Tämän blogipostauksen harjoitukset on suunniteltu lukiolaisten kenttäopetukseen sekä kentällä saatujen tulosten visualisointiin paikkatieto-ohjelmistoja hyödyntäen. Tehtäväkokonaisuus sopii erityisesti Sininen planeetta (GE2) -kurssille, jossa opetussuunnitelman perusteiden mukaan tavoitteena on, että opiskelija “osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä tietoa geomediaa hyväksi käyttäen”.
Harjoitukset on suunniteltu niin, että ne olisi mahdollista suorittaa kaikissa kouluissa. Niinpä tarvittavat välineet ovat hyvin yksinkertaisia tai lainattavissa Helsingin yliopiston Geopisteeltä (https://www.helsinki.fi/fi/tiedekasvatus/maastossa-opiskelun-valineet). Maastossa on suunniteltu käytettäväksi 2-3 tuntia ja luokkahuoneympäristössä vielä noin 80 minuuttia. Jos halutaan mitata myös maaperän kosteus, aikaa on varattava näytteiden kuivumiselle ennen tulosten visualisointia.
Tehtäväpaketin maisemantulkintatehtävän on tarkoitus harjaannuttaa opiskelijoiden maantieteellistä ajattelutaitoa ja silmää myös oman lähiympäristönsä maantieteellisiin ilmiöihin ja muutokseen. Kentällä oppilaat pääsevät tutustumaan siihen, miten ja millaisilla välineillä maastossa voi tutkia esimerkiksi tuulennopeutta, ympäristön lämpötilaa ja veden virtausta. Oppilaat tutustuvat harjoituksissa myös Epicollect5 –sovelluksen käyttömahdollisuuksiin maantieteellisen tiedon keräämisessä ja itse kerätyn aineiston visualisointiin paikkatieto-ohjelmassa.
Suunnittelemaamme kenttäpäivää on helppo muokata kunkin ryhmän tarpeisiin sopivaksi jättämällä joitakin mittauksia tekemättä tai muuttamalla kiertopistetyöskentelyn opettajajohtoiseksi opetusmuodoksi. Myös karttojen teko on mahdollista suorittaa joko opettajajohtoisesti tai niin, että jokainen opiskelijaryhmä tekee karttaansa itse ohjeita seuraten. Huomasimme kenttätöitä suunnitellessamme myös, että maastotyöskentelyyn on mahdollista integroida monia muita oppiaineita. Jos haluatte suunnitella kenttäpäivästä suuremman kokonaisuuden, voitte etsiä inspiraatioita seuraavasta listasta, jolle maantieteen opettajaopiskelijat ovat heitelleet ideoitaan:
Maantieteen lisäksi maastopäivään sopivat monet muutkin oppiaineet:
- Maastokartan lukeminen ja suunnistus (liikunta)
- Eläinten ja kasvien havainnointi ja kasvion teko/vuodenaikaseuranta (biologia)
- Maisemien ja karttojen piirtäminen sekä valokuvaus (kuvataide)
- Rentoutus– ja aistiharjoitukset (psykologia)
- Luontoteemaiset sävellykset ja luonto inspiraation lähteenä (musiikki)
- Essee/raportti kenttäpäivästä (äidinkieli)
- Eväiden suunnittelu ja toteutus retkelle sekä villiyrttien tai sienten kerääminen retkellä ja hyödyntäminen myöhemmin koululla (kotitalous)
- Mittaukset ja laskut, kuten pH, virtaama jne. (kemia/fysiikka)
Ohessa on tarkempi aikataulu harjoitusten tekoon ja harjoitusohjeet maastotöihin, Epicollec-sovelluksen käyttöön sekä tulosten visualisointiin QGIS:illa ja ArcGIS:illa.
Mukavaa kenttäpäivää!
Pilvi Ahonen, Emilia Kostamo, Markus Sirviö
Harjoitukset ja LOPS
Harjoitukset vastaavat Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2015) seuraaviin kohtiin: ” Opetus harjaannuttaa opiskelijan osallistumis- –taitoja” kohta toteutuu siinä, että oppilaat pääsevät tekemään yhdessä tehtäviä maastossa ja vielä luokassakin. Tehtävä, jossa pohditaan maiseman muotoutumista ja sitä, miten se tulee muuttumaan tulevaisuudessa, liittyy kohtiin ”opetus ohjaa opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana–elinympäristönä.” ja ”opiskelija osaa havainnoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia”.
Eri tutkimusmenetelmiin tutustuminen maastossa ja tutkimuksen jatkaminen visualisoinnin mahdollistamilla havainnoilla linkittyy kohtaan ”Tutkiva lähestymistapa auttaa opiskelijaa syventämään maantieteellistä ajattelua sekä ymmärtämään arkiympäristössä, paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla tapahtuvia muutoksia.” Vaihtoehto, jossa Lommilan aluetta tutkitaan kuvien avulla ja kartan teko Epicollect aineistosta puolestaan liittyy kohtiin” Geomedian monipuolinen käyttö tukee opiskelijaa maantieteellisen tiedon hankinnassa, analysoinnissa, tulkinnassa ja visuaalisessa esittämisessä.” ja ” Keskeisiä arvioitavia taitoja maantieteessä ovat karttojen luku- ja tulkintataito, graafiset esittämistaidot.”
” Opetuksessa hyödynnetään myös koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä” -kohta toteutuu yleisesti maastotöissä. Tällainen itsetekeminen oletettavasti myös innostaa ja kuten LOPS:ssa sanotaan ”opiskelija kiinnostuu maantieteellisestä tiedosta”. ”opetuksen tehtävänä on antaa hänelle [opiskelija] valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä”, kuten esimerkiksi harjoituksissa meanderointi, erilaisten maaperien kyky pidättää kosteutta ja ilman lämpötilan vaihtelu.