Aihearkisto: MAA-240 2019 kurssityöt

Valitse tämä kategoria palauttaessasi kurssityötä.

MAA-240 Kestävä kehitys: harjoitus yläasteelle

|

Tämä harjoitusohje on tarkoitettu peruskouluun 45 minuutin oppitunnille ja se soveltuu 7-9 luokkalaisille. Harjoituksen tavoite on havainnollistaa omien valintojemme ympäristövaikutuksia ja saada oppilaat pohtimaan omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa. Tässä tarkoituksessa harjoitusta voi hyödyntää myös esimerkiksi lukiossa. Tehtävää lähestytään ruuan kautta, koska se on yksi perustarpeistamme, josta syntyy paljon päästöjä.

Harjoituksen tavoitteena on opettaa muutamia peruskäsitteitä (kestävä kehitys ja hiilijalanjälki), mutta ennen kaikkea kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tehtävässä pohditaan omia kulutusvalintoja ja se sopii osaksi POPS:n sisältöä S6. Harjoituksen tarkoituksena ei ole käskeä oppilaita muuttamaan tapojaan, vaan herättää ajatuksia ja oivalluksia omista valinnoista ja niiden merkityksistä. Koska aihe ei ole mustavalkoinen, tunnin lopussa on tarkoitus keskustella tai ryhmästä riippuen väitellä erilaisista aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelussa voi hyödyntää esimerkiksi ajankohtaisia uutisia. Tavoite on ohjata oppilaita kohti kestävän kehityksen arvoja ja antaa esimerkkejä vaikutusmahdollisuuksista.

Harjoitukseen ei sisälly kotitehtäviä, mutta siihen voi liittää ns. haasteviikon, jonka aikana jokainen oppilas miettii omasta arjestaan yhden asian, jonka pyrkii toteuttamaan ympäristöystävällisemmin viikon ajan. Tämä kestävän kehityksen tavoite voi olla henkilökohtainen ja liittyä esimerkiksi ruokaan, liikkumiseen tai kulutukseen. Myös perheitä voi kannustaa liittymään mukaan haasteeseen.

 

Tunnin kulku

  1. Teorian alustus – kestävä kehitys ja hiilijalanjälki
  2. Harjoitus netissä – eri ruokien CO2-päästöt (http://ufs.ggcampaigns.com/fi-fi/co2-laskin/)
  3. Tehtävän purku ja pienryhmäkeskusteluja valmiista aiheista

 

Liitteet

kestävä kehitys – tehtävä

kestävä kehitys – esitys

 

Hauskaa oppituntia!

Miina Suutari ja Tanja Palomäki

MAA-240: Projektityö Suomen maisema-alueista peruskouluun

|

Mikä olisikaan mielekkäämpi tapa tutustua Suomen maisema-alueisiin kuin päästää oppilaiden mielikuvitus valloilleen inspiroivan ryhmätyön kautta, jossa oppilaat saavat tuottaa omasta alueestaan matkailumainoksen? Tämän blogipostauksen projektiohje sopii peruskouluun Suomen maisema-alueiden opetuksen yhteyteen ja suositeltavaa olisi, että aiemmilla tunneilla olisi jo käsitelty Suomen luonnon- ja kulttuurimaantieteellisiä piirteitä yleisellä tasolla. Projektityön jälkeen on luontevaa jatkaa käsittelemällä esimerkiksi kotimaanmatkailua.

Tässä projektityössä oppilaat tuottavat ryhmissä eri maisema-alueista matkailumainoksen, jossa esitellään sekä alueen luonnon-, että kulttuurimaantieteellisiä erityispiirteitä. Valmiit matkailumainokset laitetaan luokkaan esille, ja oppilaat tutustuvat muiden ryhmien tekemiin mainoksiin sopivien kysymysten avulla.

Projektityön toteutus

1) Alustus:

Pohditaan yhdessä esimerkiksi, minkälaisia maisemia Suomessa ylipäänsä on ja vertaillaan alueellisia eroja.

2) Maisema-alueiden esittely:

Tutustutaan maisema-alueisiin kartan avulla.

3) Matkailumainoksen tuottaminen ryhmätyönä:

  • Sopiva ryhmäkoko 3-4 henkilöä
  • Ajankäyttö 2-3 x 45min
  • Lähteinä esimerkiksi retkeily- ja matkailusivustot, Google Maps katunäkymä, kuntien sivustot ja oppikirja
  • Materiaaleina suuri (A2) paperi, askartelutarvikkeita ja värikyniä

Ryhmät tuottavat luovuutta käyttäen posterimallisen matkailumainoksen, josta käy ilmi seuraavia asioita:

  • Maisema-alueen nimi
  • Suomen kartta, josta näkyy maisema-alueen koko ja sijainti, tärkeimpiä kaupunkeja jne.
  • Maisema-alueen luonnon erityispiirteitä
  • Alueen kulttuuria ja suuria kaupunkeja
  • Mitä kaikkea matkailija voi kokea/tuntea/nähdä?

Tehtävän ohjeistuksen voi muotoilla oman opetusryhmän valmiuksiin sopivalla tavalla ja tarkkuudella.

4) Posterinäyttely:

Oppilaat kiertävät ryhmissä tutkien matkailumainoksia ja pohtivat mm.

  • Mitkä ovat kunkin alueen tyypillisimpiä luonnon- ja kulttuurimaisemia?
  • Mitä tekemistä oma perhe/itse keksisi kullakin maisema-alueella?
  • Ajankäytön puitteissa voidaan keksiä myös kuvitteellisia henkilöitä, joille suositellaan sopivaa kohdetta tämän mieltymysten mukaan.

5) Ryhmätyön ja posterinäyttelyn purku:

  • Mitä alueellisia eroja jäi mieleen?
  • Mitkä olivat alueiden kiinnostavimpia piirteitä?
  • Mitä mielikuvia matkailumainonnassa hyödynnetään?

Erityisen tärkeäksi ryhmätyössä nousee koko projektin purku. Loppuyhteenvedossa on hyvä keskustelun avulla arvioida oppilaiden oppimista, sekä keskustella työssä käytetyistä lähteistä. Monet löytävät työtä tehdessä tiensä matkailusivustoille, jolloin on hyvä puhua siitä, että lähde ei ole täysin objektiivinen, vaan sivustoilla on luonnollisesti kaupallinen näkökulma.

Projektityön yhteys opetussuunnitelmaan (POPS 2014)

Maantiedon opetuksen tavoitteet:

T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla
T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää Suomessa ja maapallon eri alueilla
T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa
T13 ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa

Sisältöalueet:

S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Oppilaat tutkivat karttoja ja hyödyntävät geomediaa, sekä kertaavat samalla Suomen keskeistä paikannimistöä.
S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt: Työssä tarkastellaan Suomen maisema-alueita, sekä tutkivat eri alueiden luonnon- ja kulttuurimaisemia.
S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Oppilaat tutustuvat kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin Suomessa.

Antoisaa projektityöskentelyä!

Riikka Matikainen ja Jessika Isomeri

Kuvan lähteet:
Pixabay: Suomen rajat, Lappi, Pohjanmaa, Saaristo-Suomi ja Järvi-Suomi
Wikipedia: Etelä-Suomi ja Vaara-Suomi
Maisema-alueen rajat piirretty mukaillen mm. Yle oppiminen – sivuston karttaa apuna käyttäen.

MAA-240: Geomedia i undervisningen med hjälp av drones

Kuva

Lektionens mål är att skapa en djupare förståelse för geomedia med hjälp av drones (svenska: drönare). Genom lektionen får eleverna en möjlighet att utveckla färdigheterna att inhämta, behandla, analysera och presentera geografisk information. Lektionens material lämpar sig speciellt bra för gymnasiets fjärde kurs där geomedia är ett centralt tema. I gymnasiets läroplan står det: ”En mångsidig användning av geomedia hjälper den studerande att hämta, analysera och tolka information och presentera den visuellt. Med geomedia avses en mångsidig användning av kartor, geodata, diagram, bilder, videofilmer, skriftliga källor, olika medier, muntliga presentationer och andra sätt att ta fram och presentera geografisk information” (Grunderna för gymnasiets läroplan 2015).

Tidsplanen för lektionen (75 min) är följande: teoridel 30 min, praktisk del 30 min och avslutande diskussion samt instruktioner för hemläxan 15 min. Ifall läraren har tillgång till endast 75 min för lektionen kommer tillämpning av det med dronen samlade materialet att ges som hemläxa. Lektionen kan tidsmässigt modifieras så att den även passar andra längder på lektionen.

Lektionens uppbyggnad:
1. Introduktion till flygning med drones
2. Vad är en drone?
3. Varför flyger man med drones?
4. Viktig information om tillåtet luftrum
5. Vad gör vi idag? (instruktioner för den praktiska delen)
6. Tillämpning av geomedia i praktiken: Eleverna får själva flyga en drone och samla in geografiskt material med hjälp av denna.
7. Avslutande diskussion och instruktioner för hemläxan

Hemläxan är att behandla det geografiska material som eleverna samlat in med hjälp av dronen. Tanken är att eleverna på basis av materialet ritar en karta över området de flugit över med dronen. Utöver det skall eleverna kritiskt granska området och reflektera över vem området lämpar sig för, hur fungerande området är i förhållande till sin nuvarande användning och hur områder kunde utvecklas. Bedömningen görs utgående från elevens förmåga att tillämpa det material de fått med hjälp av dronen.

 

Det planerade lektionsmaterialet går mycket väl att modifiera så att det även lämpar sig för andra årskurser och skolor. Lektionen går lätt att kombinera med andra läroämnen, exempelvis biologi. Utrustning kan lånas från Helsingfors universitets Geopiste, men så bör man också kontrollera att man har tillgång till tillåtet luftrum där man utför flygandet med dronen. För lägre årskurser så som t.ex. högstadiet kan det vara bra att reservera mera tid för både teoridelen men särskilt flygdelen om man vill låta varje elev flyga en stund. Hur man väljer att behandla och använda det material man får av dronen kan också modifieras på så sätt att kartritandet inte blir som en läxa utan att man arbetar med det under lektionen med hjälp av läraren istället. Lektionen och undervisningsmaterialet kan stödjas med ett citat ur läroplanen:

”Med tanke på målen för undervisningen i geografi är det centralt att använda mångsidiga lärmiljöer både i och utanför skolan. Fältarbete, exkursioner i naturen och den byggda miljön samt användning av digitala lärmiljöer och geodata är en väsentlig del av geografiundervisningen.” (Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2014).

Vårt lektion finns som bilaga under följande länk: Dronelektion

 

Have a nice flight!

Sofie Schubert & Johanna von Frenckell

 

 

MAA-240: Kenttätöitä ja GIS-harjoituksia lukioon

|

Tämän blogipostauksen harjoitukset on suunniteltu lukiolaisten kenttäopetukseen sekä kentällä saatujen tulosten visualisointiin paikkatieto-ohjelmistoja hyödyntäen. Tehtäväkokonaisuus sopii erityisesti Sininen planeetta (GE2) -kurssille, jossa opetussuunnitelman perusteiden mukaan tavoitteena on, että opiskelija “osaa hankkia, analysoida, tulkita, arvioida ja esittää luonnonmaantieteellistä tietoa geomediaa hyväksi käyttäen”. 

Harjoitukset on suunniteltu niin, että ne olisi mahdollista suorittaa kaikissa kouluissa. Niinpä tarvittavat välineet ovat hyvin yksinkertaisia tai lainattavissa Helsingin yliopiston Geopisteeltä (https://www.helsinki.fi/fi/tiedekasvatus/maastossa-opiskelun-valineet). Maastossa on suunniteltu käytettäväksi 2-3 tuntia ja luokkahuoneympäristössä vielä noin 80 minuuttia. Jos halutaan mitata myös maaperän kosteus, aikaa on varattava näytteiden kuivumiselle ennen tulosten visualisointia. 

Tehtäväpaketin maisemantulkintatehtävän on tarkoitus harjaannuttaa opiskelijoiden maantieteellistä ajattelutaitoa ja silmää myös oman lähiympäristönsä maantieteellisiin ilmiöihin ja muutokseen. Kentällä oppilaat pääsevät tutustumaan siihen, miten ja millaisilla välineillä maastossa voi tutkia esimerkiksi tuulennopeutta, ympäristön lämpötilaa ja veden virtausta. Oppilaat tutustuvat harjoituksissa myös Epicollect5 –sovelluksen käyttömahdollisuuksiin maantieteellisen tiedon keräämisessä ja itse kerätyn aineiston visualisointiin paikkatieto-ohjelmassa. 

Suunnittelemaamme kenttäpäivää on helppo muokata kunkin ryhmän tarpeisiin sopivaksi jättämällä joitakin mittauksia tekemättä tai muuttamalla kiertopistetyöskentelyn opettajajohtoiseksi opetusmuodoksi. Myös karttojen teko on mahdollista suorittaa joko opettajajohtoisesti tai niin, että jokainen opiskelijaryhmä tekee karttaansa itse ohjeita seuraten. Huomasimme kenttätöitä suunnitellessamme myös, että maastotyöskentelyyn on mahdollista integroida monia muita oppiaineita. Jos haluatte suunnitella kenttäpäivästä suuremman kokonaisuuden, voitte etsiä inspiraatioita seuraavasta listasta, jolle maantieteen opettajaopiskelijat ovat heitelleet ideoitaan: 

Maantieteen lisäksi maastopäivään sopivat monet muutkin oppiaineet: 

  • Maastokartan lukeminen ja suunnistus (liikunta) 
  • Eläinten ja kasvien havainnointi ja kasvion teko/vuodenaikaseuranta (biologia) 
  • Maisemien ja karttojen piirtäminen sekä valokuvaus (kuvataide) 
  • Rentoutus– ja aistiharjoitukset (psykologia) 
  • Luontoteemaiset sävellykset ja luonto inspiraation lähteenä (musiikki) 
  • Essee/raportti kenttäpäivästä (äidinkieli) 
  • Eväiden suunnittelu ja toteutus retkelle sekä villiyrttien tai sienten kerääminen retkellä ja hyödyntäminen myöhemmin koululla (kotitalous) 
  • Mittaukset ja laskut, kuten pH, virtaama jne. (kemia/fysiikka) 

Ohessa on tarkempi aikataulu harjoitusten tekoon ja harjoitusohjeet maastotöihin, Epicollec-sovelluksen käyttöön sekä tulosten visualisointiin QGIS:illa ja ArcGIS:illa. 

Mukavaa kenttäpäivää! 

Pilvi Ahonen, Emilia Kostamo, Markus Sirviö 

Aikataulu ja maastotyöohjeet

Arcgis-ohje

QGIS-ohje

Epicollect-ohje

Harjoitukset ja LOPS 

Harjoitukset vastaavat Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2015) seuraaviin kohtiin: ” Opetus harjaannuttaa opiskelijan osallistumis- –taitoja” kohta toteutuu siinä, että oppilaat pääsevät tekemään yhdessä tehtäviä maastossa ja vielä luokassakin. Tehtävä, jossa pohditaan maiseman muotoutumista ja sitä, miten se tulee muuttumaan tulevaisuudessa, liittyy kohtiin ”opetus ohjaa opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana–elinympäristönä.” ja ”opiskelija osaa havainnoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia”. 

Eri tutkimusmenetelmiin tutustuminen maastossa ja tutkimuksen jatkaminen visualisoinnin mahdollistamilla havainnoilla linkittyy kohtaan ”Tutkiva lähestymistapa auttaa opiskelijaa syventämään maantieteellistä ajattelua sekä ymmärtämään arkiympäristössä, paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla tapahtuvia muutoksia.” Vaihtoehto, jossa Lommilan aluetta tutkitaan kuvien avulla ja kartan teko Epicollect aineistosta puolestaan liittyy kohtiin” Geomedian monipuolinen käyttö tukee opiskelijaa maantieteellisen tiedon hankinnassa, analysoinnissa, tulkinnassa ja visuaalisessa esittämisessä.” ja ” Keskeisiä arvioitavia taitoja maantieteessä ovat karttojen luku- ja tulkintataito, graafiset esittämistaidot.” 

” Opetuksessa hyödynnetään myös koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä” -kohta toteutuu yleisesti maastotöissä. Tällainen itsetekeminen oletettavasti myös innostaa ja kuten LOPS:ssa sanotaan ”opiskelija kiinnostuu maantieteellisestä tiedosta”. ”opetuksen tehtävänä on antaa hänelle [opiskelija] valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia ilmiöitä”, kuten esimerkiksi harjoituksissa meanderointi, erilaisten maaperien kyky pidättää kosteutta ja ilman lämpötilan vaihtelu.