Mikä ihme ekosysteemi?

Ekologina minua naurattaa, kun toiset tieteenalat kahmivat biologian alan termejä käyttöönsä. Ekosysteemi on yksi tämän hetken muotisanoista, joka putkahtelee esiin joka paikassa. Innovaatioekosysteemi? Yrittäjyysekosysteemi? Informaatioekosysteemi?

Hukumme sanoihin, joita on vaikea määritellä. Mistä nämä ekosysteemit tulevat ja kauanko ne kestävät?

Osa ekosysteemeistä on kytketty paikkaan; esimerkiksi tiettyyn startup -kiihdyttämöön, jolla on näppärät monikäyttöiset toimitilat hyvin liikenneyhteyksin. Tällaisessa yrittäjyysekosysteemissä yritykset saavat kehittyäkseen tukea ja mentorointia ja jakavat sitä myös keskenään.

Tietoekosysteemissä tietovarantoja säilyttävät yksiköt voivat toimia yhdessä tai tiedon käyttäjien ja kokoajien kanssa. Tietoa kerätään, yhdistellään, analysoidaan, standardoidaan, ja lopulta siitä luodaan merkityksellistä dataa. Tietovarantoja käsittelevät yksiköt voivat myös oppia toisiltaan tiedon turvallisesta käsittelystä.

Yrittäjyysekosysteemillä puolestaan ymmärretään yleensä alueellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti rajallista ekosysteemiä. Yrittäjyysekosysteemi voi rakentua esim. laivanrakennuksen ympärille suuren telakan läheisyydessä. Ekosysteemiä tuetaan usein osittain julkisin varoin, jotta voidaan edistää alueellista yrittäjyyttä ja ihmisten osaamisen kehittämistä.

Kun edellytykset kolmen edellisen tyypin ekosysteemin syntyyn ovat olemassa, voidaan lähteä synnyttämään jotain vielä monipuolisempaa.

 

Innovaatioekosysteemi voi syntyä yritysten, tutkimuslaitosten, julkisen sektorin, kuluttajien ja muiden toimijoiden tiiviissä vuorovaikutuksessa.

Tällainen tiivis, dynaaminen ja itseohjautuva verkosto, jota kuvaavat avoimuus, vuorovaikutus ja keskinäisriippuvuus, on syntymässä Helsingin Viikkiin. Tietovarannot ja niitä hyödyntävät huippuosaajat ovat jo paikalla. Yliopiston tutkijoiden joukosta löytyy sarjakeksijöitä, jotka tuottavat vuosi toisensa jälkeen nerokkaita ideoita yritysten hyödynnettäväksi. Näistä nousee spin off -yrityksiä.

Mutta parhainkaan tutkija ei voi keksiä ratkaisuja yrityksille, elleivät ne tule kertomaan, mihin suuntaan ne haluaisivat tutkimusta viedä.

Siksi jokainen tutkijan ja yrityksen kohtaaminen on tärkeä.

Kun rahoittajat saadaan vielä houkuteltua Viikkiin, toiminta voi lähteä rullaamaan kiihtyvällä vauhdilla eteenpäin. Elintarviketeknologiassa, farmasiassa, eläinlääketieteessä ja mikrobiologiassa tehdään juuri nyt hurjia hyppyjä. Muiltakin tieteenaloilta nousee uusia ajatuksia, joita yritysten ei kannata ohittaa.

Miten rakennetaan toimiva innovaatioekosysteemi?

Melkein kaikki Euroopan kaupungit puuhaavat tällä hetkellä innovaatioekosysteemien parissa. Startup-pöhinä saa eri maissa erilaisia muotoja. Suomessa toiveet ovat erityisen korkealla peliteollisuuden ja terveysteknologian osalta. Supercellin ja Rovion kansainvälinen menestys on innostanut muitakin pelifirmoja tavoittelemaan kansainvälistä menestystä. Terveysteknologian osalta taas korkean teknologian osaaminen ja poikkeuksellisen arvokkaiden biopankkien tuomat mahdollisuudet lisäävät Suomen mahdollisuuksia tiukkaan kilpaillulla alalla.

Helsingin kaupunki haluaa kehittää Viikistä biotalouden innovaatiokeskuksen. Paikalla ovat jo tärkeät tutkimuslaitokset: Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, farmasian tiedekunta, eläinlääketieteellinen tiedekunta sekä Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto ja Suomen ympäristökeskus. Osaamiskeskittymä on siis paras mahdollinen innovaatioiden edistämiseksi.

Nyt paikalle pitäisi houkutella yrityksiä, jotka voivat hyödyntää yhteistä infrastruktuuria ja saada vauhtia tutkijoiden ideoista. Akateemisen kuplan ja yritysmaailman yhdistäminen ei ole kuitenkaan aivan mutkatonta.

Tutkija ja yrittäjä puhuvat usein eri kieltä. Sillanrakentajia ja tukea tarvitaan.

Suomen mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa lisää myös kotimainen rahoittajamme Business Finland, joka tulee yrityksiä vientiponnisteluissa ja rahoittaa tuotekehitystä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kannalta tärkeimmät rahoitusinstrumentit ovat tutkimuksesta liiketoimintaa (TUTL), jonka tarkoituksena on kaupallistaa tutkimuksesta syntyneet ideat, sekä Co-Innovation –instrumentti, jossa tutkimuslaitokset tuottavat uutta tietoa liiketoiminnan tarpeisiin.

Suomalaisten korkea koulutustaso edistää epäilemättä innovaatioiden syntyä – etenkin, jos ruokimme sitä: Kannustamme osaajia rajoja rikkovaan ajatteluun, poikkitieteellisyyteen ja yrittäjyyteen. Meidän pitää ohjata tutkijat kaupallistamaan keksintönsä.

ETLAn raportin Tutkimustiedonhyödyntäminen kestävän hyvinvoinnin lähteenä (2018) mukaan valtaosa keksinnöistä jää pöytälaatikkoihin, kun kukaan ei lähde edistämään niitä. Miksi ideat jäävät takataskuun?

Apua on saatavissa, mutta se ei ole aina tutkijoiden lähellä. Tutkimuksen ammattilainen ei poistu mielellään varman leivän äärestä yrittäjän epävarmaan maailmaan. Kuinka siis siirretään ideat eteenpäin, jotta ne pääsevät käyttöön?

Terveysalan yrittäjäksi ei ryhdytä noin vain, eikä tehtaita pystytetä tutkijoiden palkoilla. Monesti on viisainta on toimia yhteistyössä yritysten kanssa jo tutkimusvaiheessa.

Innovaatiot voidaan siirtää yritysten toteutettaviksi, kunhan tutkijaa palkitaan sopivalla tavalla ja yliopisto saa osansa kunniasta.

Lahjakas keksijä siirtää yrityskontaktinsa seuraavallekin sukupolvelle ja auttaa nuoret tutkijanalut polulle, josta saa poiketa niin halutessaan myös yrittäjyyteen. Tämä toki edellyttää yliopistolta panostusta myös yrittäjyyteen liittyvään koulutukseen.

Kiihdyttämöohjelmat jatkavat kotimaassa voittokulkuaan. Ne tarjoavat alkaville kasvunälkäisille yrityksille tukeaan: verkostoa, osaamista ja rahoitusta. Sitä Suomi tarvitsee, jotta startupit pääsevät skaalautumaan ja voivat laajentua kansainvälisiksi yrityksiksi.

Sen lisäksi meidän on huolehdittava Suomen houkuttelevuudesta. Start-upit eivät jää tänne, jos niillä ei ole mille rakentaa. Suomen pitää kiinnostaa sekä sijoittajia että ammattitaitoista työvoimaa. Asumis- ja vuokrakulut on pidettävä kurissa kaupungeissa, joihin alkavien yritysten odotetaan asettuvan.

Pöhinästä nousee innovaatioekosysteemi

Melkein kaikki Euroopan kaupungit puuhaavat tällä hetkellä innovaatioekosysteemien parissa. Start-up-pöhinä saa eri maissa erilaisia muotoja. Suomessa toiveet ovat erityisen korkealla peliteollisuuden ja terveysteknologian osalta. Supercellin ja Rovion kansainvälinen menestys on innostanut muitakin pelifirmoja tavoittelemaan kansainvälistä menestystä. Terveysteknologian osalta korkean teknologian osaaminen ja poikkeuksellisen arvokkaiden biopankkien tuomat mahdollisuudet lisäävät Suomen mahdollisuuksia tiukkaan kilpaillulla alalla.

Suomen mahdollisuuksia kilpailussa lisää myös kotimainen rahoittajamme Business Finland, joka tulee yrityksiä vientiponnisteluissa ja rahoittaa tuotekehitystä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kannalta tärkeimmät rahoitusinstrumentit ovat tutkimuksesta liiketoimintaa (TUTL), jonka tarkoituksena on kaupallistaa tutkimuksesta syntyneet ideat, sekä Co-Innovation –instrumentti, jossa tutkimuslaitokset tuottavat uutta tietoa liiketoiminnan tarpeisiin.

Suomalaisten korkea koulutustaso edistää  innovaatioiden syntyä – etenkin, jos ruokimme sitä.

Meidän pitää kannustaa osaajia rajoja rikkovaan ajatteluun, poikkitieteellisyyteen ja yrittäjyyteen. Tutkijoiden täytyy uskaltaa kaupallistaa keksintönsä. ETLAn raportin (2018) mukaan valtaosa keksinnöistä jää pöytälaatikkoihin, kun kukaan ei lähde edistämään niitä. Onko asenteissa vika asenteissa? Miksi ideat jäävät takataskuun?

Tutkimuksen ammattilainen ei poistu mielellään varman leivän äärestä yrittäjän epävarmaan maailmaan.

Apua on saatavissa, mutta se ei ole aina tutkijoiden lähellä. Tutkijan on vaikea nähdä, miten ideaa voi edistää, jos sitä ei halua tehdä itse. Terveysalan yrittäjäksi ei ryhdytä noin vain, eikä tehtaita pystytetä tutkijoiden palkoilla.

Monesti on viisainta on toimia yhteistyössä yritysten kanssa jo tutkimusvaiheessa.

Kun yritys löytää alalla toimivan tutkijan, on yhteistyölle hyvät edellytykset. Innovaatiot voidaan siirtää yritysten toteutettaviksi, kunhan tutkijaa palkitaan sopivalla tavalla ja yliopisto saa osansa kunniasta. Siirtämällä yritykset piirun verran lähemmäs tutkimusmaailmaa ja hivuttamalla tutkijoita hieman lähemmäs yritysrajapintaa, voidaan päästä eteenpäin ja kaikki voivat voittaa.

Yritys: älä kulje yliopistosi ohi!

Teqmine etsii patentit tutkijan puolesta

Tekoälypohjainen Teqmine-patenttihaku auttaa innovoinnissa ja tutkimuksen kaupallistamisessa.

Tutkija, onko keksintösi jo patentoitu? Onko tavoitteenasi tutkimuksesi kaupallistaminen? Onko tutkimusryhmäsi innovaatioprosessi kunnossa? Opiskelija, haluatko työllistyä maailman innovatiivisimpiin yrityksiin?

Helsingin yliopiston kirjasto on hankkinut asiakkaidensa käyttöön Teqmine-palvelun. Se jatkaa kirjaston vahvaa panostusta uusien, innovatiivisten tekoälyä hyödyntävien palveluiden tarjoamiseen. AI-palvelut nostavat yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden, ja sitä kautta koko Helsingin yliopiston, kansainvälistä kilpailukykyä jatkuvassa muutoksessa olevassa yhteiskunnassa.

Teqminen Patent Similarity on helppokäyttöinen: Kopioi ja liitä väitöskirja, artikkeli, patentti, keksintöilmoitus, web-sivu hakukoneeseen, tai kirjoita ideasi vapaasti, ja tekoäly löytää samankaltaisimmat patentit. Hakukenttään mahtuu jopa 10 miljoonaa merkkiä.

Teqminen avulla voit arvioida, miten runsaasti sinun tutkimusalueellasi haetaan patentteja. Näet samalla, mitkä yritykset hakevat patentteja eniten. Olisivatko nämä mahdollisia yhteistyökumppaneita seuraavassa hankkeessasi?

Teqminea on helppo käyttää missä tahansa Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksen avulla. Parhaat ideat löytyvät vapaa-ajalla, nyt voit hyödyntää Teqminea jo kesän aikana.

Kokeile jo tänään!

  1. Mene sim.teqmine.com-sivulle.
    2.    Valitse “organization user”.
    3.    Kirjoita yliopiston käyttäjätunnus ja salasana.
    4.    Kirjoita hakuteksti.
    5.    Selaa tuloslistaa.

Teksti: Jukka Englund, Heidi Kinnunen