MAA-240: Geomedia i undervisningen med hjälp av drones

Kuva

Lektionens mål är att skapa en djupare förståelse för geomedia med hjälp av drones (svenska: drönare). Genom lektionen får eleverna en möjlighet att utveckla färdigheterna att inhämta, behandla, analysera och presentera geografisk information. Lektionens material lämpar sig speciellt bra för gymnasiets fjärde kurs där geomedia är ett centralt tema. I gymnasiets läroplan står det: ”En mångsidig användning av geomedia hjälper den studerande att hämta, analysera och tolka information och presentera den visuellt. Med geomedia avses en mångsidig användning av kartor, geodata, diagram, bilder, videofilmer, skriftliga källor, olika medier, muntliga presentationer och andra sätt att ta fram och presentera geografisk information” (Grunderna för gymnasiets läroplan 2015).

Tidsplanen för lektionen (75 min) är följande: teoridel 30 min, praktisk del 30 min och avslutande diskussion samt instruktioner för hemläxan 15 min. Ifall läraren har tillgång till endast 75 min för lektionen kommer tillämpning av det med dronen samlade materialet att ges som hemläxa. Lektionen kan tidsmässigt modifieras så att den även passar andra längder på lektionen.

Lektionens uppbyggnad:
1. Introduktion till flygning med drones
2. Vad är en drone?
3. Varför flyger man med drones?
4. Viktig information om tillåtet luftrum
5. Vad gör vi idag? (instruktioner för den praktiska delen)
6. Tillämpning av geomedia i praktiken: Eleverna får själva flyga en drone och samla in geografiskt material med hjälp av denna.
7. Avslutande diskussion och instruktioner för hemläxan

Hemläxan är att behandla det geografiska material som eleverna samlat in med hjälp av dronen. Tanken är att eleverna på basis av materialet ritar en karta över området de flugit över med dronen. Utöver det skall eleverna kritiskt granska området och reflektera över vem området lämpar sig för, hur fungerande området är i förhållande till sin nuvarande användning och hur områder kunde utvecklas. Bedömningen görs utgående från elevens förmåga att tillämpa det material de fått med hjälp av dronen.

 

Det planerade lektionsmaterialet går mycket väl att modifiera så att det även lämpar sig för andra årskurser och skolor. Lektionen går lätt att kombinera med andra läroämnen, exempelvis biologi. Utrustning kan lånas från Helsingfors universitets Geopiste, men så bör man också kontrollera att man har tillgång till tillåtet luftrum där man utför flygandet med dronen. För lägre årskurser så som t.ex. högstadiet kan det vara bra att reservera mera tid för både teoridelen men särskilt flygdelen om man vill låta varje elev flyga en stund. Hur man väljer att behandla och använda det material man får av dronen kan också modifieras på så sätt att kartritandet inte blir som en läxa utan att man arbetar med det under lektionen med hjälp av läraren istället. Lektionen och undervisningsmaterialet kan stödjas med ett citat ur läroplanen:

Med tanke på målen för undervisningen i geografi är det centralt att använda mångsidiga lärmiljöer både i och utanför skolan. Fältarbete, exkursioner i naturen och den byggda miljön samt användning av digitala lärmiljöer och geodata är en väsentlig del av geografiundervisningen.” (Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2014).

Vårt lektion finns som bilaga under följande länk: Dronelektion

 

Have a nice flight!

Sofie Schubert & Johanna von Frenckell

 

 

MAA-240: Kenttätöitä ja GIS-harjoituksia lukioon

Tämän blogipostauksen harjoitukset on suunniteltu lukiolaisten kenttäopetukseen sekä kentällä saatujen tulosten visualisointiin paikkatieto-ohjelmistoja hyödyntäen. Tehtäväkokonaisuus sopii erityisesti Sininen planeetta (GE2) -kurssille, jossa opetussuunnitelman perusteiden mukaan tavoitteena on, että opiskelija “osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä tietoa geomediaa hyväksi käyttäen”. 

Harjoitukset on suunniteltu niin, että ne olisi mahdollista suorittaa kaikissa kouluissa. Niinpä tarvittavat välineet ovat hyvin yksinkertaisia tai lainattavissa Helsingin yliopiston Geopisteeltä (https://www.helsinki.fi/fi/tiedekasvatus/maastossa-opiskelun-valineet). Maastossa on suunniteltu käytettäväksi 2-3 tuntia ja luokkahuoneympäristössä vielä noin 80 minuuttia. Jos halutaan mitata myös maaperän kosteus, aikaa on varattava näytteiden kuivumiselle ennen tulosten visualisointia. 

Tehtäväpaketin maisemantulkintatehtävän on tarkoitus harjaannuttaa opiskelijoiden maantieteellistä ajattelutaitoa ja silmää myös oman lähiympäristönsä maantieteellisiin ilmiöihin ja muutokseen. Kentällä oppilaat pääsevät tutustumaan siihen, miten ja millaisilla välineillä maastossa voi tutkia esimerkiksi tuulennopeutta, ympäristön lämpötilaa ja veden virtausta. Oppilaat tutustuvat harjoituksissa myös Epicollect5 –sovelluksen käyttömahdollisuuksiin maantieteellisen tiedon keräämisessä ja itse kerätyn aineiston visualisointiin paikkatieto-ohjelmassa. 

Suunnittelemaamme kenttäpäivää on helppo muokata kunkin ryhmän tarpeisiin sopivaksi jättämällä joitakin mittauksia tekemättä tai muuttamalla kiertopistetyöskentelyn opettajajohtoiseksi opetusmuodoksi. Myös karttojen teko on mahdollista suorittaa joko opettajajohtoisesti tai niin, että jokainen opiskelijaryhmä tekee karttaansa itse ohjeita seuraten. Huomasimme kenttätöitä suunnitellessamme myös, että maastotyöskentelyyn on mahdollista integroida monia muita oppiaineita. Jos haluatte suunnitella kenttäpäivästä suuremman kokonaisuuden, voitte etsiä inspiraatioita seuraavasta listasta, jolle maantieteen opettajaopiskelijat ovat heitelleet ideoitaan: 

Maantieteen lisäksi maastopäivään sopivat monet muutkin oppiaineet: 

  • Maastokartan lukeminen ja suunnistus (liikunta) 
  • Eläinten ja kasvien havainnointi ja kasvion teko/vuodenaikaseuranta (biologia) 
  • Maisemien ja karttojen piirtäminen sekä valokuvaus (kuvataide) 
  • Rentoutus– ja aistiharjoitukset (psykologia) 
  • Luontoteemaiset sävellykset ja luonto inspiraation lähteenä (musiikki) 
  • Essee/raportti kenttäpäivästä (äidinkieli) 
  • Eväiden suunnittelu ja toteutus retkelle sekä villiyrttien tai sienten kerääminen retkellä ja hyödyntäminen myöhemmin koululla (kotitalous) 
  • Mittaukset ja laskut, kuten pH, virtaama jne. (kemia/fysiikka) 

Ohessa on tarkempi aikataulu harjoitusten tekoon ja harjoitusohjeet maastotöihin, Epicollec-sovelluksen käyttöön sekä tulosten visualisointiin QGIS:illa ja ArcGIS:illa. 

Mukavaa kenttäpäivää! 

Pilvi Ahonen, Emilia Kostamo, Markus Sirviö 

Aikataulu ja maastotyöohjeet

Arcgis-ohje

QGIS-ohje

Epicollect-ohje

Harjoitukset ja LOPS 

Harjoitukset vastaavat Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2015) seuraaviin kohtiin: ” Opetus harjaannuttaa opiskelijan osallistumis- –taitoja” kohta toteutuu siinä, että oppilaat pääsevät tekemään yhdessä tehtäviä maastossa ja vielä luokassakin. Tehtävä, jossa pohditaan maiseman muotoutumista ja sitä, miten se tulee muuttumaan tulevaisuudessa, liittyy kohtiin ”opetus ohjaa opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana–elinympäristönä.” ja ”opiskelija osaa havainnoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia”. 

Eri tutkimusmenetelmiin tutustuminen maastossa ja tutkimuksen jatkaminen visualisoinnin mahdollistamilla havainnoilla linkittyy kohtaan ”Tutkiva lähestymistapa auttaa opiskelijaa syventämään maantieteellistä ajattelua sekä ymmärtämään arkiympäristössä, paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla tapahtuvia muutoksia.” Vaihtoehto, jossa Lommilan aluetta tutkitaan kuvien avulla ja kartan teko Epicollect aineistosta puolestaan liittyy kohtiin” Geomedian monipuolinen käyttö tukee opiskelijaa maantieteellisen tiedon hankinnassa, analysoinnissa, tulkinnassa ja visuaalisessa esittämisessä.” ja ” Keskeisiä arvioitavia taitoja maantieteessä ovat karttojen luku- ja tulkintataito, graafiset esittämistaidot.” 

” Opetuksessa hyödynnetään myös koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä” -kohta toteutuu yleisesti maastotöissä. Tällainen itsetekeminen oletettavasti myös innostaa ja kuten LOPS:ssa sanotaan ”opiskelija kiinnostuu maantieteellisestä tiedosta”. ”opetuksen tehtävänä on antaa hänelle [opiskelija] valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä”, kuten esimerkiksi harjoituksissa meanderointi, erilaisten maaperien kyky pidättää kosteutta ja ilman lämpötilan vaihtelu.