Aake-hanke toteuttaa biologian ja maantieteen opettajille suunnatun verkossa tapahtuvan täydennyskoulutuksen Tutkimuksellisuus ja kokeelliset menetelmät biologian ja maantieteen opetuksessa.
Kurssi käydään läpi syksyllä 2019 aikataulutetusti ja sen jälkeen kurssi jää verkkoon omaehtoisesti suoritettavaksi. Kurssin sisältöjä ovat mm. eläimet opetuksessa, työturvallisuus, paikkatieto (etenkin QGIS3), luokan ulkopuolella oppiminen ja tutkimuksen raportointi. Kurssi löytyy 17.9.2019 jälkeen Helsingin yliopiston MOOC-alustalta (mooc.helsinki.fi) nimellä Tutkimuksellisuus ja kokeelliset menetelmät biologian ja maantieteen opetuksessa. Kurssin ovat rakentaneet Tuomas Aivelo, Markus Jylhä ja Salla Merenheimo. Tervetuloa mukaan! Jos sinulla jotain kysyttävää kurssiin liittyen, ota yhteyttä markus.jylha@helsinki.fi.
Aihearkisto: Yleinen
Aake-hankkeen kevään 2019 kuulumisia
Aake-hankkeen osalta keväällä järjestettiin jälleen kaksi kurssia, Johdatus biologian opetukseen sekä Maantieteen didaktiikkaa käytännössä. Mukana oli yhteensä n. 30 opettajaopiskelijaa sekä 15 mentoriopettajaa. Kurssien harjoitustöinä syntynee materiaalit ovat nyt vapaasti hyödynnettävissä, katso yläreunan materiaalit-valikosta vuoden 2019 materiaaleja. Aake-hanke jatkuu vuoden 2019 loppuun asti, ja syksyllä onkin luvassa verkkopohjaista koulutusta opettajille. Tarkempaa tietoa ja ilmoittautumien mukaan ovat luvassa elokuussa. Kiitokset kaikille keväällä mukana olleille opettajille ja opiskelijoille!
Tillverka ett vattenpreparat – rödlök
Då man tillverkar ett preparat placerar man något mellan två tunna glasskivor för att
kunna titta på det i mikroskop. Idag skall ni lära er att tillverka ett eget
mikroskoppreparat, ett vattenpreparat av rödlök.
Vi behöver : Mikroskop, rödlök, objektglas, täckglas, skalpell, pincett, vatten, pipett
1. Skär eller riv av en mycket tunn skiva av den blanka
lökhuden med pincett eller kniv.
2. Placera med pincetten den tunna lökskivan i mitten av
objektglaset.
3. Tillsätt 1-2 droppar vätska på objektglaset, så att det
täcker lökskivan.
4. Ta försiktigt ett täckglas, var noggrann med att inte röra glasets yta.
5. Placera täckglaset på sida så att glasets kant rör i vattendroppen och sänk
sakta ner täckglaset.
6. Sug bort eventuell överlopps vätska med hjälp av papper och kontrollera att
det inte bildas luftbubblor.
7. Pressa försiktigt bort eventuella luftbubblor*.
8. Preparatet är färdigt och redo för mikroskopering!
9. Efter mikroskoperingen lyft på täckglaset och droppa in lite saltlösning.
10. Placera täckglaset tillbaka på sin plats.
11. Observera vad som händer med lökcellerna.
*Om allt för många luftbubblor bildas som inte går att avlägsna på detta sätt kan det hända
att skivan är för tjock, i så fall kan du vara tvungen att upprepa försöket.
-Mathilda Carpelan och Michelle Gustafsson
Lintujen tunnistamisohje BI1-kurssilaisille
LINTUJEN TUNNISTUS
Miten lintuja kannattaa lähteä tunnistamaan?
- Kun huomaat linnun, pyri olemaan mahdollisimman hiljaa ja liikkumaan rauhallisesti. Tällöin linnut uskaltavat tulla lähemmäksi ja linnun tunnistaminen on helpompaa.
- Käytä tunnistamisessa apuna useampaa kuin yhtä tuntomerkkiä
- Kun alat tunnistamaan, kannattaa kiinnittää huomioita seuraaviin seikkoihin:
Linnun koko
- Linnun koon perusteella voit miettiä, että mihin ryhmään lintu kuuluu: pikkulinnut, kyyhkyt, hanhet, joutsenet ja jne.
- Linnun kokoa voi kuitenkin olla hieman vaikeaa arvioida.
Linnun muoto
- nokan muoto
- kaulan pituus
- jalkojen pituus
- pyrstön ja siipien pituus
- yleinen rakenne esim. palleromaisuus tai solakkuus
Väritys eli sulkien ja höyhenten mosaiikki
- väritys voi vaihdella vuodenkierron ja iän mukaan
- naarailla ja koirailla voi olla erilaiset väritykset
- väritys voi vaihdella myös saman lajin yksilöiden välillä
- lintujen sulkasadon aikaan väritys voi erota suurestikin sen normaalista värityksestä
- värityksessä voi esiintyä myös värivirheitä
Liikkumistavat
- lintujen liikkumistavat eroavat toisistaan, jota voidaan käyttää apuna lintujen tunnistamisessa
- osa voi esimerkiksi liikkua maassa tasajalkaa hyppimällä tai liikkua vuoroaskelin
- voit kiinnittää huomiota myös linnun lentotapaan esim. aaltoileva, lekutteleva, kaarteileva tai suora lentotapa
- myös parven lentokäyttäytymisen avulla voi tunnistaa lajeja esim. aura, jono ja hajaparvi
Äänet
- lintuja voidaan tunnistaa myös niiden ääntelyn perusteella
- linnuilla on erilaisia laulu-, kutsu- ja varoitusääniä
- yleensä lintuja kuulee paljon enemmän kuin näkee, varsinkin yleisiä ääniä kuten lokkeja ja talitiaisia kuulee lähes joka paikassa
- Lintukirjat ovat hyvä apuväline lintujen tunnistamiseen.Tärkeimmät lintujen ruumiinosien ja höyhenalojen nimet kannattaa tuntea, sillä lintukirjoissa käytetään paljon näitä käsitteitä.
1: Päälaki 2: Nokka 3: Koivet 4: Pyrstö 5: Siipisulat 6: Siipien peitinhöyhenet
7: Siipijuova 8: Niska 9: Yläperä 10: Alaperä 11: Kupeet 12: Selkä
13: Rinta 14: Vatsa
Muista, että lintulajin tunnistaminen perustuu usean tuntomerkin summaan!
Klimatstrejk som undervisningsverktyg?
Den 5.4.2019 ordnades en landsomfattande klimatstrejk i Helsingfors, vilket resulterade i att många studerande ur andra stadiets läroverk runtom i hela Finland skippade föreläsningen, tenter mm för att delta i denna strejk och rösta. För att kämpa för vår planets framtid och motivera den kommande riksdagen till ett klimatsmartare Finland.
“Ungdomen är här – politiker, vakna upp! Vi drömmer om en human och ekologiskt hållbar framtid. Vi vill begränsa uppvärmningen av klimatet till 1,5 grader. Vi godkänner inte en situation, i vilken Finlands totalutsläpp hotas öka.”
Kraven som ställdes under strejken var följande:
► Finland bör vara kolneutralt innan slutet av år 2028
► Finland förbinder sig till att utöka sina kolsänkor och avverkningen av skogarna får inte tillta
► Finland upphör att använda fossila bränslen innan slutet av år 2035
► Företagsstöd med negativa följder för klimatförändringen dras in och utsläpp bör i framtiden beskattas
► Under följande valperiod bör det satsas det betydligt mera på kollektivtrafiken och den lätta trafiken
En fråga som uppkommer i samband med detta är hur passar klimatstrejker likt denna in i skolmiljön ? Kan man lära sig något av en klimatstrejk och hur skulle dessa kunna användas som undervisnings möjlighet?
Enligt min åsikt kan strejker fungera som ett mycket bra sätt att visa elever att deras röst har en betydelse. Om det finns något man tycket är fel eller orättvist i vårt samhälle har man som invånare rätt att låta sin röst bli hörd. Strejker sker hela tiden i vårt samhälle och är i många fall en del av framtida arbetsliv. Därför kunde det vara bra att som en del av undervisningen informera mer om rättigheterna som en finländsk medborgare, och vilken inverkan strejker och demonstrationer haft ur historisk synvinkel. Genom att lära ut detta till högre grad kunde man visa eleverna att deras röst har betydelse och att allmänheten i flera fall i historien, genom demonstrationer och strejker, kunnat inverka på beslutsfattares beslut.
Klimatuppvärmningen har på senaste tid varit ett mycket omdiskuterat ämne och många i olika länder ordnade klimatstrejker har ökat förståelsen för situationen. Genom demonstrationer och strejker har allmänheten visat sin åsikt och på många ställen har detta även synts i val och politikers ögon öppnats. Till följd av detta har även klimatet blivit en viktig del av valdebatten i Finland samt i hela EU. Detta utgör även ett ypperligt tillfälle för elever att få delta i evenemang och lära sig mer om hur man kan inverka, vad du själv kan göra och hur man kan använda sin röst för att säkerställa en bättre framtid.
Viktigt i undervisningssammanhang är även att man säkerställer att studenterna vet de samhälleliga ”reglerna” och vars och ens ansvar. Därigenom ökas vetskapen om att man i vissa fall måste överväga ifall man vill visa sitt stöd.
Vad ska lärare överväga om och när de tar sin grupp till en demonstration?
Det finns många olika faktorer som måste tas i beaktande innan en lärare kan besluta att ta med sig elever till en demonstration eller uppmuntra dem att delta. Åldern av eleverna har en mycket stor inverkan på om detta skall vara tillåtet eller inte. Begrundande över demonstrationens/strejkens bakomliggande orsaker är även mycket viktig då det finns vissa ämnen som kan vara mycket känsliga för allmänheten. Klimatdemonstrationer, marscher eller strejker och liknande kunde eventuellt fungera som gynnsamma miljöer för elever, dels för att de kan lära sig något men även för att visa att de har en möjlighet likt denna att få sin röst hörd. Speciellt vid klimatstrejker skulle många unga eventuellt kunna motiveras till att bry sig mer om planeten och ge dem hopp om vår framtid.
Effektiviteten av en strejk beror även mycket på i vilken ålder studenterna är. I detta fall var det huvudsakligen fråga om studeranden ur andra stadiets läroverk som själva fullständigt eller till stor del ansvarar för sina studier och utbildning. Detta innebär att det i många skolor är frivillig närvaro på föreläsningar. Lärarna är inte ansvariga för om studenter deltar eller ej och det är fullständigt på studenternas ansvar att komma ikapp i studierna. Pga denna situation kommer en strejk i dessa skolor troligen inte ha så allvarliga följder och inte uppmärksammas. Oftast är det eleven själv som får negativa konsekvenser av detta, inte skolan i sig. Studeranden har på detta sätt väldigt liten makt vid strejker. Därför är demonstrationen i samband med strejken i många fall betydligt viktigare, då denna uppmärksammas av media. Speciellt vid studerandenas klimatstrejk var demonstration och marschen av stor vikt, då alla studenter samlades och visade sitt stöd.
Strejker kommer dessutom för många även att förekomma i framtida arbetsliv så vore det inte bra att redan i tidig ålder få eleverna att inse vikten av det hela? Därför kunde deltagande i strejker och demonstrationer, som stöder ett viktigt ändamål, vara en del av utbildningen.
Tyvärr tror jag dock att det är många elever av olika åldrar som skulle utnyttja situationer, samt skolans uppmuntran att delta, som en ursäkt att slippa skolan. Detta skulle kunna vara en negativ följd för skolans del. Hur man tex i gymnasier skall hitta en balans mellan att ge eleverna möjligheten att uttrycka sina åsikter, utan att ha en negativ inverkan på inlärningen kan vara en mycket svår balans att hitta.
31.5.2019
Michelle Gustafsson
Sääilmiöitä lukiolaisille
Mitä on sää ja miten sääilmiöitä tulisi opettaa? Vaikka eri sääilmiöt ovat läsnä mediassa, ulkoillessa ja jokapäiväisissä keskusteluissa, moni oppilas kokee sääilmiöt hankalasti ymmärrettävinä ja muistettavina. Vastaavasti moni opettaja kokee sääilmiöiden konkretisoimisen haastavaksi. Harjoitusohjeemme onkin luotu vastaamaan tähän haasteeseen Helsingin yliopiston Maantieteen didaktiikkaa käytännössä -kurssin kurssityönä keväällä 2019.
Harjoitusohjeemme on tarkoitettu sääilmiöitä käsitteleville maantieteen tunneille. Erityisen hyvin sitä voi hyödyntään lukion maantieteen syventävällä Sininen planeetta -kurssilla. Harjoituksessa käytetään geomediaa monipuolisesti ja siten se myös sitoo muita lukion kursseja yhteen. Toivomme harjoituksen olevan opiskelijoille hyödyllinen; tietokoneella tehtävät tehtävät, joissa käytetään erilaisia lähteitä ja esitystapoja tukena, ovat tärkeää harjoittelua ylioppilaskirjoituksia varten. Soveltuvin osin materiaaliamme toki voi myös hyödyntää yläkoulun opetuksessa.
Materiaali on tarkoitettu noin 75 minuutin kaksoistunnille, mutta sitä voi karsia tai laajentaa omien opetustarpeiden mukaisesti. Osan geomediatehtävistä voi myös jättää kotitehtäväksi, jos aikaa ei ole tarpeeksi käytettävissä. Opettaja ohjeistaa tehtävien suorittamiseen, kuitenkin päätarkoituksena on myös oppilaiden aktivoiminen ja oma oivaltaminen.
Harjoitusohje löytyy kokonaisuudessaan täältä: MAA240_Sääilmiöitä lukiolaisille
Toivottavasti materiaalistamme on apua sääilmiöiden opettamisessa!
Riikka Pesonen ja Johannes Vihervirta
MAA-240: Projektityö Suomen maisema-alueista peruskouluun
Mikä olisikaan mielekkäämpi tapa tutustua Suomen maisema-alueisiin kuin päästää oppilaiden mielikuvitus valloilleen inspiroivan ryhmätyön kautta, jossa oppilaat saavat tuottaa omasta alueestaan matkailumainoksen? Tämän blogipostauksen projektiohje sopii peruskouluun Suomen maisema-alueiden opetuksen yhteyteen ja suositeltavaa olisi, että aiemmilla tunneilla olisi jo käsitelty Suomen luonnon- ja kulttuurimaantieteellisiä piirteitä yleisellä tasolla. Projektityön jälkeen on luontevaa jatkaa käsittelemällä esimerkiksi kotimaanmatkailua.
Tässä projektityössä oppilaat tuottavat ryhmissä eri maisema-alueista matkailumainoksen, jossa esitellään sekä alueen luonnon-, että kulttuurimaantieteellisiä erityispiirteitä. Valmiit matkailumainokset laitetaan luokkaan esille, ja oppilaat tutustuvat muiden ryhmien tekemiin mainoksiin sopivien kysymysten avulla.
Projektityön toteutus
1) Alustus:
Pohditaan yhdessä esimerkiksi, minkälaisia maisemia Suomessa ylipäänsä on ja vertaillaan alueellisia eroja.
2) Maisema-alueiden esittely:
Tutustutaan maisema-alueisiin kartan avulla.
3) Matkailumainoksen tuottaminen ryhmätyönä:
- Sopiva ryhmäkoko 3-4 henkilöä
- Ajankäyttö 2-3 x 45min
- Lähteinä esimerkiksi retkeily- ja matkailusivustot, Google Maps katunäkymä, kuntien sivustot ja oppikirja
- Materiaaleina suuri (A2) paperi, askartelutarvikkeita ja värikyniä
Ryhmät tuottavat luovuutta käyttäen posterimallisen matkailumainoksen, josta käy ilmi seuraavia asioita:
- Maisema-alueen nimi
- Suomen kartta, josta näkyy maisema-alueen koko ja sijainti, tärkeimpiä kaupunkeja jne.
- Maisema-alueen luonnon erityispiirteitä
- Alueen kulttuuria ja suuria kaupunkeja
- Mitä kaikkea matkailija voi kokea/tuntea/nähdä?
Tehtävän ohjeistuksen voi muotoilla oman opetusryhmän valmiuksiin sopivalla tavalla ja tarkkuudella.
4) Posterinäyttely:
Oppilaat kiertävät ryhmissä tutkien matkailumainoksia ja pohtivat mm.
- Mitkä ovat kunkin alueen tyypillisimpiä luonnon- ja kulttuurimaisemia?
- Mitä tekemistä oma perhe/itse keksisi kullakin maisema-alueella?
- Ajankäytön puitteissa voidaan keksiä myös kuvitteellisia henkilöitä, joille suositellaan sopivaa kohdetta tämän mieltymysten mukaan.
5) Ryhmätyön ja posterinäyttelyn purku:
- Mitä alueellisia eroja jäi mieleen?
- Mitkä olivat alueiden kiinnostavimpia piirteitä?
- Mitä mielikuvia matkailumainonnassa hyödynnetään?
Erityisen tärkeäksi ryhmätyössä nousee koko projektin purku. Loppuyhteenvedossa on hyvä keskustelun avulla arvioida oppilaiden oppimista, sekä keskustella työssä käytetyistä lähteistä. Monet löytävät työtä tehdessä tiensä matkailusivustoille, jolloin on hyvä puhua siitä, että lähde ei ole täysin objektiivinen, vaan sivustoilla on luonnollisesti kaupallinen näkökulma.
Projektityön yhteys opetussuunnitelmaan (POPS 2014)
Maantiedon opetuksen tavoitteet:
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla
T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää Suomessa ja maapallon eri alueilla
T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa
T13 ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa
Sisältöalueet:
S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Oppilaat tutkivat karttoja ja hyödyntävät geomediaa, sekä kertaavat samalla Suomen keskeistä paikannimistöä.
S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt: Työssä tarkastellaan Suomen maisema-alueita, sekä tutkivat eri alueiden luonnon- ja kulttuurimaisemia.
S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Oppilaat tutustuvat kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin Suomessa.
Antoisaa projektityöskentelyä!
Riikka Matikainen ja Jessika Isomeri
Kuvan lähteet:
Pixabay: Suomen rajat, Lappi, Pohjanmaa, Saaristo-Suomi ja Järvi-Suomi
Wikipedia: Etelä-Suomi ja Vaara-Suomi
Maisema-alueen rajat piirretty mukaillen mm. Yle oppiminen – sivuston karttaa apuna käyttäen.
MAA-240: Geomedia i undervisningen med hjälp av drones
Kuva
Lektionens mål är att skapa en djupare förståelse för geomedia med hjälp av drones (svenska: drönare). Genom lektionen får eleverna en möjlighet att utveckla färdigheterna att inhämta, behandla, analysera och presentera geografisk information. Lektionens material lämpar sig speciellt bra för gymnasiets fjärde kurs där geomedia är ett centralt tema. I gymnasiets läroplan står det: ”En mångsidig användning av geomedia hjälper den studerande att hämta, analysera och tolka information och presentera den visuellt. Med geomedia avses en mångsidig användning av kartor, geodata, diagram, bilder, videofilmer, skriftliga källor, olika medier, muntliga presentationer och andra sätt att ta fram och presentera geografisk information” (Grunderna för gymnasiets läroplan 2015).
Tidsplanen för lektionen (75 min) är följande: teoridel 30 min, praktisk del 30 min och avslutande diskussion samt instruktioner för hemläxan 15 min. Ifall läraren har tillgång till endast 75 min för lektionen kommer tillämpning av det med dronen samlade materialet att ges som hemläxa. Lektionen kan tidsmässigt modifieras så att den även passar andra längder på lektionen.
Lektionens uppbyggnad:
1. Introduktion till flygning med drones
2. Vad är en drone?
3. Varför flyger man med drones?
4. Viktig information om tillåtet luftrum
5. Vad gör vi idag? (instruktioner för den praktiska delen)
6. Tillämpning av geomedia i praktiken: Eleverna får själva flyga en drone och samla in geografiskt material med hjälp av denna.
7. Avslutande diskussion och instruktioner för hemläxan
Hemläxan är att behandla det geografiska material som eleverna samlat in med hjälp av dronen. Tanken är att eleverna på basis av materialet ritar en karta över området de flugit över med dronen. Utöver det skall eleverna kritiskt granska området och reflektera över vem området lämpar sig för, hur fungerande området är i förhållande till sin nuvarande användning och hur områder kunde utvecklas. Bedömningen görs utgående från elevens förmåga att tillämpa det material de fått med hjälp av dronen.
Det planerade lektionsmaterialet går mycket väl att modifiera så att det även lämpar sig för andra årskurser och skolor. Lektionen går lätt att kombinera med andra läroämnen, exempelvis biologi. Utrustning kan lånas från Helsingfors universitets Geopiste, men så bör man också kontrollera att man har tillgång till tillåtet luftrum där man utför flygandet med dronen. För lägre årskurser så som t.ex. högstadiet kan det vara bra att reservera mera tid för både teoridelen men särskilt flygdelen om man vill låta varje elev flyga en stund. Hur man väljer att behandla och använda det material man får av dronen kan också modifieras på så sätt att kartritandet inte blir som en läxa utan att man arbetar med det under lektionen med hjälp av läraren istället. Lektionen och undervisningsmaterialet kan stödjas med ett citat ur läroplanen:
”Med tanke på målen för undervisningen i geografi är det centralt att använda mångsidiga lärmiljöer både i och utanför skolan. Fältarbete, exkursioner i naturen och den byggda miljön samt användning av digitala lärmiljöer och geodata är en väsentlig del av geografiundervisningen.” (Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2014).
Vårt lektion finns som bilaga under följande länk: Dronelektion
Have a nice flight!
Sofie Schubert & Johanna von Frenckell
MAA-240: Kenttätöitä ja GIS-harjoituksia lukioon
Tämän blogipostauksen harjoitukset on suunniteltu lukiolaisten kenttäopetukseen sekä kentällä saatujen tulosten visualisointiin paikkatieto-ohjelmistoja hyödyntäen. Tehtäväkokonaisuus sopii erityisesti Sininen planeetta (GE2) -kurssille, jossa opetussuunnitelman perusteiden mukaan tavoitteena on, että opiskelija “osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä tietoa geomediaa hyväksi käyttäen”.
Harjoitukset on suunniteltu niin, että ne olisi mahdollista suorittaa kaikissa kouluissa. Niinpä tarvittavat välineet ovat hyvin yksinkertaisia tai lainattavissa Helsingin yliopiston Geopisteeltä (https://www.helsinki.fi/fi/tiedekasvatus/maastossa-opiskelun-valineet). Maastossa on suunniteltu käytettäväksi 2-3 tuntia ja luokkahuoneympäristössä vielä noin 80 minuuttia. Jos halutaan mitata myös maaperän kosteus, aikaa on varattava näytteiden kuivumiselle ennen tulosten visualisointia.
Tehtäväpaketin maisemantulkintatehtävän on tarkoitus harjaannuttaa opiskelijoiden maantieteellistä ajattelutaitoa ja silmää myös oman lähiympäristönsä maantieteellisiin ilmiöihin ja muutokseen. Kentällä oppilaat pääsevät tutustumaan siihen, miten ja millaisilla välineillä maastossa voi tutkia esimerkiksi tuulennopeutta, ympäristön lämpötilaa ja veden virtausta. Oppilaat tutustuvat harjoituksissa myös Epicollect5 –sovelluksen käyttömahdollisuuksiin maantieteellisen tiedon keräämisessä ja itse kerätyn aineiston visualisointiin paikkatieto-ohjelmassa.
Suunnittelemaamme kenttäpäivää on helppo muokata kunkin ryhmän tarpeisiin sopivaksi jättämällä joitakin mittauksia tekemättä tai muuttamalla kiertopistetyöskentelyn opettajajohtoiseksi opetusmuodoksi. Myös karttojen teko on mahdollista suorittaa joko opettajajohtoisesti tai niin, että jokainen opiskelijaryhmä tekee karttaansa itse ohjeita seuraten. Huomasimme kenttätöitä suunnitellessamme myös, että maastotyöskentelyyn on mahdollista integroida monia muita oppiaineita. Jos haluatte suunnitella kenttäpäivästä suuremman kokonaisuuden, voitte etsiä inspiraatioita seuraavasta listasta, jolle maantieteen opettajaopiskelijat ovat heitelleet ideoitaan:
Maantieteen lisäksi maastopäivään sopivat monet muutkin oppiaineet:
- Maastokartan lukeminen ja suunnistus (liikunta)
- Eläinten ja kasvien havainnointi ja kasvion teko/vuodenaikaseuranta (biologia)
- Maisemien ja karttojen piirtäminen sekä valokuvaus (kuvataide)
- Rentoutus– ja aistiharjoitukset (psykologia)
- Luontoteemaiset sävellykset ja luonto inspiraation lähteenä (musiikki)
- Essee/raportti kenttäpäivästä (äidinkieli)
- Eväiden suunnittelu ja toteutus retkelle sekä villiyrttien tai sienten kerääminen retkellä ja hyödyntäminen myöhemmin koululla (kotitalous)
- Mittaukset ja laskut, kuten pH, virtaama jne. (kemia/fysiikka)
Ohessa on tarkempi aikataulu harjoitusten tekoon ja harjoitusohjeet maastotöihin, Epicollec-sovelluksen käyttöön sekä tulosten visualisointiin QGIS:illa ja ArcGIS:illa.
Mukavaa kenttäpäivää!
Pilvi Ahonen, Emilia Kostamo, Markus Sirviö
Harjoitukset ja LOPS
Harjoitukset vastaavat Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2015) seuraaviin kohtiin: ” Opetus harjaannuttaa opiskelijan osallistumis- –taitoja” kohta toteutuu siinä, että oppilaat pääsevät tekemään yhdessä tehtäviä maastossa ja vielä luokassakin. Tehtävä, jossa pohditaan maiseman muotoutumista ja sitä, miten se tulee muuttumaan tulevaisuudessa, liittyy kohtiin ”opetus ohjaa opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana–elinympäristönä.” ja ”opiskelija osaa havainnoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia”.
Eri tutkimusmenetelmiin tutustuminen maastossa ja tutkimuksen jatkaminen visualisoinnin mahdollistamilla havainnoilla linkittyy kohtaan ”Tutkiva lähestymistapa auttaa opiskelijaa syventämään maantieteellistä ajattelua sekä ymmärtämään arkiympäristössä, paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla tapahtuvia muutoksia.” Vaihtoehto, jossa Lommilan aluetta tutkitaan kuvien avulla ja kartan teko Epicollect aineistosta puolestaan liittyy kohtiin” Geomedian monipuolinen käyttö tukee opiskelijaa maantieteellisen tiedon hankinnassa, analysoinnissa, tulkinnassa ja visuaalisessa esittämisessä.” ja ” Keskeisiä arvioitavia taitoja maantieteessä ovat karttojen luku- ja tulkintataito, graafiset esittämistaidot.”
” Opetuksessa hyödynnetään myös koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä” -kohta toteutuu yleisesti maastotöissä. Tällainen itsetekeminen oletettavasti myös innostaa ja kuten LOPS:ssa sanotaan ”opiskelija kiinnostuu maantieteellisestä tiedosta”. ”opetuksen tehtävänä on antaa hänelle [opiskelija] valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä”, kuten esimerkiksi harjoituksissa meanderointi, erilaisten maaperien kyky pidättää kosteutta ja ilman lämpötilan vaihtelu.