Yhdysvalloissa on tapana laulaa kansallislaulu ennen jalkapalloliiga NFL:n otteluita. Pelaajien, katsojien ja stadionin henkilökunnan odotetaan seisovan kansallislaulun aikana. Elokuussa 2016 San Francisco 49ersin pelaaja Colin Kaepernick kuitenkin päätti istua pelaajien aitiossa kansallislaulun ajan. Seuraavissa otteluissa Kaepernick oli kentällä muiden pelaajien kanssa, mutta hän polvistui kansallislaulun ajaksi. Kaepernick halusi toiminnallaan protestoida yhdysvaltalaisten poliisien rodullistettuihin ihmisiin kohdistamaa väkivaltaa vastaan. Hän kertoi polvistumisen olevan kunnioittava ele, sillä hän ei halunnut olla epäkunnioittava amerikkalaisia sotilaita kohtaan.
Kaepernickin ja muiden protesteihin osallistuneiden pelaajien toiminta kuitenkin tuomittiin Yhdysvaltojen konservatiivien keskuudessa. Kaepernickin koettiin olevan antiamerikkalainen ja epäisänmaallinen henkilö, joka toiminnallaan häpäisi pyhän ottelua edeltävän seremonian. Oikeistolainen ja konservatiivinen National Rifle Association, eli NRA julkaisi elokuussa 2018 lyhyen videon nimeltä We Stand for our Flag, jossa NRA:n presidentti Oliver North tuomitsee protestoivien urheilijoiden toiminnan. Uskontotieteellisesti tämä video on mielenkiintoinen, sillä se sisältää paljon kansalaisuskonnollista puhetta.
Kansalaisuskonto ei omaa uskontotieteen piirissä tarkasti rajattua määritelmää. Robert Bellah, kansalaisuskonnon tunnetuin teoreetikko, koki kansalaisuskonnon olevan pikemminkin uskontotieteellinen tulkinta oman aikansa Yhdysvaltojen sosiopoliittisesta toiminnasta. Monet Bellahin jälkeen kirjoittaneet tutkijat ovat luoneet omia kansalaisuskonnon määrittelyjä, ja näillä määrittelyillä on tapana keskittyä tiettyihin julkiselämän muotoihin ja osa-alueisiin. Erilaisille kansalaisuskonnon teorioille on kuitenkin yhteistä ajatus siitä, että kansalaisuskonnollinen toiminta pyhittää tiettyjä kansalaisyhteiskunnan osa-alueita, ja että tämä pyhittäminen on keskeinen tapa rakentaa kansakunnan yhteistä identiteettiä. Tämä pyhittäminen tapahtuu usein kansallisten seremonioiden avulla, kuten esimerkiksi kansallislaulun seremoniassa.
Mutta minkälaista kansalaisuskontoa Oliver Northin puheesta voidaan tunnistaa? Erään näkökulman mukaan kansalaisuskonto on veriuhraamisen ympärille muodostunut uskonto, jossa vuodattamalla omaa vertaan kansakunnan jäsen pyhittää ja suojelee kansakuntansa maata. Tämä näkökulma esittelee kansalaisuskonnon nationalistisena uskontona, jossa kunnioitus suuntautuu ennen kaikkea veriuhrin antajia, eli sotilaita kohtaan, jotka vaarantamalla oman henkensä turvaavat maan, jossa kansakunta asustaa. Kuten Northin puheesta käy ilmi, NRA kokee Kaepernickin ja muiden urheilijoiden protestin loukanneen veriuhrin antaneita amerikkalaissotilaita.
Oliver Northille ja hänen luotsaamalleen NRA:lle Yhdysvaltain asevoimissa palvelleet ja palvelevat henkilöt ovat sankareita, joidenka hengenvaarallinen toiminta mahdollistaa tapahtumat kuten jalkapallo-ottelut, sekä niitä edeltävät kansalliset seremoniat. NRA:n mukaan tämän vuoksi sotilaita ja heidän tekemäänsä uhrausta kohtaan on osoitettava kunnioitusta ja kiitollisuutta. Tämä kiitollisuudenvelka velvoittaa amerikkalaisia käyttäytymään kansallisen seremonian kaavan mukaisesti, eli seisomaan kansallislaulun aikana. NRA:n mukaan Kaepernick loukkasi sotilaita poikkeamalla tämän kansallisen seremonian kaavasta. Huomionarvoista tässä on se, että NRA:lle ei ole väliä, miksi Kaepernick protestoi. Vaikka Kaepernick sanoi polvistumisen olevan sotilaita kunnioittava ele, NRA silti koki polvistumisen loukkauksena. Tämä johtuu siitä, että NRA:lle kansallislaulun aikana seisominen on etuoikeus. Polvistumalla kansallislaulun aikana Kaepernick loukkasi erityisesti niitä veteraaneja, jotka eivät enää kykene seisomaan, vaikka haluaisivatkin. Veriuhrin tematiikka on voimakkaimmillaan, kun North puhuu sotilaista, jotka maatansa palvellessaan ovat menettäneet raajansa.
Amerikkalaiset sotilaat ovat NRA:lle ja Northille yhtenäinen kansakunnan sankareiden joukko, jota kaikkien amerikkalaisten on kunnioitettava. Northin ja NRA:n puheenvuoro on tämän sankareiden joukon puolustuspuhe, joka tuomitsee Kaepernickin ja muiden urheilijoiden protestit. North ei kiinnitä lainkaan huomiota siihen mahdollisuuteen, että sotilaat saattaisivat olla vähät välittämättä protesteista, tai siihen mahdollisuuteen, että he olisivat myötämielisiä protesteja kohtaan. North olettaa protestien loukanneen kaikkia sotilaita. Erityisen mielenkiintoista on myös se, että North on itsekin sodassa haavoittunut veteraani. Henkilökohtaisista kokemuksistaan hän ei silti videossa puhu. Tämä johtuu kenties siitä, että omasta kokemuksesta puhuminen asemoisi Northin NRA:n vaatiman kunnioituksen kohteeksi. Tällöin olisi vaarana, että puhe tulkittaisiin Northin vaatimuksena saada kunnioitusta itselleen. Oman tarinan kertomatta jättäminen myöskin tuo Northin viestiä esille NRA:n yhteisenä, virallisena linjana.
Oliver Northin puheenvuoro on lyhyt, eikä näin pieneen aineistoon kohdistetulla analyysillä ole mahdollista muodostaa yleispäteviä kansalaisuskonnon muotoja, jotka kuvaisivat tarkasti nykypäivän Yhdysvaltojen kansalaisuskontoa. Kyseinen puheenvuoro on kuitenkin varsin suuren ja poliittisesti vaikutusvaltaisen järjestön linjaus, jossa kansalaisuskonto ilmenee ensisijaisesti veriuhritematiikan kautta. Tarkastelemalla konservatiivisten järjestöjen ja henkilöiden kannanottoja liittyen Kaepernickin ja muiden urheilijoiden protesteihin, on mahdollista selvittää, että millaisia muunlaisia muotoja kansalaisuskonto heidän puheenvuoroissaan saa. Kansalaisuskonnosta kiinnostuneelle uskontotieteilijälle urheilijoiden protesteja käsittelevä julkinen keskustelu on varsin hedelmällinen tutkimuskenttä, jossa kansalaisuskontoa ei etsitä kansallisten symboleiden ja seremonioiden piiristä, vaan siitä miten erilaiset toimijat puhuvat näistä symboleista ja seremonioista. Näillä puheenvuoroilla amerikkalaista kansalaisuskontoa rakennetaan ja ylläpidetään.
Lähteet
NRATV: We Stand for our Flag (video) https://www.youtube.com/watch?v=kvslA6zrNPk. Katsottu 14.1.2019.
Kirjallisuus
Hvithamar, Annika (2009). Nationalism and Civil Religion. What is the Difference? Hvithamar Annika, Margit Warburg & Brian Arly Jacobsen (toim.) Holy nations and global identities: Civil religion, nationalism, and globalisation. Leiden; Boston. MA: Brill. 99-120
Melzer, Scott (2009). Gun crusaders: The NRA’s culture war. New York: New York University Press.
Schmidt Samuel H, Evan L. Frederick, Ann Pegoraro & Tyler C. Spencer (2018). An Analysis of Colin Kaepernick, Megan Rapinoe, and the National Anthem Protests.Communication and Sport, 1-25.
Williams, Rhys H (2013). Civil Religion and the Cultural Politics of National Identity in Obama’s America. Journal for the Scientific Study of Religion, 52(2), 239-257.