Yleistietoa valtio-opista
Yleinen valtio-oppi tunnetaan nykyisin politiikan ja organisaatioiden tutkimuksena, “Polorgina”, ja se on yksi kolmesta opintosuuntauksesta Politiikan ja Viestinnän tutkinto-ohjelmassa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Politiikkaa ja Viestintää opiskelee Helsingin Yliopistossa n. 350 opiskelijaa, joista polorgia opintosuuntanaan opiskelee ~ 42%. Opintosuuntiin hakeudutaan kaikille yhteisten ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen. Opiskelijat ovat suoraan oikeutettuja jatkamaan kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen oman opintosuuntansa maisterivaiheeseen.
Valtio-opin opetusmuotoihin kuuluvat pääasiassa luentokurssit, tentit, seminaarit, pienryhmätyöt, esitelmät, luentopäiväkirjat, esseetehtävät ja referaatit. VOO ry ja valtio-opin opintovastaavat pitävät henkilökunnan ajan tasalla opiskelijoiden palautteesta ja ideoista koskien opetusmuotojen kehittämistä. Kommentteja kerätään säännöllisin väliajoin sähköisessä muodossa.
Lisätietoa valtio-opista ja sen opiskelusta löytyy POLVIn kandiohjelman omilta nettisivuilta, jossa ovat muun muassa opinto-ohjelman henkilökunnan yhteystiedot, sekä opintosuuntien esittelyt. Lisäksi Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat pääsevät yliopiston tunnustensa avulla kirjautumaan Flammaan, josta löytyy paljon informaatiota tiedekunnastamme sekä käytännön ohjeita. Flammasta löytyy myös HOPS-lomake sekä runsaasti yleistä tietoa tietoa vaihtoon lähtemisestä Kelan opintotukeen asti.
Pääaineen opiskelun lisäksi Politiikan ja Viestinnän opiskelijoilla on mahdollisuus valita hyvin monipuolisesti sivuaineopintoja oman tiedekuntansa sisältä, muualta Helsingin yliopistosta ja jopa muista yliopistoista JOO-opinto-oikeuden avulla. Vaihto-opiskeluun ulkomailla on myös erinomaiset mahdollisuudet niin oppiaineen omien kuin tiedekunnan ja yliopiston vaihtosopimusten kautta.
Politiikan ja viestinnän opintojen sisältö
Politiikan ja organisaatioiden (ent. valtio-oppi) tutkimuksen linjalla opetus kohdistuu politiikan teoriaan, politiikan ilmiöön elämän eri alueilla, eri maiden poliittisiin järjestelmiin, kansalaisten poliittisiin valmiuksiin ja poliittiseen käyttäytymiseen, poliittisiin instituutioihin ja niiden toimivuuteen sekä poliittiseen kulttuuriin, kuten uusiin poliittisiin liikkeisiin ja politiikan kieleen. Toisaalta perehdytään myös julkisiin organisaatioihin ja niiden erilaisiin johtamistapoihin, Euroopan unioniin, hallinnon ja organisaatioiden kulttuuriin ja etiikkaan, hallinnon kansallisten muotojen vertailuun, kansainvälisiin organisaatioihin, hallinnon kansallisten ja kansainvälisten muotojen uudistamisen sekä niiden arvioimiseen unohtamatta uudistamisen yhteyttä julkisen ja yksityisen sektorin toimintamuotojen lähentymiseen. Samalla pyritään vertaillen ja opiskelijoita tutkimuksen tekoon opastaen selventämään Suomen asemaa yleiseurooppalaisessa poliittisessa, taloudellisessa ja kulttuurisessa kehityksessä.
Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla tutkitaan diplomatian toimintaa ja eri maiden ja muiden toimijoiden ulkopolitiikan muotoutumista; rauhan, poliittisen väkivallan ja sotien syitä; sekä globaalia hallintaa ja maailmantalouden kehitystä. Tarkastelun kohteena on politiikka, joka on kansainvälistä tai maailmanlaajuista, sekä sellaiset poliittiset tilat, jotka läpäisevät tai ylittävät perinteisten poliittisten yhteisöjen rajat. Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla opiskelevat valitsevat jonkin kolmesta erikoistumisalueesta (kansainvälisen yhteiskunnan analyysi, rauhan- ja konfliktintutkimus, globaali poliittinen talous ja globaali hallinta), johon syventyvät tarkemmin.
Viestinnän tutkimuksessa tutkitaan muun muassa julkisuuden ja mediakentän muutoksia, journalismia, työyhteisöjen viestintää ja johtamista sekä organisaatiokulttuureita. Opintojen myötä opiskelija oppii tuntemaan erilaisten viestintäjärjestelmien ominaispiirteet ja viestinnän etiikan pääperiaatteet. Hän kehittää valmiuksia tarkastella tutkittavia ilmiöitä kriittisesti ja soveltaen.
Opiskeleminen valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja Helsingin yliopistossa
Vuonna 1640 perustettu Helsingin yliopisto on Suomen vanhin, suurin ja monialaisin yliopisto. Opiskelijoita yliopistossa on yli 36 000 yhteensä 11 eri tiedekunnassa ja yli 300 oppiaineessa. Erillisenä yksikkönä Helsingin yliopistoon kuuluu Svenska social- och kommunalhögskolan, joka tarjoaa yhteiskuntatieteellistä opetusta ruotsiksi. Yleisen valtio-opin oppiaine kuuluu valtiotieteelliseen tiedekuntaan eli valtsikkaan/valtsikaan. Opiskelijoita valtiotieteellisessä tiedekunnassa on noin 4300.
Lisätietoa tiedekunnan kaikista oppiaineista, valtiotieteellisen tiedekunnan opintotoimiston palveluista, tiedekuntatenteistä ja muista tiedekuntaa koskevista asioista löytyy valtiotieteellisen tiedekunnan omilta nettisivuilta.
Valtiotieteellisen tiedekunnan opetusta tarjotaan keskustakampuksella. Keskustakampuksen lisäksi Helsingin yliopistoon kuuluvat kampukset Kumpulassa, Meilahdessa ja Viikissä. Keskustakampukselta löytyvät muun muassa Kielikeskus, oppimiskeskus Aleksandria sekä supersuosittu Kaisa-taloon avattu Helsingin yliopiston pääkirjasto. Helsingin yliopiston kirjastojen HELKA-tietokanta on helpoin tapa löytää kurssi- ja tenttikirjat, ja se näyttää kirjojen sijainnit kirjastoittain jopa hyllyjen tarkkuudella, tai paikantaa saatavilla olevat digitaaliset oppimateriaalit.
Opinnot ja VOO
Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin ainejärjestö VOO ry, tuttavallisemmin VOO, toimii kaikkien valtio-opin opiskelijoiden apuna niin käytännön opintoasioissa kuin opiskelijoiden edunvalvojana Helsingin yliopistossa. Muun toiminnan lisäksi VOO järjestää lukuvuosien aikana erilaisia opintoaiheisia tapahtumia, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus tavata oppiaineen henkilökuntaa, jatko-opiskelijoita ja tutkijoita opetustilaisuuksia rennommissa puitteissa. Perinteiksi ovat muodostuneet muun muassa oppiaineen pikkujoulut, valtio-opin oppiainekahvit sekä oppiaine-petanque. Lisäksi VOO kerää joka toinen vuosi laajan kyselytutkimuksen avulla opiskelijoilta tietoa opinnoista ja niiden kehittämisestä.
Kaikissa opintoaiheisissa asioissa valtio-opin opiskelijoita auttavat vuonna 2024 VOOn opintovastaavat Anna Colussi ja Viivi Kontinen. Kysymykset, kehitysideat ja huolet voi lähettää opintovastaavien sähköpostiosoitteisiin etunimi.sukunimi(at)voo.fi
Kaikki opintovastaaville lähetyt viestit käsitellään luottamuksellisesti.