Viimeinen kurssikerta potkaistin vihdoin käyntiin. Tunnille oli tultava oma aineisto mukana. Siispä saavuin tunnille kainalossani aineistot, jotka käsittelevät Italian rajoja, alueelle sijoittuneita tulivuoria ja väestöä. Halusin tarkastella tulivuorten läheisyydessä olevia mahdollisia asukaskeskittymiä muunmuassa erittäin hedelmällisen maaperän seurauksena.
Yritin aluksi tehdä karttaa pienempiä alueita koskien, mutta kartasta tuli täysin lukukelvoton. Siksi päätinkin valita vain isommat alueet tarkasteluuni.
En tiedä olinko tunnilla jotenkin erityisen väsynyt vai mikä mättäsi, mutta itselläni oli jatkuvasti olo, että aivan kuin olisin unohtanut kaikki kurssilla opitut asiat. Ongelmia tuntui olevan kokoajan, vaikkakin aika pieniä sellaisia.
Haasteista huolimatta sain tuotettua kartan… johon en ole lainkaan tyytyväinen. Mielestäni kartta on epäselvä, tylsä eikä ollenkaan oppimiani taitoja haastava… Päätin, ettei tämä olisi lopullinen karttani, vaan haluan haastaa itseäni lisää. Halusin kuitenkin lisätä tämänkin kartan blogiin (kuva 1).
Tyytymättömyyteni ensimmäiseen työhöni sai minut tekemään uutta karttaa, tällä kertaa rakkaasta kotikaupungistani Hyvinkäästä. Löysin tuskallisen etsinnän tuloksena paljon erilaista aineistoa, kuten tieverkoston, julkisen liikenteen pysäkit ja julkisen liikenteen reitit. Innoissani liitin kaikki tiedostot qgissiin ja tein kartan Hyvinkään alueen julkisen liikenteen mahdollisuuksista, mutta se ei oikein onnistunut… Olisin halunnut liittää karttaan väestötiedot ja vertailla esimerkiksi asukkaiden etäisyyttä rautatieasemaan, sillä Hyvinkää on tunnettu pendelöinnistään, mutta en löytänyt pistemuotista (saatika mitään muutakaan) aineistoa väestöstä mistään! Päätin, että nyt riittää ja suljin qgissin. Tähän väliin minun oli pakko ottaa pikkuinen breikki ja antaa aivojen vähän tuulettua…
Viikon kuluttua palasin takaisin tietokoneen ja qgissin ääreen. Päätin aloittaa jälleen kerran alusta. Kolmas kerta toden sanoo… Tällä kertaa alueeksi valikoitui Yhdysvallat.
Oula oli aiemmin löytänyt paljon mielnekiintoista tietoa Yhdysvalloista ja avuliaisuuttaan vinkkasi minulle käyttämäänsä sivua. Intoa puhkuen suuntaisin uudelle sivulle ja latasin aineistoa merenpinnan nousun vaaravyöhykkeestä Yhdysvaltojen rannikkoalueilla. Aihe oli mielenkiintoinen ja olin iloinen. Mutta sitten…. Ladattuani aineiston Yhdysvaltojen asukastiedoista kävi jotain kummaa. Tiedostot eivät jotenkin sopineet yhteen. Asukastietojen kartta ilmestyi qgissiin normaalin kokoisena ja vaaravyöhykekartta oli aivan minimaalisen kokoinen. Ajattelin että noh ehkä näissä on eri projektiot, mutta ei. Kokeilin kaikkea mahdollista, mutta en saanut näitä kahta aineistoa sopimaan yhteen. Kokoniasen päivän taisteltuani oli aika heiluttaa valkoista lippua.
No jos neljäs kerta…. Tällä kertaa pysyttäydyin rakkaassa Suomessa. Hyödynsin jo aikaisemmin kurssikerroilla käytettyä aineistoa pääkaupunkiseudusta. “Lainasin” neljänneltä ja viidenneltä kurssikerralta käyttämiämme ainestoja pääkaupunkiseudun aluejaosta, vesistöistä sekä pistemuotoisen tiedoston väkiluvusta. Tämän jälkeen suuntasin Hyvinkään karttaa tekiessäni tutuksi tulleille liikenneviraston sivuille ja latasin kurssiaineistojen kaveriksi tiedot suurimmista väylistä ja kovimmasta liikenteestä, joka ei niin yllättäen osui juuri pääväylille.
Haluisin hyödyntää karttamateriaaleissani buffeorintia. Tästä vaiheesta halusin todisteen myös tänne blogin puolelle, joten tein nopean kartan tästä välivaiheesta. “Upea teos” löytyy alta. Se ei ole virallinen kartta, mutta halusin todistaa (myös itselleni) osaavani bufferoida.
Bufferoinnin avulla haluisin selvittää asukkaiden määrän suurimpien väylien välittömässä läheisyydessä, eli tuon valitsemani 500m haarukalla. Halusin myös verrata tätä lukua koko kunnan väkilukuun ja lopuksi vielä laskea välittömässä läheisyydessä asuvien prosentuaalisen määrän. Kokosin tulokset taulukkoon, joka liitin alle.
Bufferoinnin avulla sain myös tehtyä lopullisen karttani pääkaupunkiseudun pääväylien lähiympäristön asukkaista (kuva 3). Lisäsin karttaan toiseksi muuttujaksi asukastiheyden. Kartan ulkoasun selkeyttämiseksi asukastiheys on ilmoitettu hehtaareissa eikä neliökilometreissä. Jätin myös pääväylät näkyviin, jotta kartan lukeminen ja analysointi helpottuisivat.
Kartalta voidaan havaita asukkaiden keskittyminen liikenteen saumakohtiin. Tämän lisäksi kehien ympärykset on asutettu melko lähelle ajoväylää. Kehä 1 varrella on tasaisesti melko paljon asukkaita ja siksi se erottuu selkeänä tumman vihreänä kaarena. Kehä 3 erottuu myös kartasta melko hyvin, vaikkakin ei niin selkeästi kuin kehä 1. Suurimmat pääväylien lähellä olevien asukkaiden keskittymät ovat Konalassa, Lauttasaaressa, Meilahdessa ja Mustasaaressa. Näillä alueilla asukastiheys on 21-29 väliltä, mikä ei ole niin suuri verrattuna muiden kaupunginosien asukastiheyksiin.
Aineiston etsiminen todella työlästä ja turhauttavaa. Käytin etsimiseen täysin valehtelematta tai liioittelematta yli 15 tuntia. Aineistojen löydyttyä kaikki sujui kuitenkin melko sutjakkaasti. Suurempia ongelmia ei vastaani tullutenää viimeisen kartan teossa (kiitos Johanna Lehtisen) ja lopputulokseenkin olen tyytyväinen. Olisin asukastiheyden sijasta halunnut alunperin käyttää toisena muuttujana kartalla määrää henkilöautojen omistuksesta, mutten löytänyt aineistoa, jota olisin osannut hyödyntää.
Haikein mutta helpottunein mielin on aika jättää geoinformatiikan menetelmät 1- kurssi taakse. Bloggaajan urani voi siis vihdoin myös jäädä unholaan. Koin kurssin erittäin mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi. Olen itsekin hieman hämmästynyt taidoistani, vaikken ole (ainakaan vielä) läheskään mikään gis-velho. On kuitenkin hauska verrata ensimmäistä (oranssi pohja ja musta “tuhkapilvi”) ja viimeistä karttaani. Kehitystä on tapahtunut vaikkei se aina siltä tuntunutkaan vastoinkäymisten rinnalla.
Lähteet:
Oula Inkeröinen: Viimeinen vastaisku, luettu 18.3.2019 https://blogs.helsinki.fi/inkeroul/
Johanna Lehtinen: https://blogs.helsinki.fi/johanleh/