Kaveritaitojen etädemotuokio viskareille

Pidimme etädemotuokiomme eräänä syyskuisena keskiviikkona. Etädemomme teemana oli ystävyys ja demon aikana pyrimme kasvattamaan lapsiryhmän ymmärrystä kaveritaidoista ja kehittämään lapsiryhmän sisäisiä kaveritaitoja. Lapsiryhmämme opettajalta ei ollut tullut ennakkoon ilmoitettuja toiveita etädemomme sisällöstä ja koska ajalliset resurssiemme olivat suppeat, päädyimme valitsemaan aiheemme itsenäisesti. Etädemoomme oli valikoitunut päiväkoti Axel Wahrenin viskariryhmä Värttinät, johon kuuluu noin 15 lasta.

Ajalliset resurssit vaikuttivat myös mahdollisuuksiimme etädemossa toteutettavasta toiminnasta ja erityisesti etädemomme fyysiseen sijainnin valikoitumiseen. Onneksi virtuaalinen toteutustapa antoi meille myös luovia mahdollisuuksia demomme toteutukseen. Käytimme muun muassa virtuaalisia taustoja piristämään realistisen fyysisen tilamme olemusta, jolloin valkoinen seinäkin saatiin muutettua lentokoneen matkustamoksi. Kommunikointi lapsiryhmän opettajan kanssa oli ensisijaisen tärkeää etädemomme onnistumisen kannalta ja lapsiryhmän opettajasta oli paljon apua etädemon suunnitellun mukaisessa toteutuksessa.

Demon sisältö

Olimme rakentaneet etädemon kerronnallisuuden ja draamakasvatuksen varaan. Draamakasvatuksen avulla voidaan käsitellä helpommin myös käytännössä haastavimpiakin teemoja (Toivanen, 2010, 54). Käytimme prosessidraamaa demon toteutumiseen (Toivanen, 2010, 123). Demossa toteutettiin ystävyyden teemaa. Osallistujat matkustivat yhdessä matkanjohtajan kanssa lentokoneella ystävyydensaarelle tapaamaan ystävyydentietäjää. Koneeseen noustessa jokaisen tuli näyttää matkalippu ja valmistautua lentoon. Lentokoneemme toimi ystävyyden polttoaineella ja tarvitsimmekin matkan aikana tankkausta. Polttoainetta saatiin lisää lasten välisistä kehuista ja matkaa päästiin taas jatkamaan. Saavuimme ystävyydensaarelle, mutta matkanjohtajan ystävää, ystävyydentietäjää, ei näkynyt missään. Lapsia pyydettiin mukaan huhuilemaan tietäjää ja

tarkkailemaan ympäristöä, jos tietäjä ilmestyisi jostain. Lasten löydettyä tietäjän, hän esittäytyi lapsille ja pyysi heitä mukaan ystävyydentalo -lauluun. Lauluun kuului tanssiliikkeet, joilla ystävyydentalo saatiin rakennettua. Laulun jälkeen sovimme meille ystävyydentietäjän vetämänä yhteiset ystävyydensäännöt, ja mietimme millainen, on hyvä ystävä. Ystävyydentietäjä opetti meille tämän jälkeen tunnistamaan erilaisia tunteita, lukemalla meille muutaman sadun pätkän. Jokaisen sadun jälkeen pohdimme millainen tunne kuvaa sadun tunnelmaa. Lapset pääsivät näyttämään matkanjohtajalle ja ystävyydentietäjälle kuvakorttia, joka heidän mielestänsä sopii sadun tunnelmaan. Ystävyydentietäjä onnitteli kaikkia hienoista vastauksista ja kertoi nyt kaikkien olevan ystävyydentietäjiä. Hän sanoi hyvästit kaikille ja lähti kotiinsa. Matkanjohtaja ohjasi lapset takaisin lentokoneeseen ja näin turvallisesti takaisin päiväkotiin.

Demon tavoitteet

Demon ensisijaisena tavoitteena oli sosiaalisten taitojen kehittäminen erityisesti vuorovaikutustaidon näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen tehtävä on kehittää lasten vuorovaikutustaitoja edistämällä lapsen toimijuutta vertaisryhmässä (VASU, 2018, 16). Myönteiset tunnekokemukset ja vuorovaikutussuhteet edistävät oppimista (VASU, 2018, 22). Tämän takia halusimme demossa korostaa myös tunnekasvatuksen näkökulmaa tunnekorteilla. Lasten vertais- ja ystäväsuhteita tulisi vaalia vuorovaikutuksen kehittymisen kannalta (VASU, 2018, 30). Pedagogisena tavoitteena nousi myös kielen kehitys, sillä luimme ja tarkastelimme kirjaa ja lauloimme. Kielen kehityksen tukeminen on yhteydessä monilukutaidon ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen (VASU, 2018, 40). Kehittyvät kielelliset taidot avaavat lapsille uusia vaikuttamisen keinoja, mahdollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen (VASU, 2018, 40).

Näkökulmia demon toteutukseen

Etädemon suunnittelu ja toteutus konkretisoi eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä demon onnistuneeseen toteutumiseen. Tarkan suunnitelman lisäksi tulee huomioida huomattava määrä tietoteknisiä seikkoja mieleisen etätuokion toteuttamiseksi. Oman valaistuksen, äänen ja kameransijoittelun lisäksi on huolehdittava vastaanottajan laitteistoon yhteys ja suunnitelma oma toiminta vastaanottajan tiloihin sopivaksi. Jatkuva inspiroiminen onkin tuokion edetessä jatkuvasti läsnä mahdollisten ongelmatilanteiden ilmestyessä.

Ajatuksia etäpedagogiikasta

Etäpedagogiikka pitää sisällään esimerkiksi erilaisia viestintäkanavia, oppimisalustoja sekä sosiaalisen median kanavia. Pedagoginen dokumentointi on yksi etäpedagogiikan muodoista. Pedagoginen dokumentaatio on varhaiskasvatuksen suunnittelemisen, toteuttamisen, arvioimisen ja

kehittämisen keskeisimmän työmenetelmän lisäksi mahdollistaja lasten huoltajien osallistumiseen toiminnan arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä (VASU, 2018, 37).

Etäpedagogiikkaa on toteutettu huoltajien kanssa yhteistyössä ahkerasti varsinkin koronaviruspandemian aikana; varhaiskasvatuskeskustelut ja vanhempainillat on pystytty toteuttamaan etäyhteyksin (KARVI, 2012, 113). Etäyhteyksin tapahtuva vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välillä helpottaa esimerkiksi eroperheissä molempien huoltajien osallistumisen tilaisuuteen sensitiivisesti.

Demomme on oiva esimerkki siitä, kuinka erilaiset virtuaalituokiot, ja esimerkiksi kevät- ja joulujuhlan striimaus jonkin etäpalvelun kautta yleistyy jatkuvasti yhä enemmän (KARVI 2021, 114). Virtuaaliset museokäynnit ovat nykyään koulutuksen kentällä melko normaali ilmiö. Etäpedagogiikkaan liittyy läheisesti lasten monilukutaidon sekä tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittyminen, mikä mainitaan myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa yhdeksi laajaksi osaamisen alueeksi (VASU, 2018, 26).

Yleisesti etäpedagogiikkaa toteutettaessa tärkeää on muistaa ennakoivan työn tärkeyden merkitys; suunnittelu- ja valmistelutyöt minimoivat toimintojen siirtymätilanteissa tapahtuvaa kaoottisuutta ja esimerkiksi käytettävien materiaalien tulostus etukäteen tuo aina lisää aikaa itse opetukseen (Sormunen, 2021).

Lähteet:

Opetushallitus (2018). Varhaiskasvatuksen suunnitelman perusteet 2018. Opetushallituksen verkkosivut. Luettu 1.11.2021. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja- tutkinnot/varhaiskasvatussuunnitelmien-perusteet

Juutinen., J, Siippainen., A, Marjanen., J, Sarkkinen., T, Lundkvist., M, Mykkänen., A, Raitala., M, Jatta-Rissanen., M, ja Ruokonen., I (2021). Pedagogisia jatkumoita ja ilmaisun iloa! Viisivuotiaiden pedagogiikka ja taito- ja taidekasvatuksen nykytila varhaiskasvatuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 9:2021. https://karvi.fi/app/uploads/2021/05/KARVI_9_2021.pdf

Sormunen., K. (2021) Etäpedagogiikka, mihin asioihin kiinnitän huomiota? Luento Helsingin yliopistossa 6.9.2021.

Toivanen, T. (2010). Kasvuun! Draamakasvatusta 1–8-vuotiaille. Helsinki: WSOYpro Oy 2010.

Kirjoittajat: Birsen Avdo, Elina Toivola , Elisabet Hill ja Aini-Sofia Haapanen

University of Helsinki

Leave a Reply Cancel reply