Japanin COVID-19-pandemian myötä asettamat matkustusrajoitukset ovat olleet globaalilla mittakaavalla vertailtuna erittäin tiukat. Viimeisen noin kahden vuoden ajan Japanin rajat ovat olleet käytännöllisesti katsoen suljetut kaikille paitsi maan kansalaisille ja pidempiaikaisen oleskeluluvan omaaville. Japani on erottunut edelleen keväällä 2022 esimerkiksi muista G7-maista, jotka ovat jo pitkällä matkustuksen vapauttamisessa. Kyselytutkimusten mukaan hallituksen rajoitukset ovat nauttineet Japanin kansalaisten varsin vankkaa suosiota, mikä on poliittisesta näkökulmasta kannustanut hallintoa jatkamaan niitä. Ymmärrettävästi erityisesti pandemian aikaisessa vaiheessa tuntematon virus on aiheuttanut kansalaisissa pelkoa. Laajojen rajoitusten inhimillinen hinta on ollut korkea esimerkiksi monien perheiden jouduttua erilleen. Ulkomaat, mukaan lukien Euroopan unioni ovat kritisoineet Japania kauppasuhteiden hankaloitumisesta. Japani on maailman kolmanneksi suurin talous ja elintärkeä markkina monelle yritykselle.

Vaikka matkustusrajoitukset ovat nauttineet kansan parissa kannatusta, on soraääniä kuitenkin kuulunut jonkin verran myös Japanin sisällä. Japanin elinkeinoelämä on jo hyvän aikaa kritisoinut hallitusta tiukoista rajoituksista ja todennut niiden uhkaavan Japanin kansainvälistä taloudellista asemaa verrattuna kilpailijamaihin. Rajoitettukin bisnesmatkustaminen on ollut käytännöllisesti katsoen mahdotonta maahan, jossa edelleen arvostetaan fyysistä läsnäoloa ja henkilökohtaista tapaamista ennen yhteistyön syntymistä ja sopimusten allekirjoitusta. Lisäksi esimerkiksi ulkomaisten firmojen kehittyminen ja laajentuminen Japanissa on ollut pandemian aikaan hankalaa.

Bisnessuhteet eivät ole kuitenkaan ainoat, jotka ovat olleet matkustusrajoitusten vuoksi koetuksella. Viime kuukausina enenevässä määrin vastalauseita on alkanut kuulua myös Japanin akatemian keskuudesta. Monet kansainväliset tutkijat ja opiskelijat ovat kyllästyneet odottamaan Japanin avautumista ja kääntävät katseitaan jo muihin maihin, esimerkiksi naapuriin Etelä-Koreaan. Tämä on ollut Japanille varsin myöhäinen, ikävä herätys.

Monet suomalaisetkin opiskelijat ja tutkijat ovat tuskailleet tilanteen kanssa jo pidempään – apurahat on haettu ja vaihto-opiskelupaikka myönnetty, mutta Japaniin pääsy on ollut mahdotonta. Samaan aikaan Japani on painottanut lukuisissa strategioissa haluaan tehostaa korkeakoulutuksen kansainvälistymistä ja houkutella ulkomaista pääomaa sekä korkeasti koulutettuja osaajia maahan. Akateemisissa piireissä huolta kannetaan esimerkiksi japanilaisten yliopistojen sijoitusten laskusta kansainvälisissä listauksissa, joissa Singaporen kaltaisten muiden Aasian maiden sijoitukset alkavat ohittaa Japania. Pelkona on, että kilpailijat vetävät pidemmän korren.

Japanissa on nyt ylimpiä vallankäyttäjiä myöten havahduttu siihen, että tiukat maahantulorajoitukset voivat johtaa kauaskantoisiin seurauksiin, eivät ainoastaan talouden sektorilla, vaan myös mainehaittana ja esteenä kansainvälistymisstrategioille. Helmikuussa 2022 valtapuolue LDP:n (Liberaalidemokraattinen puolue) koulutuspolitiikkaa käsittelevän komitean puheenjohtaja Tomohiro Yamamoto totesi julkisesti kansainvälisten opiskelijoiden valitsevan kohteekseen jo muita maita, mikä on haitaksi Japanin kansainväliselle maineelle ja kansallisille intresseille. Tämä huomio on alkanut vihdoin korostua myös kotiyleisön silmissä, ei ainoastaan ulkomailla. Voisiko olla, että Japanin kuuluisa soft power on jo kokenut kolauksen?

Vaikuttaa siltä, että maahantulorajoitukset alkavat lieventyä Japanissakin, ja työmatkalaiset ja opiskelijat pääsevät vihdoin maahan. Saapumisprosessi on kuitenkin edelleen varsin moniportainen. Saapujia on paljon eikä kaikkia päästetä vapaasti maahan, vaan kasautunutta jonoa puretaan vähitellen. Monet ympäri maailman ovat odottaneet Japanin avautumista, mutta mikä on ollut odotuksen hinta? Monet Japaniin liittyvälle tutkimukselle ja opiskelulle uransa perustaneet ovat olleet jo kirjaimellisesti vuosia ”odotushuoneessa”. Tammikuussa 2022 teetetyn, ulkomaalaisille Japaniin pyrkiville vaihto-opiskelijoille suunnatun kyselytutkimusten mukaan pitkittynyt tilanne on aiheuttanut jo haasteita mielenterveydelle, kun pitkänkin aikavälin elämänsuunnitelmat ovat hautautuneet olosuhteiden pakosta. Jotkut ovat päässeet aloittamaan vaihto-opinnot etänä, mutta etäopiskelu ei ole mahdollistanut kulttuurin ja kielen kokemista täysipainoisesti.

Bisnessuhteiden näkökulmasta Japanin asema yhtenä maailman talousmahdeista on vankka. Lisäksi Japani eittämättä kutsuu puoleensa vastaisuudessakin myös tutkijoita, opiskelijoita ja japanilaisen kulttuurin ystäviä, mutta palaavatko he enää yhtä runsaslukuisina kuin aiemmin? Kuinka moni on tähän mennessä jo joutunut luopumaan urahaaveista Japanin parissa?

Niina Väisänen

Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen alumni