Kovaa hermojen koettelua

Kurssikerta 3 on nyt ohi. Päällimmäisenä tunteena tällä kertaa on turhautuminen. Heti kurssikerran alussa jäin pahasti jälkeen, sillä sain käyttööni rikkinäisen tietokoneen. Kurssikerran ensimmäiset 15 minuuttia kului koodien kirjoittamiseen, odottamiseen ja jännittämiseen siitä, kuinka saisin Artun ja muut opiskelijat kiinni tehtävänteossa. Yritin kasvavan turhautumiseni alta kuunnella ja seurata extra tarkasti ohjeita, mutta pieni paniikkini alkoi vähitellen kasvaa, kun koneeni ”please wait” teksti ei 15minuutin jälkeenkään poistunut…

Lopulta pääsin kirjautumaan koneelleni ja yllätyksekseni sain Artun ja muut opiskleijat kiinni aivan hetkessä. HUH!

Tämä kurssikerta tuntui sisältävän erittäin hyödyllistä informaatiota. Harjoittelimme kohteiden ryhmittämistä ja eri tietokantojen tuomista QGIS-ohjelmistoon. Harjoituksessa käytimme Afrikan mannerta ja sen valtioita. Lisäsimme kartalle myös tiedot timanttikaivoksista, öljylöydöksistä ja konflikteista. Tehtävään kuului myös analysointi omassa blogissa tietokantaan tallennettujen tietojen, kuten konfliktien tapahtumavuosien, timanttikaivosten ja öljykenttien löytämis- ja  kaivausten aloitusvuosien ja internetin käyttäjien lukumäärän, hyödyntämisestä. Näitä tietoja voidaan hyödyntää monella tavalla. Voidaan tehdä analyysejä kahden eri tilaston korrelaatiosta esimerkkinä internetin käyttäjien lukumäärä ja konfliktien lukumäärä tietyllä alueella. Toinen käyttötarkoitus voisi olla jonkin alueenkehityksen seuranta esimerkiksi konfliktien määrän muutosta tutkimalla.

Viimeinen tehtävä kurssikerralla oli tuottaa itse kartta Suomen järvisyydestä ja tulvaindeksistä valuma-alueilla (kuva 1). Järvisyys tarkoittaa järvien osuutta koko valuma-alueen pinta-alasta. Tulvaindeksin laskeminen onnistuu monella tavalla, mutta kyseisen  kartan teossa käytimme kaavaa MHQ/MNQ, eli jaettiin keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Kaavalla lasketaan tulvahuppujen ja kuivien kausien pienimpien arvojen keskiarvon suhde.

Suomessa tulvia esiintyy pääosin rannikkoalueilla etenkin Pohjanmaalla (Ympöristö.fi – Tulvien esiintyminen). Tekemältäni kartalta voidaankin havaita alueiden suuri tulvaindeksi. Suuren indeksin omaavat alueet ovat alavia, valuma-alueina pieniä, pinnanmuodoiltaan vain pientä vaihtelua omaavia eikä alueilla ole suuria järvialtaita. Tällöin vedellä ei ole mahdollisuutta virrata esimerkiksi mereen, vaan se tulvii joen reunojen yli pelloille. 

Toista indeksin ääripäätä pitää Keski- ja Itä-Suomi. Nämä pienen tulvaindeksin alueet ovat monien järvien alueita, jotka kuuluvat suuriin valuma-alueisiin, ovat korkeammallajoiden pinnanmuodot ovat vaihtelevampia. Vedellä on siis mahdollisuus virrata pois alueilta ja kasautua suuriin järvialtaisiin, jolloin tulvien syntyminen on vähäistä.

Järvisyyden ja tulvaindeksin välillä voidaan myös nähdä selkeä korrelaatio. Alueet, joiden järvisyys on suuri ovat pienen tulvaindeksin omaavia. Päinvastainen ilmiö on havaittavissa pienen järvisyyden ja suuren tulvaindeksin alueiden välillä. Tämä johtuu juurikin jo aikaisemmin mainitsemastani veden varastoitumisen mahdollisuudesta.

Kuva 1: Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyysprosentti.

Anttoni Tumanoff on mielstäni blogissaan kuvannut erittäin onnistuneesti järvisyysprosenttia kaavion avulla. Mielestäni kaavio tukee ja helpottaa kartan lukemista huomattavasti. Jos vain aikaa riittää, saatan itsekin tehdä vastaavan kaavion blogiini.

Kartan visuaalisuuteen olen myös melko tyytyväinen. Mielestäni kartta on helppolukuinen ja harmooninen. Osa järvisyysprosentteja kuvaavista pylväistä jää kuitenkin hieman huomaamattomiin etenkin Etelä-Suomessa. Saatan vielä tehdä kaavion kartan tueksi, kuten jo aikaisemmin mainitsinkin, jotta kartasta tulisi vielä helppolukuisempi.

Kohteiden ryhmittäminen ja tietokannan tuominen QGIS-ohjelmistoon on varmasti erittäin hyödyllistä myös tulevia projekteja ajatellen. Aluksi tämä tuntui minusta hieman haastavalta, mutta kun harjoittelimme itsenäisesti sujui se yllättävän helposti useista ohjelmiston kaatumisista huolimatta.

Tämä kurssikerta opetti minulle erittäin paljon hyödyllistä tietoa. Tietojen yhditäminen, tietokantojen tuominen, kärsivällisyys ja tallentamisen tärkeys olivat päivän suuret teemat. QGIS-ohjelmisto kaatui noin 5 kertaa, enkä tietenkään ollut muistanut tallentaa kertaakaan…  ”Kertaus on opintojen äiti”-mentaliteetilla jatkoin sisukkaasti kartan parissa ja huomasin, kuinka jokaisen kaatumisen jälkeen työnteko nopeutui huomattavasti. Työvaihe, joka vei aluksi vartin sujui lopulta jo parissa hassussa minuutissa!

 

 

Lähteet:

Anttoni Tumanoff – Tietokantaliitoksia ynnä muuta, luettu 30.1.2019,  https://blogs.helsinki.fi/gis-1-anttoni/

Ympäristö.fi – Tulvien esiintyminen, luettu 30.1.2019 https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Olenko_tulvariskialueella/Tulvien_esiintyminen?f=Lapin_ELYkeskus&f=Lapin_ELYkeskus

7 Replies to “Kovaa hermojen koettelua”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *