University of Helsinki
Taustaa teeman valintaan
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) mukaan varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelun ja oppimisen taitoa sekä edistää lasten vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja. Lasten kanssa harjoitellaan asettumista toisen asemaan ja opetellaan tarkastelemaan asioita eri näkökulmista.
Kielen kehityksen tukeminen kytkeytyy lapsen monilukutaidon kehittymiseen. Lisäksi se on yhteydessä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvään laaja-alaiseen osaamiseen. Kehittyvät kielelliset taidot avaavat lapsille uusia vaikuttamisen keinoja, mahdollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen. (Vasu, 2018.)
Kielen avulla lapsi ottaa haltuun erilaisia tilanteita sekä toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ilmaisee itseään ja hankkii tietoa. Vuorovaikutustaitojen kehittymistä tuetaan kannustamalla lapsia kommunikoimaan toisten lasten ja henkilöstön kanssa.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkaisi raportin (2019), jonka mukaan vain puolet vastaajista raportoi, että lapsille luetaan pedagogisesti valittuja kirjoja. Karvin (2019) suositus on, että kirjallisuuden ja ääneen lukemisen tulee olla osa kaikkien lasten jokaista varhaiskasvatuspäivää. Lisäksi todetaan, että jokaisen lapsen kaverisuhteiden syntymistä ja pysyvyyttä tulee tukea. Varhaiskasvatuslaki määrittää varhaiskasvatuksen tehtäväksi jokaisen lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen ja vertaisryhmässä toimimisen edistämisen (Repo ym., 2019).
Heikkilä-Halttunen (2015) muistuttaa, että päivittäiset lukuhetket ovat lapsen kehitykselle tärkeitä kohtaamisia. Hän tähdentää, että kuvakirjat opettavat lapselle sosiaalisia taitoja ja vahvistavat itsetuntoa. Vuorovaikutustaitojen ja empatian lisäksi kehittyy myös tunneäly, eli lapsi oppii ymmärtämään omia tunteitaan ja huomaa myös muiden tunteet. (Heikkilä-Halttunen, 2015, 35, 39.) Lyytinen ym. (2019) vahvistavat, että aikuisen ja lapsen yhteiset lukuhetket kehittävät lukemiselle tärkeitä taitoja, kuten sanavarastoa, kuuntelemista ja ymmärtämistä, mielikuvitusta ja tarkkaavuuden suuntaamista (Lyytinen ym.; Kairaluoma & Takala, 2019, 44).
Tieto- ja viestintäteknologia on osa monipuolista ja lasta osallistavaa oppimisympäristöä (Vasu 2018). Esitämme lastenkirjan etädemossa siten, että lapset näkevät kirjan sivut Lukulumo-palvelun kautta. Toinen ohjaajista lukee ja toinen rohkaisee lapsia eläytymään ja osallistumaan tarinaan toiminnallisesti. Valitsemamme kirja kertoo tilanteesta, jossa uusi lapsi saapuu päiväkotiin. Opettelemme yhdessä lasten kanssa havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tarinassa esiintyviä tunteita. Tarkoituksena on pysähtyä tarinan keskellä ja varata aikaa lasten ajatuksille, tulkinnoille ja myös keholliselle ilmaisulle.
Kohderyhmänämme on päiväkotiryhmän “viskarit” ja tavoitteemme on, että jokaisella etädemoon osallistujalla olisi mahdollisuus osallistua toimintaan ja vuorovaikutukseen. Vasun (2018) mukaan toiminta tarkoituksenmukaisissa ryhmissä edistää lasten ja aikuisten keskittymistä sekä lapsilähtöistä toimintaa. Turvallisessa ilmapiirissä erilaisten tunteiden näyttäminen on sallittua. Rohkaisemme lapsia keskustelemaan ja ilmaisemaan ajatuksiaan sekä tunteitaan.
Oppimisympäristön tulisi tarjota mahdollisuus vauhdikkaaseen liikkumiseen. Huomiomme tämän kirjan lopussa, jossa on tilaisuus osallistua yhteiseen “diskoon” musiikin mukaan liikkuen. Tavoitteenamme on luoda tunnelma, jossa lapsi kokee kuuluvansa ryhmään ja jossa jokainen on tärkeä ja arvokas juuri sellaisena kuin on.
Tuokion kulku
Demomme etenee valitsemaamme kirjaa mukaillen. Osaa kohdista on lyhennetty ja osa on jätetty kokonaan pois, koska mielestämme ne eivät olleet tarpeellisia demon kulkua ajatellen. Demon aikana kirjasta luetaan muutama sivu kerrallaan, jotta lasten keskittyminen ruudun välityksellä pysyy. Tarinan välissä on lapsia osallistavia aktivointihetkiä, jossa tartumme kirjan teemoihin ja siitä esiin nousseisiin asioihin. Lapset pääsevät osallistumaan demossa eri keinoin: liikkumalla, puhumalla, pohtimalla ja kokeilemalla. Demo lopetetaan kysymällä lasten mielipidettä peukkupiirin avulla, jossa jokainen saa peukulla näyttää mitä mieltä oli tuokiosta.
Reflektio tuokiosta
Huolellisen suunnittelun ja selkeiden roolijakojen ansiosta tuokio sujui mallikkaasti. Yllätyksenä demotilanteessa tuli ryhmän pieni koko (vain viisi lasta osallistui), minkä ansiosta huomasimme, että muutaman lapsen motivaation puute tuokioon sitoutumiseen tarttui kaikkiin lapsiin. Etänä pieneltä ruudulta tuokion vetäjien on haastavaa toimia auktoriteettina, mutta he tekivät parhaansa lasten mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Kirjan valinta ja sen eläytyvä lukeminen onnistui vetäjiltä hyvin, koska lapset jaksoivat keskittyä kuuntelemaan läpi tarinatuokion.
Lähteet
Heikkilä-Halttunen, P. (2015). Lue lapselle: opas lasten kirjallisuuskasvatukseen. Jyväskylä: Atena.
Norin, M. & Adbåge E. Raili, Lyyra ja Lissu. Alfabeta. Luettu Lukulumo-palvelusta 13.10.2021.
Repo, L. ym. (2019). Varhaiskasvatuksen laatu arjessa – Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Julkaisut 15:2019
Takala, M. & Kairaluoma, L., (toim.) (2019). Lukivaikeudesta lukitukeen (toimitettu teos), s. 5–197. Helsinki: Gaudeamus.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. (2018). Opetushallitus.
Kirjoittajat: Oona Kiero, Elli Koivuniemi, Nina Kulhia, Vilma Kärki
[Kuva: Pixabay]