Ötökkätietoutta taikametsässä

Demosuunnitelmamme lähti liikkeelle lapsiryhmän mielenkiinnon kohteista ja sen hetkisistä tarpeista. Lasten kiinnostuksen kohteena olivat ötökät ja ryhmässä oli alkusyksystä lähtien tutkittu lehtokotiloita monin eri tavoin. Ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja ehdotti, että aihetta voisi jatkaa ottaen tutkimuskohteeksi muitakin ötököitä. Tästä aloitimme ideoimisen ja rakensimme kehystarinan ötökkäteeman ympärille. Etädemo sisälsi ötökkätietoutta lisäävän tietovisan, matikkatehtäviä ja ryhmässä toimimisen harjoittelua. Lopuksi lapset pääsivät yhdessä ötököiden kanssa viettämään taikametsässä juhlia sen kunniaksi, kun olivat auttaneet leppäkerttua löytämään kadonneet pilkut mekkoonsa. Etädemo rakentui Kertun Mekko– runon ympärille, joka on Liisa Kallion (2012) kirjasta Pikku Papun laulut.

Kohderyhmänä olivat esiopetusikäiset lapset. Otimme tuokiota suunnitellessamme huomioon lapsiryhmän kielelliset ja keskittymiseen liittyvät haasteet. Tietovisaan liittyvät kysymykset eivät saaneet olla liian haastavia kielellisesti ja tiedollisesti, jotta jokainen lapsi pystyisi suorittamaan tehtävän ja kokisi onnistumisen tunteita. Tuokio suunniteltiin niin, että jokainen lapsi pääsisi osalliseksi tehtävien suorittamiseen. Tietovisapisteiden kesto tuli ottaa huomioon, jotta lasten keskittyminen ja mielenkiinto säilyisi. Samalla harjoiteltiin oman vuoron odottamista.

Tuokiomme sisälsi matemaattisia valmiuksia vaativia tehtäväosuuksia, kuten laskemista. Aina tehtävän ratkaistuaan lapset saivat hakea tietyn määrän pilkkuja omaan seinälle kiinnitettyyn leppäkerttuunsa. Tuokion lopussa laskimme yhdessä lukumääriä lasten kanssa, montako pilkkua leppäkerttu oli onnistunut keräämään itselleen. Esiopetuksen opetussuunnitelman tavoitteissakin mainitaan lasten matemaattisten taitojen kehittäminen toiminnallisesti, leikkien ja eri aisteja käyttäen erilaisissa toimintaympäristöissä. (EOPS, 2014, s. 36).

Tuokion sisällöllisiin tavoitteisiin eli ötökkätietouteen kytkeytyy myös ympäristökasvatuksen tavoitteet. Ympäristökasvatus tarjoaa lapsille mahdollisuuden tutustua mm. eläimiin ja muihin luonnonilmiöihin. Ympäristöä havainnoidaan eri aistein sekä havaintovälineiden avulla (EOPS, 2014, s. 37). Tietovisakysymykset antoivat lapsille faktatietoutta ötököistä, mutta kysymyksiä muotoillessamme otimme huomioon myös leikillisyyden. Yhdistimme siis draaman elementtejä kuten leikillisyyttä ja tarinallisuutta osaksi etädemoamme, ja juuri leikillisyyttä ja tarinallisuutta hyödyntäen nostimme esiin faktatietoa ötököistä (ks. Toivanen, 2010, s. 79).

Auttamisen- ja ryhmässä toimimisen taidot olivat keskiössä tuokion tavoitteissa. Näiden taitojen harjoitteleminen tulee esille esiopetuksen opetussuunnitelmassa eettisen kasvatuksen alaisuudessa (EOPS, 2014, s. 35). Kaveritaitoja opettivat tuokiossa seikkaileva leppäkerttu ja hänen ötökkäystävänsä. Myös lapsiryhmän apua tarvittiin tehtävien ratkomiseksi. Yhdessä tekemällä ja kaveria auttamalla saimme tehtävät ratkottua ja pääsimme haluttuun lopputulokseen.

Olimme asettaneet etädemolle seuraavat pedagogiset tavoitteet (Varhaiskasvatussuunnitelma 2018): Tutkin ja toimin ympäristössä, Kielten rikas maailma, Ajattelu ja oppiminen, Osallisuus ja vaikuttaminen, Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologian osaaminen sekä Ilmaisun monet muodot. Tuokiomme sisältö oli monipuolinen, ja sisälsi mm. affektiivisia taitoja kuten kaverin auttamista ja ryhmässä toimimista, sisällöllistä osaamista ötökkätietouden muodossa sekä taidollisia tavoitteita kuten laskemista. Mielestämme tuokio täytti asettamamme tavoitteet hyvin. Muu ryhmä oli samaa mieltä saamamme palautteen perusteella. Saimme muilta kurssilaisilta kiitosta erityisesti siitä, että huomioimme jokaisen lapsen etunimeltä ja tervehdimme heitä alussa yksitellen.

Tuokion onnistumiseen vaikutti osaltaan se, että varhaiskasvatuksen opettaja oli aktiivinen ja ohjasi lapsia leppäkertun pilkkujen kiinnittämisessä ja tietovisakysymyksiin vastaamisessa. On erittäin tärkeää, että opettaja saa etukäteen demon järjestäjiltä selkeät ohjeet siitä, mitä häneltä odotetaan sekä mitä mahdollisia ennakkovalmisteluja hänen toivotaan tekevän. Mahdollisia äkillisiä muutoksia varten on myös hyvä tehdä varasuunnitelma siitä, miten toimitaan: kuka ottaa roolin, jos joku sairastuu? Mitä, jos ryhmän opettaja ei ole ehtinyt tehdä ennakkovalmisteluja, miten toimimme siinä tilanteessa? Suunnitelmia on hyvä olla useampia, ja toisaalta on myös hyvä muistaa, että aina voi improvisoida.

Kirjoittajat: Teresa Poikela, Karoliina Kainulainen, Viivi Myllyntaus, Marika Nordlund, Krista Juutinen (Ryhmä 9)

Lähteet:

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014). Opetushallitus. (Luettu12.10.2021) https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Kallio, L. (2012). Pikku Papun laulut. Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018). Opetushallitus. (Luettu 12.10.2021) https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Toivanen, T. (2010). Kasvuun!: draamakasvatusta 1-8-vuotiaille. WSOYpro.