Mankbyssä kaivetaan jälleen – vuosien uurastuksen tuloksena tutkittavaa kuin tarjottimella

Muutaman päivän ajan on pelkkojen eli kaivauslastojen kilinä taas kaikunut Espoon kartanon metsässä. Mankbyn keskiaikaista kylätonttia kaivetaan jo kuudentena kesänä peräkkäin. Tänä vuonna odotukset ovat korkealla. Nyt kerätään vuosien pitkäjänteisen ja kärsivällisen työn hedelmiä.
Tänä vuonna on tarkoitus saattaa päätökseen kylätontin keskellä olevien isojen alueiden kaivaukset. Lue loppuun

Aarre on paljastunut

Nykytaiteen tutkijat voivat odottaa saavansa uutta tutkimusmateriaalia jatkuvasti; kyse on kohteiden valinnasta, ei kattavuuteen pyrkimisestä. Myös keskiajan taiteeseen erikoistuneen tutkijan eteen tulee uutta materiaalia, josta hän ei ole ollut tietoinen, mutta harvemmin kuitenkaan enää sellaisia kuvia tai esineitä, joita kukaan ei ole aiemmin dokumentoinut tai joiden olemassaolosta kukaan ei ole tiennyt. Lue loppuun

Materiaalioppia

Taidehistorian tutkimus on usein materiaalitietoista. Ymmärtääkseen paremmin tutkimuskohteensa olemusta ja syntyprosessia on grafiikan tutkijoiden hyvä tuntea eri painomenetelmät tai tekstiilitaiteeseen erikoistuneiden esimerkiksi kudonnan perusteet. Välineen merkitystä on tutkimuksissa toisinaan häivytetty teoksen diskursiivisten ulottuvuuksien painottuessa, mutta viime vuosina välineeseen kiinnittyviin materiaalisuuden merkityksiin on jälleen kohdistunut enemmän kiinnostusta.

Itselleni vanhan taiteen tutkijana on konservaattorien asiantuntemus merkittävä apu. Vaikka väitöstutkimukseni yhteydessä perehdyin keskiajan puuveistoksiin, en ilman puualan koulutusta kykene kuitenkaan esimerkiksi silmämääräisesti erottamaan eri puulajeja toisistaan. Lue loppuun

Sosiaalinen Mooren laki

Samuli Siltanen raportoi Cambridgen kuumimmat matemaatikkojuorut

Ystäväni ja kollegani Matti Lassaksen kanssa julistamme usein nähneemme kaikki tutkijahörhöilyt ja kulttuuritörmäykset, joita kansainvälisellä tiede-elämällä on tarjota. Kerta toisensa jälkeen pääsemme silti kartuttamaan tarinakokoelmaamme. Alan jo uskoa, että kyseessä on sosiaalinen versio Mooren laista: tieteilijöiden käytöksen epäsovinnaisuus kaksinkertaistuu vuosittain.

Kokoan alle muutaman käytösnäytteen Cambridgesta. Lue loppuun

Tilat ja paikat

Tutkijan mahdollisuudet saada työtila ovat tänä syksynä puhuttaneet niin tiedekuntia kuin laitoksia. Itse ehdin juuri ja juuri muuttaa uuteen huoneeseen aloittaakseni kolmevuotisen Suomen Akatemian rahoittaman tutkijatohtorin projektini, kun sain muuttokäskyn: rahan puutteessa jatkuvasti painiva laitos luopuu kokonaan niistä kymmenestä saman käytävän varrella olevasta tutkijahuoneesta, joihin omanikin kuuluu. Lue loppuun

Mankbystä Wharram Percyyn

On myöhäissyksyinen aamu etäällä Espoosta. Maiseman värit vaihtelevat vihreän, ruskean ja harmaan sävyissä. Kesän 2011 kaivaukset Mankbyssä ovat kaukana takana päin. Viimeisetkin kiireiset kenttätyöpäivät ovat ohi ja työt saatu pisteeseen, josta on hyvä jatkaa kesällä 2012. Yläalueen iso rakennuskompleksi on kokonaan esillä kuin tarjottimella. Tuskin koskaan arkeologi pääsee aloittamaan kaivauskauden tutkimusalueen mielenkiintoisimmista kerroksista. Ensi kesänä Mankbyssä meitä odottaa tällainen poikkeuksellinen tilanne. Lue loppuun

Reissukämpän yksinäisyyden torjunta

Samuli Siltanen raportoi Cambridgen kuumimmat hämähäkkijuorut

Lapsikin tietää, että Amerikassa pitää katsoa rahojensa perään, ja minäkin nyt. Väitöskirjaa tehdessäni vierailin kolme kuukautta Rensselaer Polytechnic Institutessa. Asuin jatko-opiskelijakommuunissa lukottomassa huoneessa, ja joku pölli vuokrarahat pöytälaatikostani! Poliisi marssi taloon teleskooppipamppu pistooliin kolisten ja totesi: “Näyttää sisäpiirin hommalta.”

Mietin, oliko syypää vaisu intialainen, playboy-intialainen, hajamielinen turkkilainen vai keski-ikäinen idealistijenkki. Lue loppuun

College – muutakin kuin paita

Samuli Siltanen raportoi Cambridgen kuumimmat matemaatikkojuorut

Cambridgessa ei voi välttyä törmäämästä “collegeen”, ei käsitteenä eikä kiviseinänä. Niitä on kaikkiaan 31 kappaletta, ja niiden rakennukset ja tilukset peittävät leijonanosan kaupungin kartasta. Collegeilla on omia venevalkamia, asuntoloita, ravintoloita, ruohokenttiä, urheilukerhoja, opintopiirejä ja ties mitä. Nimet ovat pönäköitä: Churchill College, Darwin College, Gonville & Caius College, New Hall, Sidney Sussex College, Queens’ College. Yllä on kuva vanhimman collegen, vuonna 1284 perustetun Peterhousen sisäpihalta. Lue loppuun