Hei! Olemme Hanna ja Elina kouluvalintatutkijat-ryhmästä. Molemmilla meistä on kokemusta painotetusta opetuksesta; Hanna on käynyt koko peruskoulunsa ja myös lukion ranskalais-suomalaista koulua ja Elina on ollut ensimmäistä (ja vähän toista) luokkaa lukuunottamatta koko ala-asteen englanninkielisellä luokalla. Lisäksi Elina on ollut lukiossa medialinjalla. Seuraavat blogikirjoitukset käsittelevät painotettua opetusta ja yksityiskouluja Suomessa. Faktatiedon lisäksi avaamme syitä, miksi meidät on laitettu painotettuun opetukseen ja mitkä tekijät ovat vanhempiemme mukaan vaikuttaneet kouluvalintaan.
Faktat pöydälle
Painotettua opetusta esiintyy Suomessa kielten osalta varhennetun kielenopetuksen, kielikylpyopetuksen, kaksikielisen opetuksen sekä vieraskielisen opetuksen muodossa. Kielikylpyopetuksella tehostetaan vieraan kielen oppimista. Siinä vieras kieli on opetuskieli lähes kaikissa aineissa, mutta luokkatilanteissa ja koulun ulkopuolella saa kuitenkin käyttää äidinkieltään. Opettaja on kaksikielinen, mutta kommunikoi oppilaiden kanssa vain kielikylpykielellä. Kaksikielisessä opetuksessa opetus tapahtuu sekä esim. espanjaksi että suomeksi. Tällöin tavoitteena on molempien kielien yhtä vahva kehitys.
Muiden aineiden osalta painotettua opetusta esiintyy Suomessa melko monipuolisesti. Tarjolla on esimerkiksi matemaattisluonnontieteellisiin aineisiin, musiikinopetukseen, liikuntaan, mediaan ja kuvataiteisiin painottuvaa opetusta. Sekä näihin että painotettuun kielenopetukseen haetaan useimmiten erillisellä soveltuvuuskokeella.
Lukioiden painotetussa opetuksessa on selkeä ero siinä, onko kyse esim. medialukiosta vai medialinjasta. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on säädetty tietty määrä kursseja, jotka lukiolaisen tulee suorittaa päättötodistuksen saamiseksi. Medialukiossa opiskelevat saavat erityistehtävän nojalla vapautuksen tietystä määrästä ”yleisaineiden” kursseja. Medialinjalla opiskelevilla ei ole tätä oikeutta, vaan he suorittavat sekä opetussuunnitelmassa määrätyn määrän ”yleisaineiden” kursseja, että tietyn määrän painotetun opetusaineen kursseja.
Omakohtaiset kokemukset
Seuraavaksi Elinan kokemuksia painotetusta kielenopetuksesta ja hänen vanhempiensa ajatuksia asiasta.
Elina muutti perheensä kanssa isän työn takia puoleksitoista vuodeksi Australiaan vuonna 1998. Asuinalue Sydneyssä päätettiin viihtyvyyden lisäksi pitkälti sen mukaan, missä on hyvämaineinen julkinen koulu. Tämä siksi, koska yksityisiin kouluihin pääseminen siellä on hankalaa ja lukukausimaksut ovat kalliita. Suomeen joulukuussa 2000 palatessa Elina kävi kevätlukukauden suomenkielistä kakkosluokkaa ja siirtyi sen jälkeen Postipuun kouluun englanninkieliselle kolmannelle luokalle.
Siirtyminen Postipuuhun johtui tietysti pääosin siitä, että Elinan vanhemmat ja Elina itse halusivat kielitaidon pysyvän hyvänä. Kouluvalinnan muita syitä vanhemmilta kysyessään he pitivät olennaisena sitä, että koska luokka oli kokonaan englanninkielinen, sen oppilaat olivat monesta eri kulttuurista lähtöisin ja näin ollen kansainvälisyys korostui opetuksessa. Kouluvalintaa helpottava tekijä oli myös koulun läheinen sijainti; jos koulu olisi ollut kauempana, olisi kynnys sinne vaihtamiseen ollut suurempi. Näiden lisäksi koulu oli hyvässä maineessa, mikä oli Elinan vanhemmille tärkeää.
Myös Elinan sisko opiskelee painotetussa opetuksessa liikunta-matematiikka-luokalla, yläasteella tosin. Elinan vanhempien mukaan yleisiä syitä painotetulle luokalle hakemiselle ovat lahjakkuus sekä se, että yleensä näille luokille hakeutuu samanhenkisiä ihmisiä, joilla on samankaltaisia tavoitteita ja työskentelytapoja.
Mitä ajatuksia painotettu opetus teissä herättää? Koetteko sen jollain tavalla eriyttäväksi? Lukisimme mielellämme myös omista kokemuksistanne aiheeseen liittyen, jos sellaisia on.
Lähteet:
http://www.hel.fi/hki/kapyla/fi/Opetus/Painotettu+opetus/Espanja-suomiopetus
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/lukiokoulutus/eri_vaihtoehtoja_suorittaa_lukio
http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/teemat/kielikylpy_ja_vieraskielinen_opetus
Kuva:
http://www.hel.fi/hki/meikku/fi/Opetus/Painotettu+opetus
Tytsyt tosi mielenkiintonen aihe! Olen itse kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa ala-asteita oli kaksi (nykyään taitaa olla yksi) ja yläasteita yksi, samoin lukioita oli yksi. Koko paikkakunta siis kävi periaatteessa läpi yhtäläisen väylän ja valinnan vapautta ei juurikaan ollut. Olin tästä nuorempana todella katkera, sillä kuuntelin muilla paikkakunnilla asuvien kavereideni juttuja liikuntaluokista ja medialinjoista ja purnasin vanhemmilleni, että miksi asumme näin kuppaisessa kylässä, jossa ei voi edes opiskella mitä haluaa. Koin siis paikkakuntani ja sen “yhtenäistävän linjan” ongelmaksi ja minua rajoittavaksi tekijäksi, sillä en voinut ikään kuin kasvattaa kulttuurista ja sosiaalista pääomaani vapaasti 😀 Kaikilla ei siis ole mahdollisuutta valita eityisluokkia tai linjoja, mikä on mielestäni harmi, mutta koen ne kuitenkin hyvänä asiana, sillä ihmisillä on erilaisia kykyjä ja mielenkiinnon kohteita, joten miksi kaikkien täytyisi mennä saman väylän läpi? Suomessa järjestelmä toimii mielestäni loistavasti, koska mikään valinta ei sulje pois seuraavia reittejä, joten jatko-opintojen kannalta linjat eivät teoriassa eriytä.
Mycket intressant ämne! Jag har själv gått i finlandssvenska skolor och tror att det inte finns lika mycket utbud för specialisering inom svenska skolor. Detta är nu bara ett antagande, någon fakta om saken har jag inte. Åtminstone fanns det ingen specialiserad lågstadie- eller högstadieskola i vårt närområde då jag växte upp. Jag har bott i Helsingfors, så det handlar inte heller om någon liten ort. Gymnasiet gick jag däremot i ett litet gymnasium där man kunde specialisera sig på bl.a. bildkonst. Jag trivdes ortoligt bra på bildkonstlinjen och har aldrig ångrat att jag sökte in dit. Men skolan var ändå begränsad så till vida att studerandet av vissa ämnen var omöjliga att kombinera med andra. Jag kunde t.ex. inte ta psykologikurser eftersom jag hade lång tyska och bildkonst. Timmarna gick helt enkelt på varandra. Skolan var för liten för att kunna erbjuda möjligheten att studera alla ämnen.
Jag tycker själv det är bra att det finns skolor som är specialicerade, men otroligt synd att alla inte kan erbjudas samma möjligheter att välja. fast jag tror ändå att den finska grundskolan är så bra och välutvecklad att man knappast går misste om några enorma möjligheter fast man inte skulle ha chans att specialisera sig redan på lågstaidet och högstadiet. Sedan om man vill gå ett specialiserat gymnasium och är tillräckligt motiverad, men bor på en liten ort där valmöjligheterna är begränsade, kan man ju helt enkelt söka sig längre bort hemifrån. Det var många som kom långa vägar ifrån till det gymnasiet jag gick i. Helt rättvist är det ju inte, men ändå möjligt.
Itse olen ollut yläasteella ”latina-luokalla”, jossa opiskelimme latinan kieltä ja muunmuassa antiikin Rooman sekä Kreikan kulttuureja. Yhdeksännen luokan lopussa lähdettiin luokkaretkelle Roomaan, jossa vietettiin viikko tutustuen tärkeisiin historiallisiin nähtävyyksiin yms.
Itse koin opiskelu ilmapiirin latina-luokalla paremmaksi kuin muilla tavallisilla luokilla, joiden kanssa oli joitain yhteisiä tunteja. Painotusluokat ja opetus voi siis mielestäni tarjota jopa paremman oppimisympäristön, kun useilla oppilailla on samanlaisia tavoitteita koulun suhteen. Ysillä luokallemme sijoitettiin muutama ennen erityisopetuksessa ollut oppilas, jotka kävivät joitain asioita läpi erityisopettajan kanssa silloin tällöin. Tämä on mielestäni merkki siitä, että luokkamme koettiin ehkä muita luokkia rauhallisemmaksi ja ”ymmärtäväisemmäksi” ympäristöksi opiskella.
On hienoa, että tarjotaan mahdollisuuksia opiskella enemmän omien mielenkiinnonkohteiden mukaisesti, mutta tarjontaa tulisi olla enemmän myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa, jotta koulutuksen tasa-arvo toteutuisi paremmin koko maanlaajuisesti.