Helsingin yliopisto
Erik Allardtin johtamaan pohjoismaiseen hyvinvointitutkimukseen osallistuin ensin tutkimusapulaisena ja sitten tutkimusryhmän jäsenenä. Kohteinani olivat ystävyysverkostot (Friendship networks in the Scandinavian Countries, Jaakkola & Karisto 1976), tuloerot (Income and consumption, Beskid & Karisto & Uusitalo 1978) ja ennen muuta terveys.
Hyvinvointiteemaan olen palannut Päijät-Hämeen alueellisissa hyvinvointibarometreissa (Huomaamaton Hämeen helmi, Haapola & Karisto & Konttinen, 2006) ja aivan toisella tavalla Jussi Simpuran kanssa kirjoittamassani kirjasessa Sata lausetta hyvinvoinnista (2014), jossa hyvinvointia koskevia ajattelu- ja puhetapoja on tiivistetty ”lauseiksi”. Myös artikkeli Hyvinvointi ja vastavuoroisuus (2015) liittyy teemaan, erityisesti ihmissuhdehyvinvointiin ja keskinäiseen kanssakäymiseen.
Väitöskirjassani Hyvinvointi ja sairauden ongelma (1984) analysoin hyvinvoinnin ja terveyden käsitteitä ja tutkin terveyden sosioekonomisia eroja. Samaan aihepiiriin liittyivät mm. artikkelit Socio-economic Status in Health and the Other Scandinavian Countries (Karisto & Notkola & Valkonen 1978), Sosiaaliluokka ja sairastavuus (1989/90), Health as a welfare component (1987) ja Class and health (1993). 1990-luvulla sairastavuuden sosiaalieroja koskevat tutkimukseni kytkeytyivät Eero Lahelman johtamaan tutkimusprojektiin ”Studies on the socio‑economic and gender differences in health in Finland and the other Scandinavian countries”. Osallistuin mm. artikkeleihin Persisting Health Inequalities (Rahkonen ym. 1993), Morbidity and Social Structure: Recent Trends in Finland (Lahelma & Karisto 1993) ja Comparisons of Inequalities in Health (Lahelma et al. 1994)
Sosiaalilääketieteen historiaan liittyy kirjanen Sosiaalilääketiede ja yhteiskunta (1981) ja artikkelit Sosio-ekonominen terveystutkimus Suomessa: pitkä ja elävä perinne (Karisto & Lahelma 1995) ja Analysing inequalities. The tradition of socioeconomic public health research in Finland (Lahelma & Karisto & Rahkonen 1996). Yhdessä Eero Lahelman kanssa olin aloitteentekijänä, kun Duodecim-seura julkaisi vuonna 1992 näköispainoksen eräästä alan klassikosta, Konrad ReijoWaaran sata vuotta aikaisemmin ilmestyneestä väitöskirjasta Terveyshoidollisia tutkimuksia Haapajärven piirilääkäripiiristä I. Kirjoitimme sen johdannoksi esittelyn ReijoWaarasta ja hänen tutkimuksestaan (Konrad ReijoWaara – kansanterveystyön tulisielu ja tutkija, Karisto & Lahelma 1992)
Työskennellessäni parin vuoden ajan Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan tutkimuslaitoksessa osallistuin suomalaista työterveyshuoltoa koskevaan arviointitutkimukseen Suomalainen työterveyshuolto 1980‑luvun puolivälissä (Kalimo ym.1989), joka tuotti myös nipun artikkeleita. Julkaisussa Tylsät hampaat vai sitkeä liha? (1991) analysoin terveyskasvatusta ja sen sanomien vastaanottoa. Terveyskäyttäytymiseen liittyvät myös artikkelit Hyvät, pahat ja rumat? (Karisto & Prättälä & Berg 1992), The Good, the Bad, and the Ugly. Differences and Changes in Health Related Lifestyles (Karisto & Prättälä & Berg 1993), Consistency and variation in unhealthy behaviour among Finnish men, (Prättälä & Karisto & Berg 1994) ja Patterns of unhealthy beheviour in Finland (FullText-pdf (Laakkonen & Karisto & Prättälä 2001) sekä pikkukirjoitus Terveydelle viileän elämäntyylin jäljillä (2006).