University of Helsinki
Pidimme etädemo tuokion to 14.10.21 Hyvinkääläiselle päiväkotiryhmälle, jossa lapset olivat 4–6 –vuotiaita. Lähdimme lähestymään tuokion suunnittelua ryhmän opettajan kanssa käydyn keskustelun pohjalta. Nostimme opettajan puheiden pohjalta tuokiomme keskeisimmäksi tavoitteeksi ryhmässä toimimisen. Pyrimme myös luomaan tuokiosta sellaisen, mikä osallistaisi lapsia aktiivisesti. Tämä on myös yksi Hyvinkään vasun linjauksista (2019, 8). Muita pedagogisia tavoitteita tuokiollemme oli mm. tuottaa lapsille riemua liikunnan kautta tanssin muodossa.
Lähetimme ryhmälle etukäteen metsäaiheisen kehyssadun, joka tuki ryhmän yhteistä mielenkiintoa metsässä toimimista kohtaan ja samalla toteutti vasun linjausta lapsilähtöisestä pedagogisesta toiminnasta (Opetushallitus, 2018,16). Ryhmä tutustui kehyssatuun ja sen pohjalta jokainen lapsi pääsi suunnitelmaan sekä askartelemaan itselleen metsäolennon tuokioon. Pidimme etätuokion draamaa apuna käyttäen. Näyttelemämme satu jäljitteli lapsille aiemmin lähetettyä kehyssatua, mutta sen lisäksi osallistimme lapsia tanssimaan Mörri-möykyn pois metsästä sekä ratkaisemaan yhteistyöllä joen ylitys ongelman. Lopuksi lapset pääsivät raapustamaan vuorotellen Mielikin nimen kirjekuoreen, jotta pystyivät lähettämään Mielikin kadonneen huivin hänelle takaisin.
Kettukangas ja Härkönen (2014, 2) asettaa lasten osallisuuden vaatimukseksi lasten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen. He myös toteavat, että osallisuus on osallistumista sosiaalisiin suhteisiin. Me pyrimmekin tuokion aikana siihen, että lapset pääsisivät osallistumaan sekä verbaalisesti että kehollisesti. Nivala (2021, 34) näkee osallisuuden tärkeänä osana lapsen ryhmään kuulumisen tunteen kannalta ja ulkopuolelle jäämisen ehkäisynä. Tuokion aikana emme pakottaneet lapsia osallistumaan, vaan mahdollistimme lapsille osallistumisen omista lähtökohdistaan ja omilla tavoillaan, mikä edistää lapsen ryhmään kuulumisen tunnetta (Nivala, 2021, 42; Koivula, Siippainen & Eerola-Pennanen, 2017, 46–50). Mielestämme onnistuimme tuokiossa vahvistamaan lasten ryhmään kuulumisen tunnetta osallistamisen kautta.
Karvin (Vlasov, Salminen, Repo, Karila, Kinnunen, Mattila, Nukarinen, Parrila & Sulonen, 2018, 64) laadun arvioinnin perusteiden ja suositusten pohjalta tarkasteltaessa meidän ja lasten välinen vuorovaikutus toteutui. Pyrimme kohtaamaan lapset sensitiivisesti ja ottamaan heidät yksilöinä huomioon. Eri hahmot toimivat hyvin ja tarina kulki jouhevasti eteenpäin. Kaikilla ryhmämme jäsenillä oli oma roolinsa demossa. Saamamme vertaispalaute muilta vaka –opettajaopiskelijoilta oli positiivista ja kannustavaa.
Haasteita tuokiossamme oli se, että äänemme kuului päiväkotiin viiveellä, joka näyttäytyi muille siten, että lapset eivät ehtineet mukaan alkulorun toistamiseen. Toinen haasteemme oli se, että emme nähneet lasten tanssivan Mörri-möykky – tanssia, koska soitimme musiikkia tietokoneelta, joten jouduimme vain toivomaan, että lapset lähtivät mukaan tanssiin. Lapset olivat myös niin innoissaan askartelemistaan metsäolennoista, että improvisoimme loppuun vielä lapsille mahdollisuuden päästä esittelemään tekemiään olentoja, josta he olivatkin todella innoissaan.
Olimme todella tyytyväisiä ryhmän opettajan innostuneeseen otteeseen. Hän osallistui loistavasti tuokion ennakkotehtävien toteutukseen ja oli aktiivisesti mukana myös tuokiossa. Lasten vertaissuhteet olivat korkealla tasolla. Jokainen lapsi otettiin ryhmässä huomioon ja hyväksyttiin sellaisena kuin he olivat. Karvin (Vlasov ym., 2018, 64) laadun arvioinnin perusteiden pohjalta arvioitaessa lasten vertaissuhde toiminta olisi ollut jo todella korkealla. Huomasi, että he olivat harjoitelleet yhdessä toimimista paljon. Tästä ajattelimme vielä erikseen laittaa opettajalle positiivista palautetta hänen onnistuneesta työstään, joka on selkeästi toteuttanut Hyvinkään vasun (2019, 19) linjausta lapsen osallisuuden toteutumisesta aktiivisena toimijana vuorovaikutusympäristössä. Päiväkodin ulkopuolelta tuleva pedagoginen (erityisesti etänä toteutettu) toiminta voi olla lapsiryhmille hankalaa, mutta ryhmän lapset olivat todella innostuneita ja aktiivisia koko etätuokion ajan.
Koemme, että etätuokion suunnittelu ja toteutus oli lopulta todella aikaa vievä, mutta opetti myös meitä paljon. Uskomme, että olisimme kuitenkin saaneet enemmän paikan päällä pidetystä tuokiosta, koska silloin meidän ja lasten välinen vuorovaikutus olisi ollut aitoa ja olisimme päässeet kohtaamaan lapset kunnolla. Vastaisuudessa etätuokion suunnittelussa voisi ottaa huomioon mahdolliset tekniset ongelmat paremmin, mutta kokonaisuudessa olemme tyytyväisiä etätuokioomme.
Kirjoittajat: Emmi Nummela, Annika Nuutinen, Kaijaleena Petäjä ja Anna-Riikka Tervo
Lähteet:
Hyvinkään varhaiskasvatussuunnitelma 2019. Hyvinkään kaupunki, verkkojulkaisu. Saatavissa:
https://www.hyvinkaa.fi/globalassets/kasvatus-ja-koulutus/varhaiskasvatus/vasu/hyvinkaan-varhaiskasvatussuunnitelma-2019.pdf. Viitattu: 19.10.2021.
Kettukangas, T. & Härkönen, U. (2014). Lasten osallisuus perustoiminnoissa. Teoksessa Heikka, J., Fonsén, E., Elo, J. & Leinonen, J.(toim.), Osallisuuden pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. Tampere: Suomen Varhaiskasvatus ry, 96–114.
Koivula, M., Siippainen, A. & Eerola-Pennanen, P. (toim.), (2017). Valloittava varhaiskasvatus – oppimisen, osallisuutta ja hyvinvointia. Tampere. Vastapaino.
Nivala, Elisa. (2021). Osallisuuden vahvistaminen yksinäisyyden ehkäisemisenä varhaiskasva-tuksessa. Journal of Early Childhood Education Research. Volume 10, Issue 1, 2021, 33–59. https://jecer.org/fi/osallisuuden-vahvistaminen-yksinaisyyden-ehkaisemisena-varhaiskasvatuksessa/. Viitattu 19.10.2021.
Vasu 2018. Varhaiskasvatussuunitelman perusteet. (2018). Opetushallituksen verkkosivut. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet.docx. Viitattu: 18.10.2021.
Vlasov J., Salminen J., Repo L.,Karila K., Kinnunen S., Mattila V., Nukarinen T., Parrila S. & Sulonen H. (2018) Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2018/10/KARVI_vaka_laadun-arvioinnin-perusteet-ja-suositukset.pdf. Viitattu: 18.10.2021.