Kuukausi: syyskuu 2016

Sivonen esittää seuraavaa: (liike)verbin leksikaalinen sisältö täsmentyy vasta käyttökontekstissa. ”Esimerkiksi kierrellä-verbin leksikaaliseen kuvaukseen kuuluu joukko prosesseja, jotka poikkeavat toisistaan muun muassa siinä, millaiseksi muuttujan reitti on spesifioitu”. Kuten vaikkapa lauseissa: Leila kierteli markkinoilla ja Leila kierteli kaappia. Muuttuja ja kiintopiste antavat lisävihjeitä liikeverbin kuvaamasta prosessista. Esim. Lentokone/ laiva/ auto kierteli alueella – subjektina toimivien substantiivien semantiikasta tiedämme, että kiertely tapahtuu ilmassa/ vedessä/ maalla. Sivonen puhuu objektiivisesta käytöstä, kun liikeverbiä käytetään prototyyppisesti eli kuvaamaan prosessia, jossa muuttuja konkreettisesti siirtyy suhteessa kiintopisteeseen.

Liikeverbien abstrakti käyttö, esim. Aita mutkittelee ylätasangolta laaksoon. Sivosen mukaan havainnon tekijä on tässä eräänlainen fiktiivinen muuttuja, joka käy läpi mentaaleja tarkastelupisteitä, joista siten muodostuu reitti. Jotakin liikeverbin objektiivisen käytön semantiikasta siirtyy abstraktiin käyttöön. Kognitiivisessa kieliopissa katsotaan, että kaikki sattumanvaraisiltakin tuntuvat metaforiset laajentumat perustuvat mielekkäisiin semanttisiin kytköksiin.

Muuttujan koodaaminen eli voiko lihava leuhottaa? Sivonen vertaa omaa näkemystään Pajusen esittämään, jonka mukaan verbiin voidaan koodata myös liikkuja (muuttuja). Pajusen mukaan lihavan ihmisen juoksua ei voi kuvata verbillä leuhottaa. Sivonen puolestaan katsoo, että verbi vain spesifioi osoittamansa prosessin tietynlaiseksi ja maailmantieto vaikuttaa siihen, elaboroituuko muuttuja hyväksyttävästi lausekontektissaan. Jos näin ei käy, haetaan lauseelle jotakin mielekästä metaforista tulkintaa.

Verbiprosessin aspekti. Perfektiivisessä verbissä on inherentti muutos, esimerkiksi saapua. Imperfektiivinen verbi puolestaan kuvaa muuttumatonta, homogeenistä tapahtumaa, esim. istua.

---

Tämä teksti tuntui hieman helpompilukuiselta kuin Onikki-Rantajääskön artikkeli. Tässäkin jäi osa asioista minulle vielä epäselväksi, mutta sain myös paljon irti. Erityisesti metaforistuminen tuntui nyt kiinnostavalta. Siitä odotan kuulevani lisää kurssin edetessä.

Sivosen kaaviokuvia en valitettavasti ymmärtänyt alkuunkaan. Ja loppuiko artikkeli tarkoituksella kesken?

Artikkelissa Tiina Onikki-Rantajääskö esittelee kognitiivisen kielitieteen historiaa ja keskeisiä teemoja Ronald W. Langackerin perinteen valossa. Langackerin uran alussa hän oli outolintu aikansa kielitieteilijöiden joukossa. Tuolloin Yhdysvalloissa, josta Langackerin ura alkoi, jylläsi chomskylainen syntaksin autonomiaa korostava formalismi jonka näkemyksen mukaan kieli on muusta ajattelusta irrallinen alueensa. Kognitiivinen kielitiede lähtee puolestaan siitä, että kieli on elimellinen osa muuta kognitiota ja kielen käyttöä ja havainnointia ohjaavat samat lainalaisuudet kuin muutakin ajattelua.

Langackerin mukaan merkityshahmo on aina kuva suhteessa taustaansa. Artikkeli esittelee muuttujan (trajector) ja kiintopisteen (landmark) käsitteet, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, minkä muodon hahmo saa. Langacker on käyttänyt paljon kaavioita teoriansa esittämisen tukena, mm. kuvaamaan juuri näitä käsitteitä.

Artikkeli tarjosi paljon mielenkiintoisia näkökohtia omien näkemysteni tueksi sekä koko joukon käsitteitä, joista osa jäi valitettavasti minulle vielä hämäräksi. Osittain kyse oli ehkä siitä, että teksti liikkui abstraktin ja konkreettisen välillä niin, ettei oma kognitioni vielä pystynyt sitä seuraamaan. Maailmantieto on yksilöllistä, mutta jatkuvan vuorovaikutuksen seurauksena merkityksistä saattaa tulla jaettuja. Uskonkin, että palaamalla näihin teemoihin ymmärrän ne lopulta kuten Langacker tai Onikki-Rantajääskö.

Luulen, että varsinkin skeeman eli yleistyksen (tai säännön) käsite osoittautuu tarpeelliseksi omassa tutkimuksessani. Aktiivinen vyöhyke tuntui merkityksellisestä, mutten valitettavasti aivan tavoittanut, mitä sillä tarkoitetaan. Ajattelin palata artikkelin pariin vielä loppukurssista. Toivottavasti silloin saan siitä vielä enemmän irti.