Avainsana: Vantaanjoen kipsihanke

Me säätiöllä ihastuimme kipsiin syksyllä 2014. Se ei suinkaan käynyt käden käänteessä eikä ollut rakkautta ensi silmäyksellä. Säätiölle käydään tuon tuosta esittelemässä erilaisia vesiensuojelutoimia, joilla Itämeri luvataan pelastaa ahdingostaan. Maailma on täynnä ideoita, ja me toivotamme ne kaikki tervetulleeksi. Samaan aikaan olemme kuitenkin armottoman tiukkoja kriteereissämme: tieteellistä, tosielämän mittakaavassa saatua näyttöä ravinnevähenemistä pitää olla. Vähenemien on oltava mittaluokaltaan suuria, ja toimien helposti toteutettavia sekä kustannustehokkaita.

Toisaalta emme aikaisemmin olleet uskoneet, että maatalouden kuormituksen vähentämiseen voisi sellaisia toimia löytyäkään. Etenkään, jos toimien pitäisi vähentää myös sinilevän herkkua – liuennutta fosforia. Mutta tutkijat löivät meille pöytään sellaiset faktat, että menimme sanattomiksi: noin 50 prosentin välitön vähenemä peltofosforin valunnassa, osa siitä myös liuennutta fosforia, lisäksi merkittävä kiintoainesvalumien pieneneminen. Ja toteutus edullisella jäteraaka-aineella, jota on Siilinjärvellä yllin kyllin. Tämä kaikki yli 10 vuoden tutkimuksissa ja peltomittakaavan kokeissa tieteellisesti todistettuna!

Vuonna 2005 alkaneessa työssä pistekuormituksen vähentämiseksi olimme onnistuneet leikkaamaan useita tuhansia tonneja Suomenlahden vuotuisesta fosforikuormasta hankkeissamme Pietarin jätevedenpuhdistamoilla ja Laukaanjoen lannoitetehtaalla. Suomenlahtea olimme saaneet jo kirkastettua, mutta etenkään Saaristomeren sisäosissa, joka on monille kappale kauneinta Suomea, näillä toimilla ei ole voitu parantaa veden tilaa. Siellä suurin vaikuttava tekijä on oma maataloutemme.

”Huikeaa!”, totesimme ajatuksesta, että saisimme kirkastettua rakkaan Saaristomeremme ja tartuimme toimeen Venäjän projekteista tutulla terrierin tyylillä. Tutkijoiden pyynnöstä lähdimme ajamaan ideaa suuren mittaluokan kipsipilotin toteuttamisesta. Keväällä 2015 tapasimme MTK:n ja SLC:n johdon, silloiset maatalous- ja ympäristöministerit sekä kaikkien eduskuntaryhmien edustajat, jotka vain meitä suostuivat tapaamaan. Kirjoitimme lehtiin ja kansanedustajille ja levitimme ilosanomaa Saaristomeren pelastumisen mahdollisuudesta kuin herhiläiset. Samaan aikaan sisällytimme kipsikäsittelyn valmisteilla olevaan NutriTrade -hankkeeseemme yhtenä konkreettisena pilottitoimena.

Syksyllä 2015 koittivat ilon hetket, kun kuulimme että sitkeys oli kannattanut: kipsikäsittelyä päästäisiin toteuttamaan Varsinais-Suomen Liedossa ja Paimiossa Savijoen valuma-alueella kahden hankkeen yhteisvoimin! Interreg Central Baltic-ohjelma oli ensin myöntänyt kipsikäsittelylle rahoituksen NutriTrade-hankkeen osana. Sitten hallitus oli liittänyt sen kärkihankeohjelmaansa, ja näin syntyneelle SAVE-hankkeelle saatiin rahaa myös ympäristöministeriön kautta.

Varsinais-Suomessa toteutettu yli 1500 hehtaarin kokeilu osoitti, että kipsi-ihastuksemme ei ollut turhanpäiväinen ja ohimenevä. Edelleen näyttää siltä, että kipsi leikkaa 50% peltojen fosforivalumista ja on erittäin tehokas eroosion ja kiintoainesvalumien vähentäjä. Lisäksi menetelmä on juuri niin kustannustehokas kuin oli ajateltukin. Kipsipilotti myös osoitti, että kipsinlevitys voidaan toteuttaa käytännön tasolla tehokkaasti esimerkiksi logistiikan puolesta, ja että viljelijät pitävät sitä helposti toteutettavana ja hyvänä toimena. Lisäksi saatiin tärkeää tietoa siitä, ettei kipsillä ole haitallisia sivuvaikutuksia vesieliöstöön.

Tulokset vakuuttivat meidät siitä, että ihastuksemme on laajennuttava valtakunnalliseksi toiminnaksi koko etelä- ja länsirannikolla. Olemme säätiöllä paitsi terrierin luontoisia, myös äärimmäisen kärsimättömiä Itämeren suhteen – aikaa meren pelastamiseksi ei saa hukata. Siksi ajatus kipsikäsittelyn laajentamisesta vasta seuraavan EU-tukikauden käynnistyessä (ehkä 2022–2023, riippuen Brexitin aiheuttamasta viivästyksestä), tuntui meistä piinallisen kauhealta. Päätimme siis polkaista käyntiin yksityisen peltojen kipsikäsittelyhankkeen välittömästi, kun Varsinais-Suomen hankkeen lopulliset tulokset valmistuivat keväällä 2018. Kohteeksi valikoitu yli miljoonan ihmisen virkistyskäytölle keskeinen Vantaanjoki. Päätimme myös tuplata Varsinais-Suomen pilotin hehtaarit ainakin 3000 hehtaariin, jotta Vantaanjoen kautta Vanhankaupunginlahteen ja Suomenlahteen tulevaa valumaa saataisiin vähennettyä reippaasti.

Käynnistimme yhteydenotot mahdollisiin yksityisiin tukijoihin talvella 2018. Vierailu ympäristöministeriössä tammikuussa 2018 toi iloisen yllätyksen, kun kuulimme että myös julkista rahaa olisi Vantaanjoen peltojen kipsikäsittelyyn mahdollisesti saatavissa.

Ja nyt, hyvät naiset ja herrat, kovan työn jälkeen voimme ylpeinä esitellä SAVE-hankkeen pikkusiskon: yksityisin ja julkisin voimin rahoitettu Vantaanjoen kipsihankkeen! Se syntyi virallisesti 28.6. 2018 (ks. tiedote). Saimme kokoon niin hyvän rahoituspotin, että voimme kipsikäsitellä lähes 3500 hehtaaria Vantaanjoen peltoja!

Vantaanjoen kipsihankkeen toteuttavat säätiön lisäksi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Sopimukset kipsin levittämisestä vuonna 2018 on tehty 23 viljelijän kanssa ja ne kattavat 1080 hehtaaria. Ensi vuonna jatketaankin sitten yli tuplamäärällä hehtaareita.

Työsuunnitelmassa kipsinlevityksen lisäksi on myös vedenlaadun seurantaa, kalastotutkimuksia sekä pellonpiennartapahtumia. Vantaanjoen pelastustalkoisiin toivotaan tukea myös kansalaisilta ja hankkeelle onkin käynnistetty joukkorahoituskampanja. Jokainen hankkeelle lahjoitettu satanen lisää kipsikäsiteltävää aluetta lähes puolella hehtaarilla ja vähentää fosforikuormitusta 1,4 kiloa. Onko konkreettisempaa tapaa suojella omia lähivesiä ja Itämerta, kuin kipsata oma puolen hehtaarin pelto!?

…eikä tässä vielä ihan kaikki. Kortensa kekoon on tuonut myös Porvoon vesi, joka päätti neutraloida omaa ravinnejalanjälkeänsä tukemalla peltojen kipsikäsittelyä (ks. tiedote). Tämän lahjoituksen myötä kipsipilotille syntyi toinenkin pikkusisko, Porvoonjoen kipsihanke. Porvoosta mukaan lähti 5 viljelijää yhteensä 73 hehtaaria panostuksella.

Alkuihastuksemme on siis osoittautunut luonteeltaan pysyväksi ja synnyttänyt jo kaksi uutta kipsihanketta maailmaan. Toivomme hartaasti, että syksyn budjettineuvottelut tuovat lisää pikkusisaruksia perheeseen, ja että kipsikäsittely saadaan laajenemaan nopeasti valtakunnalliseksi toimeksi koko Etelä- ja Länsi-Suomen alueelle. Kirkastuva Itämeri ja jokivesistöt siintävät jo sinisinä unelmissamme!

Anna Saarentaus ja Marjukka Porvari
John Nurmisen Säätiö