Ilse Paakkinen

paakkinen-i Ilse Paakkinen, tutkijatohtori
Filosofinen argumentaatio uskontojen ja uskontokuntien välisessä keskustelussa

Vaikka sukupuoleen liittyvät kysymykset mielletään helposti moderniksi teemaksi, niistä on keskusteltu kautta länsimaisen historian. Kysymykset liittyen sukupuoleen, toimijuuteen, valtaan ja statukseen kiinnostivat myös myöhäiskeskiaikaisia ja varhaismoderneja ajattelijoita. Väitöksenjälkeisessä tutkimuksessani käsittelen naisten puolustukseksi esitettyjä filosofisia ja teologisia argumentteja niin kutsutussa querelle des femmes -debatissa, joka koski naisen luontoa ja arvoa. Analysoin seuraavien ajattelijoiden argumentteja: Christine de Pizan (1365-n.1430), sekä erityisesti hänen teoksensa Le livre de la cité des dames (1405), Henricus Cornelius Agrippa von Nettensheim (1486–1535) ja hänen teoksensa De nobilitate et praecellentia foeminei sexus declamatio (1529) ja Lucretia Marinella (1571–1653) ja hänen poleeminen teoksensa La nobiltà et l’eccellenza delle donne, co’ difetti et mancamenti de gli uomini (1600).
Nämä ajattelijat esittivät, että naiset eivät ole saaneet ansaitsemaansa tunnustusta järkensä, kykyjensä ja asemansa perusteella Jumalan kuvana. Kirjoittajien mukaan naisia pilkkaavat miehet ovat vähätelleet naisten ansiokkaita tekoja niin historiallisesti kuin aikalaisyhteiskunnassa. Naisvihamielisten teosten ansiosta yhteiskunnassa vallitsee naisvihamielinen ilmapiiri. Christine, Agrippa ja Marinella toteavat, että naisvihamielisiltä argumenteilta voi puolustautua vain, jos vihamieliset argumentit tehdään näkyviksi, keskustelua käydään julkisesti ja että erityisesti heidän, jotka ovat vihan kohteina, on saatava puhua.
Tutkimieni ajattelijoiden teologiset argumentit perustuvat Raamatun uudelleentulkintaan, erityisesti Genesiksen eksegeesiin ja naisen luomiseen. Christine argumentoi sukupuolten tasavertaisuuden puolesta: naiset luotiin kylkiluusta tasaveroisiksi kumppaneiksi miehille, kun taas Marinella ja Agrippa korostivat naisten asemaa luomakunnan kruununa (viimeisenä luotuna), jonka perusteella naiset ovat korkea-arvoisempia kuin miehet. Muita tärkeitä teemoja olivat naisprofeetat (Christine), ja naiset Kristuksen uskollisina seuraajina (Agrippa). Ajattelijoiden filosofiset argumentit perustuivat toisaalta Augustinuksen ja Platonin filosofiseen perintöön ja toisaalta skolastisen aristotelismin uudelleentulkintaan. Erityisesti Christine ja Marinella tulkitsivat kriittisesti Aristoteleen luonnonfilosofiaa ja lisääntymisbiologiaa, jossa naiset kuvattiin puutteellisiksi miehiksi. Christine ja Marinella käyttivät aristoteelisen teorian lähtökohtia (neljän elementin ja neljän syyn teoria), mutta tulkitsivat niitä naisten eduksi. Myös Christinen ja Marinellan ajatukset sukupuolista ideoina Jumalan mielessä ovat hämmästyttävän samankaltaisia, vaikka 200 vuotta Christinen jälkeen vaikuttanut Marinella ei tuntenutkaan Christinen töitä.
Projektin tarkoituksena on tutkia, millaisiin argumentteihin ja argumentatiivisiin strategioihin varhaiset naisia puolustavat ajattelijat rakensivat. Argumenttien samankaltaisuus silloinkin, kun ajattelijat eivät ole tunteneet toistensa töitä, on mielenkiintoinen ja kertoo osaltaan siitä, millaisia mahdollisuuksia naisten puolustamiseksi on yhteiskunnassa, jonka filosofinen ja teologinen on jokseenkin yhteneväinen.