Ongelmaratkaisutaitojen kehittäminen “pakohuoneen” avulla

Etäpedagogiikkatuokiossamme pupu ja orava -hahmot on napattu luonnon helmasta sisälle. Lasten tehtävänä tuokiossa on pelastaa ongelmanratkaisutaidoin pupu ja orava takaisin luontoon. Ovessa on koodilukko, jonka numerot lapset selvittävät tuokion aikana ilmenevien tehtävien aikana.

Tuokion tavoitteena on kehittää ongelmanratkaisutaitoja, ryhmätyöskentelyä, monilukutaitoa sekä lasten osallisuutta. Ongelmanratkaisu on osa varhaiskasvatuksen matematiikkaa. Varhaiskasvatussuunnitelman (2018, s. 46) mukaan lapsia ohjataan huomioimaan lähiympäristössä ilmeneviä muotoja, määriä ja muutoksia sekä motivoidaan löytämään ja pohtimaan ongelmia sekä ratkaisemaan niitä oppimisympäristössä. Lisäksi tavoitteenamme tuokiossa on antaa tilaa lasten ajattelulle ja ideoille, mutta tarpeen tullessa tuetaan toimintaa.

Tuokiomme alkaa tarinalla ilkeästä henkilöstä, joka on napannut pupun ja oravan sisälle. Lapsille kerrotaan, että heidän tavoitteenaan on auttaa pupu ja orava pääsemään takaisin luontoon. Orava ja pupu esittelevät koodilukon tuokion alussa, jonka symboleiden avulla lapset pystyvät selvittämään niihin liittyvät numerot. Kun lapset ovat ratkaisseet symbolin oikean numeron kuuluu palkintoääni, joka toistetaan koneelta. Tuokiossa orava ja pupu kiertävät havainnoiden lasten kanssa huonetta, josta löytyy symbolien ratkaisut.

  1. Symbolin ratkaisuvaihe
    Seinällä on taulu, jossa on kukkia kuusi kappaletta. Koodilukon kukkasymbolin ratkaisu on 6.
  2. Symbolin ratkaisuvaihe
    Huoneessa on laatikko ja laatikon päällä lappu, jossa on lapsille lähetetystä kirjeestä tutut symbolit ja lukon merkki. Jotta laatikko saadaan auki, lasten tehtävän on tehdä kirjeessä ilmenevien eläinten liikkeet. Kun liikkeet on toteutettu laatikko aukeaa ja sisältä paljastuu neljä paperikuusta.
    Koodilukon kuusisymbolin ratkaisu on 4.

3. Symbolin ratkaisuvaihe Yhtäkkiä huonetta havaitessa pupu ja orava kuulevat elefantin ääniä (koneelta laitettuna) ja pohtivat mistä äänet tulevat. Lasten kanssa mietitään, olisiko tuttua elefantteihin liittyvää laulua. Lauletaan ja marssitaan elefanttimarssilaulu. Lapsilta kysytään, kuinka monta elefanttia loppujen lopuksi siellä onkaan marssinut. (Toimintaan on pyydetty viisi lasta mukaan.)
Koodilukon elefanttisymbolin ratkaisu on 5.

4. Symbolin ratkaisuvaihe

Huoneesta löytyy kolme porkkanaa. Porkkanat ilmestyvät toiminnan lomassa selkeästi. Lopussa pohditaan, kuinka monta porkkanaa on pupulla kädessä.
Koodilukon porkkanasymbolin ratkaisu on 3.

Oikea koodi on lopulta 6453.
Oikea ratkaisukoodi käydään lasten kanssa läpi ja kokeillaan avata ovea. Ovi aukeaa, palkintoääni kuuluu ja pupu sekä orava pääsevät takaisin luontoon. Orava ja pupu kiittelevät lapsia avusta ja vilkuttavat heipat lapsille. Lopuksi lapsille kerrotaan heidän onnistuneen tehtävässään ja kysellään tunnelmia tehtävän suorittamisesta.

Etäpedagogiikkatuokio onnistui mielestämme hyvin. Lapset olivat koko tuokion vahvasti sitoutuneita ja keskittyneitä tuokion toimintaan, mikä näkyi koko tuokion ajan lasten seuratessa toimintaa herkeämättä ja reagoidessaan reippaasti ja innostuneesti. Ongelmanratkaisu- ja monilukutaitoja harjoiteltiin tuokion sisällössä ja toiminnassa. Lapsille annettiin tilaa ja aikaa keksiä ratkaisuja tuokion aikana ja tuokiota tuettiin onnistuneesti aina tarpeen vaatiessa. Vuorio (2010, s. 147) viittaa Friedrich Fröbelin samantapaiseen ajatteluun, että lapsi aktiivisena oppijana tarvitsee myös tukea ja näin opetuksen tulisikin olla vuorovaikutteista kasvattajan ja lapsen välillä.

Ryhmätyöskentely sujui tuokion aikana hyvin ja jokainen lapsi tuli kuulluksi. Suunnittelimme tuokion tarkoituksellisesti pienryhmälle (5 lasta), jotta jokainen pääsisi osallistumaan ja pystyisi paremmin keskittyä toimintaan. Ryhmäkoko osoittautui todella toimivaksi. Jokainen lapsi pääsi toimintaan mukaan sekä vuorovaikutus lasten kanssa oli helppoa ja mahdollisti myös spontaanin keskustelun. Lasten välinen ryhmätyöskentely painottui vähemmän tuokiossa, mutta ryhmätyötaidot kuten kuunteleminen, vuorovaikutustaidot, yhdessä osallistuminen ja yhteistä tavoitetta kohti työskenteleminen korostuivat tuokion aikana.
Koimme tuokion kokonaisuudessaan onnistuneeksi, mikä ilmeni erityisesti tuokion päättyessä, kun lapset kyselivät innoissaan lisää ratkaisutehtäviä.

Kirjoittajat: Mea Tuominen, Salla Jaarmo, Jenna Kantola, Jonna-Maria Jukkola

Lähteet:

VASU (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Luettu 25.10.2021.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Vuorio, J. (2010). Matematiikka varhaiskasvatuksessa. Teoksessa R. Korhonen, M-L Rönkkö & J. Aerila (toim.) Pienet oppimassa: kasvatuksellisia näkökulmia varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen (s. 135–153). Turun yliopiston opettajakoulutuslaitos: Rauman yksikkö.

Leave a Reply