Erityisesti opetustehtävissä edellytetään kykyä antaa opetusta suomeksi. Kyse ei ole yliopiston harjoittamasta ulkomaalaisiin kohdistuvasta syrjinnästä vaan yliopistolain asetuksesta. Aihe herättää toistuvasti intohimoja, ja etenkin nyt on muodikasta asettaa kaikenlainen eriarvoisuus suurennuslasin alle.
Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys käsitteinä valitettavasti ovat saaneet kylkiäiseksi arvokeskusteluista peräisin olevia määritelmiä esimerkiksi suvaitsevuuden suhteen. Leimautuminen rasistiksi tai ”suvakiksi” liittyy läheisesti monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen liittyviin mielipiteisiin. Mielenkiintoista on mielestäni se, että tämä ilmiö on läsnä myös yliopistossa. Siis paikassa, jossa työskennellään tiedon kriittisen arvioinnin parissa, etsitään faktoja ja tarkastellaan ilmiöitä mahdollisimman monipuolisesti. Tästä huolimatta yliopistolaisten keskuudessa suvaitsevaisuudesta sellaisenaan on tullut normi, josta poikkeaminen saattaa johtaa leimautumiseen.
Opetustehtävien kielivaatimuksia arvostelevat vetävät syrjintäkortin helposti esiin. On totta, että kielivaatimukset sulkevat ovia joiltakin ihmisiltä ja sellaisenaan ovat tulkittavissa eriarvoisuutta lisääviksi. Asialla on toinenkin puoli, jonka takia se luultavasti on lakiin asti ulotettu. Suomalaista identiteettiä määrittää ennen kaikkea puhuttu ja kirjoitettu suomen kieli. Se oli keskeisimpiä uudistuksia valtiomme itsenäisyyteen johtavalla polulla. Suomen kieli toimii kommunikointivälineenä ikäryhmästä riippumatta. Yliopistojen tehtäviin kuuluu myös tiedon popularisointi, joka tapahtuu parhaiten suomen kieltä käyttäen. Kansainvälisyyden ihannoinnin ohella tulisi muistaa myös tämä epämuodikas ja pikavoittoa tuottamaton sivistystehtävä.
Lisäksi ruoho ei ole aina vihreämpää aidan toisella puolella eli siellä kansainvälisyydessä ja ”tuoreissa” ideoissa. Ajatusprosessien tiedetään olevan erilaisia äidinkielestä riippuen. Samoin on kommunikaation laita. Ihminen usein laskee äidinkielellään, kun haluaa olla täysin varma tuloksesta. Äidinkielellä ajatellessa ollaan siis varmalla ja turvallisella pohjalla, joka näkyy esim. lääkärin vastaanotolle mentäessä. Intiimeistä vaivoista luultavasti jokainen puhuu mieluummin suomeksi. Haluammeko kouluttaa lääkärit tulevaisuudessa englanniksi?
Englantia äidinkielenään käyttävät unohtavat helposti olevansa jatkuvasti mukavuusalueella. Lähes kaikki osaavat sitä auttavasti, jolloin on helppo vaatia operointia englanniksi kaikkialla. Olemme kuitenkin pieni kielialue maailman mittakaavassa. Koulutus äidinkielellä on tärkeässä asemessa kielen säilymisen kannalta. Ehkäpä voimme ajatella, että suomalaisessa yliopistossa pitkään toiminut ulkomaalainen tutkija haluaisi jo mielenkiinnosta opiskella tätä harvinaista kieltä. Erityisesti silloin, jos hän haluaa toimia opetustehtävässä.
Se, että joku opettaja käyttää monikansalliselle opiskelijaporukalle lähettämissä sähköposteissaan pelkästään suomen kieltä on huonoa käytöstä. Sillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Author: Pauli M Turunen
Kansainvälisestä opiskelusta HY:ssä
Yliopistomme on panostanut suuresti kansainvälisyyden lisäämiseen. Tutkimuksen lisäksi tämä heijastuu myös opetukseen. Strategian loogisena seurauksena monimuotoisuus lisääntyy myös opiskelijoiden keskuudessa. Yliopisto-opettajat saavat tutustua erilaisiin opiskelukulttuureihin, mutta joutuvat samalla vastaamaan kulttuurieroista aiheutuviin haasteisiin. Kuinka toisenlaisesta opiskelukulttuurista tulevia opiskelijoita tulisi huomioida koulutusta suunniteltaessa ja opetustilanteissa?
Olen lukenut kannanottoja Helsingin yliopiston koulutusjärjestelmän vanhanaikaisuudesta ja kansainvälisyyden puutteesta. Opetus on suunnattu suomalaisille opiskelijoille. Lääketieteellisen tiedekunnan opettajana olen tästä kärjistyksestä vähän toista mieltä. Perusopetuksemme kulkee digitaalisen koulutuksen eturintamassa. Opiskelijalähtöinen pedagoginen suuntautuminen ja menestyksellä sisäänajettu iPad-projekti ovat modernin yliopistokoulutuksen referenssitasoa. Lääkärin ammatissa suomenkielinen koulutus on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää asiakaskunta huomioiden ja perusopiskelijoista lähes kaikki tulevat suomalaisen lukiojärjestelmän läpi. Olemme siis kaukana vanhanaikaisuudesta ja suomenkielinen opetus on perusteltua.
Miten sitten on kansainvälisyyden laita? Kulttuuritaustoista mahdollisesti syntyvät tilanteet lääketieteellisessä tiedekunnassa liittyvät kansainväliseen Transmed-maisteriohjelmaan. Haastavia opetustilanteita voidaan kuitenkin välttää kouluttamalla Tranmed-ohjelmaan pääsevät opiskelijat etukäteen suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään. Eroja todellakin löytyy. Suomessa käytetty jämpti viittauskäytäntö tulee monille opiskelijoille yllätyksenä. Plagioinnin suhteen täällä on hyvin erilainen suhtautuminen kuin monessa muussa kulttuurissa alkaen plagioimisen määritelmästä. Suomalainen opiskelutehtävien ohjeistus on moniin kansainvälisiin verrokkeihin nähden enemmän vapauksia antava ja voi sellaisena tuntua epämääräiseltä.
Haluamme edistää kaikkien opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä ja pitää kiinni tieteellisen tekstintuoton ja tieteentekemisen säännöistä. Ei medän koulutushjärjestelmällä ole hävettävää. En pidä tarkoituksenmukaisena mukauttaa koulutusohjelmaa ulkomaalaisten tarpeisiin sopivaksi vaan ohjeistaa ulkomaalaiset opiskelijat ymmärtämään suomalaisen koulutusmaailman pedagogista ajattelua ja ennen kaikkea täällä vallitsevia käytäntöjä. Tällä hetkellä kulttuurieroista johtuvien ongelmien torjuminen lepää yksittäisten opettajien asiantuntemuksen varassa. Suomeen tulevien opiskelijoiden Studyinfo.fi –sivustolla on runsaasti ohjeita yliopistoihin hakemisesta, mutta hyvin vähän tietoa suomalaisista opiskelukäytännöistä. Yliopiston omilta sivuiltakaan ei opiskelukäytännöistä löydy asiaa helposti. Rajallisten opettajaresurssien mielekkään kohdentamisen kannalta näitä asioita tulisi kouluttaa perusteellisesti ja keskitetysti opiskelun alkaessa. Näin opettajille jää enemmän aikaa keskittyä varsinaisen substanssin opettamiseen.
Meillä on erinomainen järjestelmä, joka edistää opiskelijoiden itsenäistä työskentelyä, vastuunottoa ja tuottaa taidoiltaan päteviä tutkijoita. Siitä kannattaa pitää kiinni jatkossakin maailman melskeistä huolimatta.