Vanheneminen

Vanhenemisen tutkijaksi ryhdyin 1990-luvun jälkipuoliskolla. Vuosina 1996–98  johdin Suomen Akatemian rahoittamaa Vanhuuden voimavarat -tutkimusprojektia ja toimitin kirjan Vanhuus kaupungissa (1997). Suurten ikäluokkien ikääntymistä olen seurannut monissa artikkeleissa (esim. The Finnish baby boomers and the emergence of the third age (FullText-pdf) 2007) ja toimittamassani kirjassa Suuret ikäluokat (2005).

Eläkeläiselämän muutoksiin ja ns. kolmanteen ikään liittyy laaja, moniin erilaisiin aineistoihin perustuva tutkimukseni Espanjassa talvet asuvista suomalaiseläkeläisistä. Hankkeesta on ilmestynyt kirjat Satumaa (2008) ja Suomalaiselämää Espanjassa (2000) sekä artikkelit Kenttätöissä Costa del Solilla (2004), Residentes Finlandeses de invierno en España (2005) ja Coping with Antinomies of Taste. How the Finnish Retirement Migrants Are Eating in Spain (2014).

Kolmannen iän käsitettä ja ilmiötä olen pohtinut myös artikkeleissa Kolmannen iän käsitteestä ja käytöstä (2002) ja Kolmas ikä – uusi näkökulma väestön ikääntymiseen (koko teksti pdf) (2004).

Osallistun Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimukseen, jossa on seurattu kolmen syntymäkohortin vanhenemista 10 vuoden ajan. Hankkeen ensimmäinen julkaisu on nimeltään Ikääntyvä Päijät-Häme (koko teksti pdf) (2003). Ilkka Haapolan ja Mikael Fogelholmin kanssa toimitettu Vanhuusikä muutoksessa. Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksen tuloksia 2002–2012 oli ensimmäinen yhteenveto 10 vuoden aikana tapahtuneista muutoksista  Riikka Konttisen kanssa kirjoitetussa kirjassa Kotiruokaa, kotikatua, kaukomatkailua. Tutkimus ikääntyvien elämäntyyleistä (2004) käytin aineistona pääasiassa Ikihyvä-kyselyjen avovastauksia, ja sen muita aineistoja olen hyödyntänyt eri artikkeleissa. Ilkka Haapolan kanssa kirjoitetussa artikkelissa Generations in ageing Finland: Finding your place in the demographic structure (2013) käytimme hyväksi seuranta-aineiston mahdollisuuksia ikävakioitujen kohorttivertailujen tekemiseen.

Sosiaaligerontologian professorina olen työskennellyt vuodesta 2002 lähtien ja antamani opetus liittyy enimmäkseen tähän aihepiiriin. Artikkeliin Sosiaaligerontologian syvin olemus (koko teksti pdf – rajattu käyttöoikeus/Elektra) (2007) olen kirjannut näkemyksiäni sosiaaligerontologisesta vanhenemisen tutkimuksesta.

Lahdessa toteutetusta geronteknologisesta Tikutus-hankkeesta on ilmestynyt monia artikkeleita, muun muassa artikkelini Muisti, identiteetti, ikäteknologia (2014) ja Satu Pekkarisen kanssa kirjoittamani Elämäntäyteistä geronteknologiaa – kahden pilottikokeilun tarkastelua (2013).

Myös monet viimeaikaiset pikkukirjoituksistani liittyvät väestön ikärakennemuutoksiin, sen erilaisiin seurauksiin ja yksilöllisiin vanhenemisen kokemuksiin. Niitäkin on koottu kirjaan Yksi piano vai kymmenen lehmää? Kirjoituksia arjen ilmiöistä (2010). Anja Kuhalammen ja Arto Tiihosen kanssa kokosin Helsingin Arabianrannan senioritalo Loppukirissä asuvien naisten pienoiselämäkertoja kirjaksi Rantautumisia (2010). Heidän kanssaan toteutettua omaelämäkerrallista kirjoitustyöpajaa ja Lahteen muuttaneille karjalaisille evakoille toteutettua sarjakuvatyöpajaa analysoimme Anja Kuhalammen, Terhi Willmanin ja Arto Tiihosen kanssa kirjoitetussa artikkelissa Identity Work with Creative Methods – Older  Adults as Graphic and Personal Novelists (2011). Kaksi vanhaa naista, Anne Fried ja Kyllikki Villa, ovat innoittaneet esseemäisiin kirjoituksiin Kun silmät katsovat kahteen suuntaan (1998) ja Vanhuus ja meri (koko teksti pdf – rajattu käyttöoikeus/Elektra) (2005).