Vinkkejä uuden Business Finland -hankkeen muodostamiseksi

Näin muodostat onnistuneesti uuden tutkimusorganisaation ja yritysten yhteisen Co-Innovation -hankkeen, jossa soveltava tutkimus hyödyttää yritysten liiketoiminnallisia kasvutarpeita.

Business Finland (entinen Tekes) avasi 1.1.2018 kaksi uutta rahoitusinstrumenttia tutkimusorganisaatioille: Co-Creation ja Co-Innovation -rahoitukset. Näistä Co-Creation on maksimissaan puoli vuotta kestävä hanke, jossa valmistellaan kaksi vuotta kestävää Co-Innovation -hanketta. Nämä kaksi muodostavat toisiinsa linkittyvän kokonaisuuden.

Tutkimusorganisaation ja yritysten intressien ”matchaaminen” yhteen ei ole helppo juttu. Se vaatii aikaa ja resursseja.

Co-Creation -valmistelurahoitus on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi, sillä tutkimusorganisaation ja yritysten intressien ”matchaaminen” yhteen ei ole helppo juttu. Siihen menee paljon aikaa ja resursseja, mutta jos kaikki menee hyvin niin kokonaisuudesta muodostuu yhteinen miljoonahanke, jossa soveltava tutkimus hyödyttää suoraan yritysten liiketoiminnallisia ja kansainvälisiä kasvutarpeita.

Itselläni on kokemusta tämän uuden rahoitusmuodon puitteissa jo kolmen eri hankevalmistelun tukemisesta. Toimin Helsingin yliopiston tutkimuspalveluiden yritysyhteistyön tiimissä. Tehtävänämme on tukea ja auttaa tutkijoita yritysyhteistyön alkuun saattamisessa. Näistä kokemuksista on syntynyt muutamia tarpeellisia vinkkejä.

Business Finland on halunnut lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta: tutkimusratkaisuja kehitetään yrityksistä nouseviin tarpeisiin.

Käydään läpi ensin taustatieto. Business Finland uudisti rahoitustaan sen vuoksi, koska tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta haluttiin lisätä. OECD:n maaraportti 2017 totesi, että ”Suomessa on parannettava kykyä luoda ja hyödyntää uusia ideoita sekä luoda niistä kasvavaa bisnestä”. Uuden rahoitusinstrumentin koko homman idea on se, että tutkimusratkaisuja kehitetään yritysten tarpeista lähteneisiin kysymyksiin, ei toisinpäin. Yritykset ovat avainasemassa.

Yritykset osallistuvat omalla t&k-hankkeellaan

Aiempaan rahoitusmuotoon verrattuna, jossa yritykset osallistuivat hankkeeseen kymmenen prosentin osuudella, on nyt muuttunut. Tämän sijaan Co-Innovationiin pitääkin osallistua vähintään kolme yritystä, joista ainakin kaksi osallistuu omalla rinnakkaisella t&k-hankkeellaan. Yritykset hakevat hanketta yritysrahoituskanavaa pitkin, ja yliopisto hakee rahoitusta tutkimusorganisaatioille tarkoitetun kanavan kautta. Yhdessä nämä kaikki hankehakemukset muodostavat yhden kokonaisuuden, konsortion, jossa yritysten panostuksen pitää olla suurempi kuin tutkimusorganisaation.

Uutta on se, että yritykset tekevät oman rinnakkaisen hakemuksensa. Tämä johtaa win-win -tilanteeseen.

Suuremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi Business Finlandin pihvi rahoittajana on juuri tuo edellä mainittu yritysten oma hakemus. Kun yritys tekee oman rahoitushakemuksen ja miettii tarkasti kaikki siihen tarvittavat tutkimusnäkökulmat ja hankkeen oman resursoinnin, tutkimuksella on aiempaan verrattuna paljon paremmat mahdollisuudet oikeasti saada aikaan vaikuttavuutta, luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle ja kansainväliselle kasvulle. Myös yritykset hyötyvät tästä enemmän. Tilanne on win-win.

Onnistumiseen tarvitaan yhteinen visio ja sitoutumista

Mutta miten sitten lähteä muodostamaan yhteistä hankekokonaisuutta? Aivan ensiksi täytyy olla yhteinen visio siitä, mitä hankkeella halutaan saavuttaa. Syötteitä visioon voi tulla sekä tutkimusorganisaatiolta että yrityksiltä. Yleensä ne liittyvät johonkin ajankohtaiseen tematiikkaan. Kun visio on hahmottunut, tarvitaan sopivat yritykset ja sitoutumista toimenpiteiden suunnitteluun. Tähän Business Finland tarjoaa tutkimusorganisaatiolle Co-Creation -rahoituksen, joka on maksimissaan kuusi kuukautta ja 100 000 euroa. Tällä rahalla voidaan palkata koordinaattori juoksemaan hanketta kasaan. Yritykset puolestaan resursoivat itse hankevalmistelunsa, toki ne pääsevät hyödyntämään koordinaattorin yhteistä tukea.

Hankevalmistelun aikana yritykset kertovat tarpeistaan ja tutkijat miettivät ratkaisuja.

Hankevalmistelun aikana yritysten tehtävänä on kertoa niin avoimesti kuin mahdollista yrityksen liiketoiminnan kasvun tarpeista ja niistä teemoista, mihin yritykset hakevat vastauksia. Tutkijoiden tehtävänä on kuunnella tarkkaan mitä yritykset sanovat ja miettiä ratkaisuja. Hankevalmistelun tärkeimmät kulmakivet ovat yhdessä työskentely, kuunteleminen ja oppiminen. Vain näin muodostuu aitoa dialogia. Tätä keskustelua käydään niin kauan kunnes syntyy selkeitä yhteisiä työpaketteja.

Uutta tietoa ja innovaatioita pitkällä tähtäimellä

Yhdessä sovittuja työpaketteja työstetään kaksivuotisen Co-Innovation -hankkeen ajan, tehden pilotteja ja etsien parhaita ratkaisuja. Yritykset voivat laittaa ratkaisuja käyttöön sitä mukaan kun niitä syntyy. Hankkeen loputtua Business Finland on mahdollisesti halukas tukemaan ratkaisujen edistämistä uudella rahoitettavalla hankkeella. Näin ollen visiota kannattaa miettiä 5–6 vuoden tähtäimellä: 1/2 vuotta suunnitteluvaihe Co-Creation, 2 vuotta hankeaika Co-Innovation ja mahdollinen jatkohanke.

Business Finlandin rahoitusmuodot ovat loistava tapa tutkijoiden ja yritysten edustajien keskinäiseen verkottumiseen, ekosysteemien rakentamiseen ja uuden liiketoiminnan ja kasvun luomiseen. Co-Creationiin ja Co-Innovationiin on jatkuva haku menossa, joten yhteiskehittämisen yritysten ja yhteiskunnan hyödyksi voi aloittaa vaikka heti!

Lisätietoja Business Finlandista

Joel Takala
Yritysyhteistyön asiantuntija, Tutkimuspalvelut, Helsingin yliopisto

Miksi tutkijan kannattaa olla somessa?

Kannattaa! Tutkijat, jotka esiintyvät somessa saavat sanomansa julki juuri siinä muodossa kuin haluavat. Heidän julkaisuihinsa viitataan useammin kuin niiden tutkijoiden, jotka eivät vieraile somessa. Parasta on, että kanavia on monia ja jokainen voi valita itselleen sopivat viestintätavat.

Blogi sopii niille, jotka haluavat kertoa työstään ja ajatuksistaan enemmän. Blogikirjoitukset voivat ilmestyä epäsäännöllisen säännöllisesti ja ne voivat kertoa myös muustakin kuin omasta tieteenteosta. Blogiin mahtuu pohdintoja ajankohtaisista asioista tai vaikka samasta alasta kirjallisuusvinkkejä kiinnostuneille.

Twitter on nopean kommunikaation väline, joka sopii erityisesti linkkien jakamiseen. Kun uusi blogikirjoitus on ilmestynyt, siitä kannattaa tviitata. Viestit ovat maksimissaan 280 merkin pituisia. Käytännössä Twitter-tilin saa avatuksi muutamassa minuutissa menemällä osoitteeseen www.twitter.com

Kun valitsee itselleen Twitter-tunnuksen, kannattaa keksiä lyhyt ja ytimekäs nimi, joka on helposti tunnistettavissa. Valitettavasti yleisimmät etunimi+sukunimiyhdistelmät on yleensä jo varattu. Keskusteluvirtoja seurataan hashtageillä (#) eli asiasanoilla, jotka johtavat kiinnostavien teemojen jäljille. Tutkijoita kiinnostavia suomenkielisiä keskusteluja käydään esim. asiasanoilla #tiede, #tutkimus, #sometiede. Helsingin yliopiston tilille pääsee taas tunnuksella @Helsinkiuni.

Wikipedia on erityisen tehokas tiedonjakoväylä. Harva tutkija on oivaltanut, että Wikipedia on avoin tietosanakirja. Kuka tahansa pääsee täydentämään sitä ja voi luoda myös uusia sivuja.

Kannattaa kurkistaa suomenkielisestä Wikipediasta, miten oma tutkimusala siellä näyttäytyy. Jos toimittaja tai poliitikko katsoo alaan liittyviä artikkeleita, löytääkö hän olennaisen tiedon? Wikipediassa on erityinen hiekkalaatikko, jossa voi kokeilla muokkaamista. Ohjeet löytyvät kunkin Wikipedia-sivun vasemmasta palkista.

Rohkeimmat tieteentekijät voivat ottaa käyttöönsä Youtuben. Luomalla videoita voi näyttää mitä mikroskoopissa näkyy, miten näytteitä otetaan, kuinka jokin toimenpide suoritetaan tai miltä jokin ilmiö näyttää. Joku saattaa muistaa Large Hadron Rap-esityksen, jonka CERN julkaisi Youtubessa, kun Higgsin bosonin etsintä kävi kuumimmillaan. Youtube-videoita voi mainostaa Twitterissä.

Taiteellisimmille ihmisille Instagram voi olla mukava väylä tulla ulos tutkijan kammiosta.

Käytännössä Instagram-tilille viedään valokuvia tai piirroksia, miksei myös kaaviokuvia. Hashtagit auttavat kiinnostuneita löytämään toistensa tilit ja vähitellen uudet tilit saavat vakituisia seuraajia.

Tieteellisempiä somekanavia ovat Researchgate.net ja LinkedIn.com, jotka kummatkin toimivat myös ammatillisen verkostoitumisen ja työn apuna. Näitä profiileja kannattaa ylläpitää säännönmukaisesti englanniksi. Koska kumpaakin kanavaa käytetään ammatillisessa mielessä kuvat ja päivitykset kannattaa tehdä varsin harkiten. On hyvä muistaa kohteliaisuussäännöt. Oman materiaalin lisäksi saa jakaa toistenkin töitä ja artikkeleita – kollegojen ja oman yliopiston näkyvyyttä kannattaa nostaa. Ystävällisyys on yleensä vastavuoroista!

Aiheeseen liittyviä linkkejä:
http://thinkwall.helsinki.fi/ (tänne ilmestyvät #helsinkiuni –tunnuksella merkityt päivitykset)
Tutkija somessa (video)
Large Hadron Rap (video)