TYÖSSÄOPPIMISJAKSON SISÄLTÖ

Työssäoppimisjaksolla opiskelija osallistuu monipuolisesti käytännön seurakuntatyöhön yhtenä työyhteisön jäsenenä. Työssäoppimiseen sisältyy seurakunnan toimintaan osallistumista, työntekijöiden työhön perehtymistä ja itsenäistä työskentelyä. Työssäoppimisjaksolla suoritettaviin tehtäviin on laadittu ohjeellinen lista, jonka sisällöt voivat vaihdella riippuen opiskelijan lähtötilanteesta ja seurakunnan olosuhteista:

Jumalanpalveluselämän opinnot
– 2 avustamista liturgisissa tehtävissä jumalanpalveluksessa
– 2 saarnaa
– osallistuminen vähintään yhden kirkollisen toimituksen valmisteluun ja toteutukseen mahdollisuuksien mukaan
– 2 puhetta, joista toinen aikuistilanteessa

Uskontokasvatuksen opinnot
– osallistuminen 2 oppimiskokonaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin (rippikoulu)
– osallistuminen seurakunnan aikuistyöhön
– nuorten tilaisuuden suunnittelu ja toteutus
– päivänavaus tai vastaava
– osallistuminen seurakunnan lapsityöhön

Sielunhoidon opinnot
– 2 raportoitua sielunhoidollista keskustelutilannetta (raportteja käytetään sielunhoidon II praktikumissa, palautetaan sielunhoidon ryhmän ohjaajalle)
– pienryhmätyöskentelyn ohjaus
– 2 kotikäyntiä

TYÖSSÄOPPIMISJAKSON SUUNNITTELU, SISÄLLÖN PAINOPISTEALUEET

Työssäoppimisjaksoon sisältyvistä työtehtävistä ja niiden toteutuksesta opiskelija sopii ohjaajansa kanssa. Seurakunnan olosuhteista ja opiskelijan lähtötilanteesta riippuen tehtävät voivat vaihdella, ja sen vuoksi edellä esitetty luettelo on suuntaa antava. Mikäli opiskelijalla jo on esim. vahva nuorisotyön kokemus, on luontevaa painottaa harjoittelutehtäviä muille työaloille. Olennaista on, että opiskelija perehtyy seurakuntatyön eri puoliin monipuolisesti, itsenäisesti ja vastuuta kantaen.

Työssäoppimisen tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että opiskelija keskittyy jakson ajan vain työssäoppimisjaksoon, ei muihin opintosuorituksiin. Tällöin opiskelijan ja ohjaajan tulisi sopia yhtenäisestä työjaksosta, jonka ajan opiskelija on täysipainoisesti työyhteisön jäsenenä. Käytännön syistä voi olla tarpeen jakaa neljän viikon periodi kahteen erilliseen työjaksoon.

Erityisesti suurissa seurakunnissa on syytä vahvistaa opiskelijan kanssa työssäoppimisjakson ajankohta hyvissä ajoin etukäteen. Tällöin ohjaaja voi työyhteisön kanssa sopia esim. messun toimitusvuoroista niin, että ne sijoittuvat mielekkäästi jakson ajalle.

ENNEN TYÖSSÄOPPIMISJAKSON ALKUA

– sovitaan ennakkokäynnistä seurakuntaan, jos mahdollista
– tarkistetaan harjoittelua koskevat erityiset vaatimukset
– informoidaan seurakuntaa, sillä koko työyhteisö osallistuu ohjaukseen
– sovitaan jakson toteutuksesta ja vastuista, opiskelija ei korvaa seurakunnan vakinaista henkilöstöä
– aloitetaan työssäoppimisjakson tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelu yhdessä opiskelijan kanssa
– tehdään työsopimus, jos muodostuu työsuhde (KirVESTES )
– annetaan seurakunnan tarvittavat tiedot henkilötietolomakkeella tms.

OHJAAJAN TEHTÄVÄT

1.  Rakentaa sisäinen ja ulkoinen oppimisympäristö: luoda oppimista edistäviä työtilaisuuksia ja edistää oppimisilmapiiriä

2. Rakentaa vuorovaikutussuhde: riittävä aika ja luottamuksellinen, turvallinen ilmapiiri

3. Vaikuttaa oppimistehtävään:  ohjaaja ottaa huomioon opiskelijan lähtötason ja aikaisemman kokemuksen

4. Tukea ohjattavan kasvua ja kehitystä opittujen asioiden ja kokemusten työstämisellä

5. Antaa palautetta, ohjaavaa arviointia ja tukea itsearviointia niin, että opiskelija tulee tietoiseksi oppimisestaan ja kykenee vaikuttamaan siihen

OHJAAMISEN ERILAISET TOTEUTUKSET

Ohjaamisen tapa on kunkin ohjaajan itsensä päätettävissä. Pappi tekee työtä oman persoonansa kautta, ja opiskelija tutustuu harjoittelukuukautensa aikana tarkemmin yhden papin tapaan tehdä työtään.

Yksi hyväksi koettu tapa on jakaa ohjaajan työkenttä harjoittelukuukauden ajaksi kahtia ohjaajan ja opiskelijan kesken. Tällöin opiskelija osallistuu mahdollisimman tarkoin kaikkeen siihen, mitä ohjaajan työhön ko. kuukauden aikana kuuluu. Poikkeuksen muodostavat luonnollisesti esim. sielunhoitokeskustelut ja muut työtilanteet, joissa ulkopuolisen henkilön läsnäolo ei olisi tarkoituksenmukaista.

Kun työkenttä jaetaan, opiskelija saa mielekkäällä tavalla kokonaiskuvan seurakuntatyöstä. Hän voi arvioida työajattoman työn kuormittavuutta ja ohjaajan avulla löytää välineitä työn ja muiden elämänalojen rajaamiseen. Mikäli opiskelijalla on itsellään aina jokin osavastuu työtehtävistä, muodostuu työssä oppimisen kokemus aidoksi ja opiskelija saa tilaisuuden arvioida sekä kehittää omaa asiantuntijuuttaani. Ohjaaja puolestaan saa apua työtehtäviensä tekemiseen – opiskelijan tehdessä osan töistä aikaa jää paremmin myös palautteen antamiseen ja työskentelyn ohjaamiseen.