Rohkea innovaattori Marjo Yliperttula palkittiin yritysyhteistyöstä

Helsingin yliopisto jakoi Vuoden yritysyhteistyön tekijä 2019 –palkinnon Viikin kampuksen Marjo Yliperttulalle.

Vararehtori Paula Eerola antoi palkinnon ja kunniakirjan rehtoraatin glögitilaisuudessa 27.11.2019. Biofarmasian professori Marjo Yliperttula on edistänyt yritysyhteistyötä esimerkillisesti Helsingin yliopiston ja kotimaisten teollisuusyritysten välillä.

Kuva: Vararehtori Paula Eerola (vasemmalla) ja professori Marjo Yliperttula.

Marjo Yliperttula oikealla.

Ehkä tunnetuin hänen ryhmänsä keksinnöistä on GrowDex-niminen nanoselluloosageeli, joka toimii kasvatusalustana soluviljelmille. UPM on ostanut geelin patentin. Solujen kasvatusalustalla voidaan esimerkiksi testata syöpäsolujen vastustuskykyä lääkkeitä vastaan.

Yliperttulan julkaisuluettelo on runsas ja tuottelias professori on kirjoittanut artikkeleita myös yritysyhteistyössä.

Viikin kampukselle nousee innovaatiokeskittymä

Viikin kampukselle on kehittymässä merkittävä innovaatiokeskittymä yhteistyössä mm. Helsingin kaupungin ja yritysmaailman kanssa. ”Yliperttulan aktiivisuus tutkimuksen hyödyntämisessä on inspiraationa Viikin kampukselle ja koko yliopistolle.”, yritysyhteistyön palvelupäällikkö Maarit Haataja toteaa.

Kampuksen kehittämistä varten on 2018 teetetty selvitys, jonka suosituksia yliopisto lähtee viemään eteenpäin. Olennaista on saada kampusalueelle toimijoita, jotka muodostavat toisiaan tukevan ekosysteemin. Yliopisto, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Ruokavirasto muodostavat keskittymän tärkeimmät tieteelliset toimijat.

Yliperttula muistutti kiitospuheessaan, että jokainen yliopiston kouluttama tohtori voi olla tiedekunnan seuraava tutkimuspartneri yritysmaailmassa. Kun palkintojenjakopäivälle osui vielä tieto suuresta Business Finlandin rahoituksesta Viikkiin, oli voittajan helppo hymyillä.

Tutkimuspalveluiden antama Vuoden 2019 yritysyhteistyön tekijä -palkinto jaettiin nyt neljännen kerran. Viime vuoden voittaja oli kemian professori Ilkka Kilpeläinen ja sitä aikaisemmin palkinnon on saanut vanhempi tutkija Caroline Heckman FIMM:stä ja professori Sasu Tarkoma tietojenkäsittelytieteen laitokselta.

Innovaatiotoimintaa tuetaan systemaattisesti

Vararehtori Eerola kannustaa tutkijoita miettimään tutkimuksen hyödyntämisen polkuja laajasti.

Helsingin Innovaatiopalvelut Oy (HIS) ohjaa tutkijoita kaupallistamisessa. Viime viikolla yliopiston tutkijoiden uusia käänteentekeviä keksintöjä esiteltiin SLUSH:ssa. Mukana oli 12 eri vaiheissa olevaa tiedeinnovaatiota.

Yliopiston opiskelijoiden työelämävalmiuksia edistetään erilaisilla projektikursseilla ja hackathoneilla. Esimerkiksi HELSUS:n uusi Co-Creation Lab tarjoaa yrityksille ja opiskelijoille kohtaamispaikan mm. pro gradujen edistämiseksi yhteistyössä.

Linkki SLUSHissa esiteltyihin innovaatioihin

Teqmine etsii patentit tutkijan puolesta

Tekoälypohjainen Teqmine-patenttihaku auttaa innovoinnissa ja tutkimuksen kaupallistamisessa.

Tutkija, onko keksintösi jo patentoitu? Onko tavoitteenasi tutkimuksesi kaupallistaminen? Onko tutkimusryhmäsi innovaatioprosessi kunnossa? Opiskelija, haluatko työllistyä maailman innovatiivisimpiin yrityksiin?

Helsingin yliopiston kirjasto on hankkinut asiakkaidensa käyttöön Teqmine-palvelun. Se jatkaa kirjaston vahvaa panostusta uusien, innovatiivisten tekoälyä hyödyntävien palveluiden tarjoamiseen. AI-palvelut nostavat yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden, ja sitä kautta koko Helsingin yliopiston, kansainvälistä kilpailukykyä jatkuvassa muutoksessa olevassa yhteiskunnassa.

Teqminen Patent Similarity on helppokäyttöinen: Kopioi ja liitä väitöskirja, artikkeli, patentti, keksintöilmoitus, web-sivu hakukoneeseen, tai kirjoita ideasi vapaasti, ja tekoäly löytää samankaltaisimmat patentit. Hakukenttään mahtuu jopa 10 miljoonaa merkkiä.

Teqminen avulla voit arvioida, miten runsaasti sinun tutkimusalueellasi haetaan patentteja. Näet samalla, mitkä yritykset hakevat patentteja eniten. Olisivatko nämä mahdollisia yhteistyökumppaneita seuraavassa hankkeessasi?

Teqminea on helppo käyttää missä tahansa Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksen avulla. Parhaat ideat löytyvät vapaa-ajalla, nyt voit hyödyntää Teqminea jo kesän aikana.

Kokeile jo tänään!

  1. Mene sim.teqmine.com-sivulle.
    2.    Valitse “organization user”.
    3.    Kirjoita yliopiston käyttäjätunnus ja salasana.
    4.    Kirjoita hakuteksti.
    5.    Selaa tuloslistaa.

Teksti: Jukka Englund, Heidi Kinnunen

Reilun kaupan haastekurssi

Viime vuosina erilaiset haastekurssit ja kilpailut ovat tulleet osaksi opiskelijoiden arkea. Opiskelijaryhmät ratkovat yritysten ja yhteisöjen antamia tehtäviä ja ansaitsevat samalla opintopisteitä. Ryhmätyössä työelämätaidot karttuvat ja osaaminen siirtyy yksilöltä toiselle.

Haastekurssit ovat tuoneet opiskelijoiden elämään kaivattua työelämärelevanssia ja moni nuori on löytänyt yrityskontaktien synnyttyä työpaikankin.

Haastekurssien ja kilpailujen pelisäännöt voivat kuitenkin olla epäselvät. Mitä tapahtuu, jos opiskelija keksii jotain käänteentekevää kurssin aikana? Kenelle oikeudet keksintöön kuuluvat? Jos kurssityönä ei synny suorastaan ikiliikkujaa, voi sen tulos olla jotain taiteellisempaa: esimerkiksi käsikirjoitus lyhytelokuvaan tai logo tietyn tapahtuman mainostamiseen.

Suomen lain mukaan työntekijän työssä syntyneet keksinnöt kuuluvat yleensä työnantajalle ja yliopiston tutkijankin oikeudet voidaan ottaa joko yliopistolle tai siirtää työn rahoittajalle. Opiskelijoiden oikeudet sen sijaan eivät kuulu yliopistolle, ellei työsuhdetta ei ole. Tämä seikka unohtuu helposti haastekurssien järjestäjiltä.

Usein immateriaalioikeuksista puhuminen sivuutetaan kursseilla kokonaan. Opiskelijat eivät yleensä uskalla tai ymmärrä kysellä kurssituotostensa perään. Joskus haastekurssien organisaattorit saattavat sujauttaa ilmoittautumislomakkeeseen ruksittavan kohdan, jossa opiskelija luopuu kaikista oikeuksistaan.

Tuntuuko reilulta? Eikö korkeakoulujen tulisi kertoa opiskelijoilleen avoimesti siitä, miten mahdollisia keksintöjä tai muita kurssilla syntyviä tekijänoikeuksia käsitellään?

Tasapainoileminen yrityksen ja opiskelijoiden edun välillä on haastavaa. Tamperelainen Demola Global Oy järjestää neljä kertaa vuodessa haastekursseja. Yrityksen maksavat kiinteän hinnan osallistumisestaan. Sopimusprosessi on mietitty tarkkaan etukäteen. Demolan sopimuksissa IPR-oikeudet jäävät opiskelijalle, vaikka yrityskumppani saa rinnakkaisoikeudet kurssin tuotosten käyttöön. Mikään ei estä opiskelijoita myymästä tuotosta myös toisille yrityksille tai yhteisöille.

Kun korkeakoulut järjestävät haastekursseja, niiden kannattaa miettiä tarkkaan, kuinka diili tehdään. Jos yritys ei maksa haastekurssiin osallistumisesta mitään, tuntuu kohtuuttomalta, että se voisi saada tulokset ilmaiseksi. Opiskelijoille suurin hyöty olisi päästä neuvottelemaan oikeuksien siirtämisestä ensisijaisesti haasteen antaneelle yritykselle. Tämä harjoitus täydentäisi hienosti oppimistehtävää. Opiskelijat oivaltaisivat immateriaalioikeuksien arvon ja voisivat myydä ne markkinahintaan.

 

Blogia varten on haastateltu Demolan Oula Välipakkaa.

Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin

Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin

 

Vinkkejä uuden Business Finland -hankkeen muodostamiseksi

Näin muodostat onnistuneesti uuden tutkimusorganisaation ja yritysten yhteisen Co-Innovation -hankkeen, jossa soveltava tutkimus hyödyttää yritysten liiketoiminnallisia kasvutarpeita.

Business Finland (entinen Tekes) avasi 1.1.2018 kaksi uutta rahoitusinstrumenttia tutkimusorganisaatioille: Co-Creation ja Co-Innovation -rahoitukset. Näistä Co-Creation on maksimissaan puoli vuotta kestävä hanke, jossa valmistellaan kaksi vuotta kestävää Co-Innovation -hanketta. Nämä kaksi muodostavat toisiinsa linkittyvän kokonaisuuden.

Tutkimusorganisaation ja yritysten intressien ”matchaaminen” yhteen ei ole helppo juttu. Se vaatii aikaa ja resursseja.

Co-Creation -valmistelurahoitus on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi, sillä tutkimusorganisaation ja yritysten intressien ”matchaaminen” yhteen ei ole helppo juttu. Siihen menee paljon aikaa ja resursseja, mutta jos kaikki menee hyvin niin kokonaisuudesta muodostuu yhteinen miljoonahanke, jossa soveltava tutkimus hyödyttää suoraan yritysten liiketoiminnallisia ja kansainvälisiä kasvutarpeita.

Itselläni on kokemusta tämän uuden rahoitusmuodon puitteissa jo kolmen eri hankevalmistelun tukemisesta. Toimin Helsingin yliopiston tutkimuspalveluiden yritysyhteistyön tiimissä. Tehtävänämme on tukea ja auttaa tutkijoita yritysyhteistyön alkuun saattamisessa. Näistä kokemuksista on syntynyt muutamia tarpeellisia vinkkejä.

Business Finland on halunnut lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta: tutkimusratkaisuja kehitetään yrityksistä nouseviin tarpeisiin.

Käydään läpi ensin taustatieto. Business Finland uudisti rahoitustaan sen vuoksi, koska tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta haluttiin lisätä. OECD:n maaraportti 2017 totesi, että ”Suomessa on parannettava kykyä luoda ja hyödyntää uusia ideoita sekä luoda niistä kasvavaa bisnestä”. Uuden rahoitusinstrumentin koko homman idea on se, että tutkimusratkaisuja kehitetään yritysten tarpeista lähteneisiin kysymyksiin, ei toisinpäin. Yritykset ovat avainasemassa.

Yritykset osallistuvat omalla t&k-hankkeellaan

Aiempaan rahoitusmuotoon verrattuna, jossa yritykset osallistuivat hankkeeseen kymmenen prosentin osuudella, on nyt muuttunut. Tämän sijaan Co-Innovationiin pitääkin osallistua vähintään kolme yritystä, joista ainakin kaksi osallistuu omalla rinnakkaisella t&k-hankkeellaan. Yritykset hakevat hanketta yritysrahoituskanavaa pitkin, ja yliopisto hakee rahoitusta tutkimusorganisaatioille tarkoitetun kanavan kautta. Yhdessä nämä kaikki hankehakemukset muodostavat yhden kokonaisuuden, konsortion, jossa yritysten panostuksen pitää olla suurempi kuin tutkimusorganisaation.

Uutta on se, että yritykset tekevät oman rinnakkaisen hakemuksensa. Tämä johtaa win-win -tilanteeseen.

Suuremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi Business Finlandin pihvi rahoittajana on juuri tuo edellä mainittu yritysten oma hakemus. Kun yritys tekee oman rahoitushakemuksen ja miettii tarkasti kaikki siihen tarvittavat tutkimusnäkökulmat ja hankkeen oman resursoinnin, tutkimuksella on aiempaan verrattuna paljon paremmat mahdollisuudet oikeasti saada aikaan vaikuttavuutta, luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle ja kansainväliselle kasvulle. Myös yritykset hyötyvät tästä enemmän. Tilanne on win-win.

Onnistumiseen tarvitaan yhteinen visio ja sitoutumista

Mutta miten sitten lähteä muodostamaan yhteistä hankekokonaisuutta? Aivan ensiksi täytyy olla yhteinen visio siitä, mitä hankkeella halutaan saavuttaa. Syötteitä visioon voi tulla sekä tutkimusorganisaatiolta että yrityksiltä. Yleensä ne liittyvät johonkin ajankohtaiseen tematiikkaan. Kun visio on hahmottunut, tarvitaan sopivat yritykset ja sitoutumista toimenpiteiden suunnitteluun. Tähän Business Finland tarjoaa tutkimusorganisaatiolle Co-Creation -rahoituksen, joka on maksimissaan kuusi kuukautta ja 100 000 euroa. Tällä rahalla voidaan palkata koordinaattori juoksemaan hanketta kasaan. Yritykset puolestaan resursoivat itse hankevalmistelunsa, toki ne pääsevät hyödyntämään koordinaattorin yhteistä tukea.

Hankevalmistelun aikana yritykset kertovat tarpeistaan ja tutkijat miettivät ratkaisuja.

Hankevalmistelun aikana yritysten tehtävänä on kertoa niin avoimesti kuin mahdollista yrityksen liiketoiminnan kasvun tarpeista ja niistä teemoista, mihin yritykset hakevat vastauksia. Tutkijoiden tehtävänä on kuunnella tarkkaan mitä yritykset sanovat ja miettiä ratkaisuja. Hankevalmistelun tärkeimmät kulmakivet ovat yhdessä työskentely, kuunteleminen ja oppiminen. Vain näin muodostuu aitoa dialogia. Tätä keskustelua käydään niin kauan kunnes syntyy selkeitä yhteisiä työpaketteja.

Uutta tietoa ja innovaatioita pitkällä tähtäimellä

Yhdessä sovittuja työpaketteja työstetään kaksivuotisen Co-Innovation -hankkeen ajan, tehden pilotteja ja etsien parhaita ratkaisuja. Yritykset voivat laittaa ratkaisuja käyttöön sitä mukaan kun niitä syntyy. Hankkeen loputtua Business Finland on mahdollisesti halukas tukemaan ratkaisujen edistämistä uudella rahoitettavalla hankkeella. Näin ollen visiota kannattaa miettiä 5–6 vuoden tähtäimellä: 1/2 vuotta suunnitteluvaihe Co-Creation, 2 vuotta hankeaika Co-Innovation ja mahdollinen jatkohanke.

Business Finlandin rahoitusmuodot ovat loistava tapa tutkijoiden ja yritysten edustajien keskinäiseen verkottumiseen, ekosysteemien rakentamiseen ja uuden liiketoiminnan ja kasvun luomiseen. Co-Creationiin ja Co-Innovationiin on jatkuva haku menossa, joten yhteiskehittämisen yritysten ja yhteiskunnan hyödyksi voi aloittaa vaikka heti!

Lisätietoja Business Finlandista

Joel Takala
Yritysyhteistyön asiantuntija, Tutkimuspalvelut, Helsingin yliopisto