Viikko 3. Tilastotiedon esittämistä kartalla ja muuta kivaa

Kolmas viikko lähti käyntiin harjoituksella, missä yhdistelimme tilasto- ja sijaintitietoa Afrikasta sisältäviä taulukoita toisiinsa kyselyiden avulla. Harjoituksessa opimme muunmuassa miten saman uniikin tunnuksen omaavat solut tietokannassa saa liitettyä toisiinsa, sekä kuinka yhdistellä ja verrata eri taulukoiden tietoja toisiinsa niiden sijaintitiedon perusteella.

Itsenäiseksi tehtäväksi jäi miettiä, mihin eri tarkoituksiin tunnilla käytettyjen tietokantojen tilastotietoa voi käyttää hyödyksi ja mitä niistä voidaan päätellä. Tietokannat sisälsivät yksityiskohtaisesti tietoa Afrikan maiden väestöstä ja internetin käyttöasteista, konflikteista, timanttikaivoksista, sekä öljyesiintymistä. Yksi tunnilla esilletulleista ideoista oli vertailla onko maakohtaisella internetin läpäisyvyydellä, sekä konfliktien määrällä jonkinlainen yhteys. Sijainti-, sekä ajankohtatietoa hyödyntämällä voitaisiin myös tarkastella, onko timanttikaivosten perustamisella korrelaatiota konfliktien syttymiseen tietyllä alueella. Voitaisiin myös tarkastella minkälainen korrelaatio on väestötiheydellä ja konfliktien määrällä tietyssä maassa, sekä minä vuosina ja missä on otettu tuotantoon timanttikaivoksia sekä öljyesiintymiä.

Laadin konfliktien ja timanttikaivosten sijoittumisen havainnollistamiseen teemakartan, missä on näkyvillä tietokantoihin tallennetut konfliktit skaalattuna niiden alueellisen laajuuden mukaan, sekä timanttiesiintymät. Tietokannoissa oli jonkin verran puuttuvia tietoja esimerkiksi timanttiesiintymien ja -kaivosten löytämisajankohdan ja tuotannon aloittamisajankohdan osalta, mutta sisällytin kaikki tietokannasta löytyvät solut silti karttaan. Kartasta voisi päätellä, että timanttiesiintymillä ja konflikteilla ei ole ainakaan suurta korrelaatiota keskenään, mutta sitä on vaikea vahvistaa ilman syvällisempää analyysiä maiden muista ominaisuuksista, sekä konfliktien ja timanttikaivosten toiminnan ajankohdista. Esteettisesti kartasta tuli ainakin omaan silmääni miellyttävän näköinen.

Afrikan konflikteja ja timanttiesiintymiä kuvaava kartta.

Viikon toisessa harjoituksessa tarkasteltiin Suomen eri valuma-alueiden tulvariskiä, sekä järvien osuutta niiden pinta-alasta. Tarkoituksena oli tehdä koropleetti-kartta, jossa olisi näkyvillä tiedot valuma-alueen tulvariskistä, sekä järvisyydestä diagrammina, sekä tulkita mitä kyseisestä kartasta voidaan päätellä. Yritin aluksi toteuttaa haastavampaa tehtävänantoa, missä valuma-alueiden järvien pinta-ala olisi pitänyt laskea itse niiden sijaintitietoja yhdistämällä, mutta QGIS kaatuili jatkuvasti järvien pinta-alan osuutta laskettaessa, joten jätin homman sikseen.

Diagrammien liittäminen oli uusi opittava asia tehtävässä, mikä kuitenkin onnistui suhteellisen yksinkertaisesti ohjelmasta löytyvän työkalun avulla. Koska pylväsdiagrammit veivät turhan paljon tilaa kartalta, eivätkä näyttäneet kovin hyvältä kartalla, päädyin esittämään niiden sijaan valuma-alueiden järvisyyden ympyrädiagrammilla. Ympyrädiagrammienkin sovittaminen karttaan oli kuitenkin suhteellisen haastavaa, ja jouduin jättämään joiltakin valuma-alueilta diagrammin kokonaan pois kartan luettavuuden takaamiseksi.

Yritin myös saada lukuarvoja näkyviin diagrammeihin, mutta en löytänyt ohjelmasta tähän mahdollisuutta, joten jätin tämän toteuttamatta niin kuin Oula Inkeröinenkin joutui tekemään oman karttansa kanssa. Jätin kartalta pois myös joet ja järvet luettavuuden vuoksi, vaikkakin ne toisivat jonkin verran lisäarvoa kartan eri ominaisuuksien tarkasteluun.

Suomen valuma-alueiden tulvariskiä, sekä järvien osuutta pinta-alasta kuvaava kartta.

Vertailtaessa tietokannan eri attribuuttitietoja keskenään, sekä karttaa tarkasteltaessa, voidaan huomata käänteistä korrelaatiota alueen järvisyyden, ja tulvaindeksin välillä. Valuma-alueilla, joissa järvien osuus kokonaispinta-alasta on suuri, on tulvaindeksi vastaavasti pieni, ja päinvastoin. Näin mututuntumalla voisin arvella tämän johtuvan siitä, että pintavesillä on näillä alueilla enemmän tulvavarastoja ja virtaamissuuntia, eivätkä tulvavedet keskity voimakkaasti tiettyihin uomiin. Rannikolla, jossa tulvaindeksi on suurimmillaan, ei järviä esiinny kovin paljon, ja lisäksi suurin osa alueen tulvavesistä valuu samaan suuntaan merelle, mikä lisää uomien virtaamaa tulvimiskausina. Lisäksi Johanna huomasi blogissaan, että jokien esiintyminen valuma-alueilla, missä ei ole järviä, korreloi suuremman tulvaindeksin kanssa, minkä voisi arvella johtuvan myöskin siitä, että alueen vesillä ei ole muita virtaamispaikkoja kuin vähän vettä kerralla varastoiva joki.

Kirjallisuus

Kolmas kerta konfliktit kertoo

Kurssikerta 3

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *