University of Helsinki
Me Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat saimme toteuttaa etädemon Varhaispedagogiikka toiminnassa-kurssin aikana. Tämä oli meille kaikille uusi ja innostava kokemus, jonka avulla pääsimme edistämään osaltamme suomalaisen varhaiskasvatuksen monilukutaidon ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämistä. (Vasu, 2018)
Olimme yhteydessä sähköpostitse ryhmän opettajaan kerätäksemme tietoa lapsiryhmässä nousseista mielenkiinnon kohteista, ryhmän koosta ja ikäjakaumasta. Lapsilähtöisyys ja kokonaisvaltainen pedagoginen suunnittelu toimi ohjenuorana suunnitelman laatimiselle (Vasu, 2018). Demosuunnittelun edetessä informoimme opettajaa demon tarkemmasta kulusta ja minkälaista yhteistyötä toivoimme heiltä valmisteluissa ja sen aikana. Yhteydenpito päiväkodin kanssa toimi aktiivisesti ja vastavuoroisesti. Hyödynsimme päiväkodin tablettitietokoneita, joiden avulla lapset havainnoivat omia ilmeitä ja tunnetilojaan. Samoin pyysimme opettajaa tulostamaan valmiiksi nallevärityskuvat, jotka lähetimme kuin taikatemppuna meidän ruudultamme lasten käsiin.
Aloitimme tuokion tervehtimällä ryhmää ja esittäytymällä nalleina. Kerroimme hieman mitä tuokiomme käsittelee ja mitä tulemme tekemään. Tämän jälkeen kerroimme ryhmän lapsille miltä meistä tuntuu ja innostimme heitä laulamaan mukana Miltä tuntuu nallesta -laulun. Laulu alusti tuokion seuraavaa osaa käsittelemällä eri tunteita laulun ja viittomien avulla. Lähdimme käsittelemään tunteita tunnekorttien avulla laulun jälkeen. Näytimme kuusi eri tunnetta ja pyysimme lapsia kokeilemaan, miltä tunne näyttää heidän kasvoillaan tai kehossaan. Tunnekorttien avulla pääsimme avaamaan tunteita hieman enemmän lapsille ja saimmekin aikaan keskustelua. Tunnekorttien aikana opimme lasten kanssa muun muassa, että jos tuntuu iloiselta, ei tarvitse välttämättä edes kokeilla olla vihainen.
Tuokion päätteeksi pääsimme kyselemään lasten tuntemuksista. Pyysimme lapsia hyppäämään ylös, jos heillä oli hauskaa ja saimmekin iloisia hypähdyksiä ruudun toiselta puolelta. Kokonaisvaltainen tapa ilmaista itseään korostuu erityisesti taaperoiden kanssa toimiessa. (Vasu, 2018). Lopuksi kiitimme opettajaa ja ryhmän muita aikuisia sekä tietenkin innokkaasti osallistuneita lapsia.
Olimme hyvin tyytyväisiä vetämäämme tuokioon. Lapset ja ryhmän aikuiset lähtivät mukaan toimintaan innokkaasti. Käyttämämme laulu oli lapsille tuttu ja pääsimmekin yhdessä laulamaan ja leikkimään, mikä lisäsi tuokion vuorovaikutuksellisuutta. Onnistuimme käsittelemään tunnetaitoja ja tunteiden tunnistamista 2–3-vuotiaille mieleisellä tavalla, mikä näkyi lasten osallistumisessa ja innokkuudessa. Lisäksi tämä oli ryhmän toive teemalle. Lapset lauloivat mukana ja ilmensivät tunnekorttien tunteita edistyksellisesti. Varhaiskasvatuksen tavoite on kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, ja tämän mahdollistimme tuokiomme aikana. (Varhaiskasvatuslaki, 2018)
Halusimme toteuttaa tuokiostamme helposti seurattavan ja lapsille mielenkiintoisen. Tässä auttoi toiminnallisuus, ääniefektit, innostava puhetapa, teemaan sopivat asusteet, sekä virtuaalitausta. Olimme panostaneet tuokion visuaalisuuteen pukeutumalla nalleiksi ja laittamalla taikametsää esittävän taustan Smartboardia hyödyntäen. Tämä edesauttoi niin meidän kuin lasten eläytymistä toimintaan. Onnistuimme eheyttämään tuokioomme musiikkia, liikuntaa, monilukutaitoa, sekä tunneilmaisua tunteiden esittämisen kautta. Teemamme koettiin myös tärkeänä perustana jokaisen lapsen tasapainoiselle kehitykselle. (Vasu, 2018)
Demon innoittamana voisimme kehittää moniosaisen etäopetuskokonaisuuden varhaiskasvatuksen käyttöön, jossa jokaisella opetuskerralla keskityttäisiin käsittelemään muutamaa tunnetta perusteellisemmin. Jokaisessa opetustuokiossa käytettäisiin Kielinupun Miltä tuntuu Nallesta-laulua tai vaihtoehtoisesti itse tuotettua uutta lasten tunnetaitoja käsittelevää musiikkia, joka olisi lapsille merkkinä tuokion aloittamisesta. Alle 3-vuotiaiden laulu onkin aina tilannesidonnaista ja toiminnallisuuteen liittyvää (Ruokonen, Rusanen & Välimäki, 2009, s. 24). Tunteita käsittelevää laadukkaaseen pedagogiikkaan perustuvalle materiaalille löytyisi varmasti käyttöä varhaiskasvatuksessa.
Käytimme demossamme Fannin tunnekortteja. Fannin tunnemöykky-kirja sekä muu Fanni-materiaali voisikin olla luonnollinen suunta lähteä työstämään jatkoa demollemme. Askeleittain/ Pienin askelin – ohjelma, Tunnemuksu ja Mututoukka –tunnetaito-ohjelma voisivat osittain toimia myös perustana uudelle tunnetaito materiaalin kehittämiselle. Voisimme lähteä itse kehittelemään viimeisimpään sosio-emotionaalisia taitoja tukevan tutkimustiedon valossa uutta monilukutaitoa tukevaa ja hyödyntävää materiaalia, esim. tunnetaitopelejä alle 3-vuotiaille. Tunnetaitoja käsiteltäisiin erilaisin visuaalisin keinoin: kuvin, animaation, draaman tai esim. pöytäteatterin avulla. Keskeistä on, että jokainen lapsi nähdään ainutlaatuisena yksilönä. (Vasu, 2018)
Saimme demoa seuranneilta opponenteilta hyvää palautetta onnistuneesta vuorovaikutuksesta lapsi ryhmän kanssa muun muassa kunnioittavasta tavasta huomioida lapset sekä selkeästä puhetavastamme. Pidimme puhetahtimme hyvin rauhallisena, harkittuna ja ymmärrettävänä. Nalleasumme saivat paljon kehuja ja roolissa toimiminen myös. Saimme ryhmän lapsilta palautetta demon jälkeen. Lapset pitivät erityisesti rooliasuistamme ja taikatempusta. Loimme lapsille elämyksen. Saimme demoa seuranneilta palautetta tuokion lopetuksesta. Sen olisi voinut liittää tunteisiin paremmin. Koimme rakentavan palautteen hyvänä, sillä se saikin miettimään kehittämiskohteita. Olisimme voineet tuokiota varten suunnitella tunnekorttien käyttöä tarkemmin. Tuokiossa käsittelimme tunnekortit nopeaan tahtiin, ja jokainen kertoi omasta tunnekortistaan hieman eri asioita. Toisaalta eri asioiden ilmi tuominen eri tunteiden kohdalla antoi mahdollisuuden käsitellä tunteita monipuolisesti. Tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja harjoitellaan vuorovaikutuksessa lasten välillä, sekä lasten ja aikuisten välillä. Empatiakykyä opetellakseen lapsi tarvitsee kasvattajan tukea. (Heinonen, 2020)
Lähteet: Finlex (2018). Varhaiskasvatuslaki 540 / 2018. Luettu 12.10.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540 Heinonen, M., (2020)
Taaperot toveri- ja tunnetaitoja oppimassa (Blogi), Taapero Hanke, Turun yliopisto, sites.utu.fi Opetushallitus (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Luettu 12.10.2021 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf Ruokonen, I., Rusanen S., Välimäki, A-L., (2009).
Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Iloa ihmettelyä ja tekemistä. Helsinki: Yliopistopaino Oy