Miksi tutkijan kannattaa olla somessa?

Kannattaa! Tutkijat, jotka esiintyvät somessa saavat sanomansa julki juuri siinä muodossa kuin haluavat. Heidän julkaisuihinsa viitataan useammin kuin niiden tutkijoiden, jotka eivät vieraile somessa. Parasta on, että kanavia on monia ja jokainen voi valita itselleen sopivat viestintätavat.

Blogi sopii niille, jotka haluavat kertoa työstään ja ajatuksistaan enemmän. Blogikirjoitukset voivat ilmestyä epäsäännöllisen säännöllisesti ja ne voivat kertoa myös muustakin kuin omasta tieteenteosta. Blogiin mahtuu pohdintoja ajankohtaisista asioista tai vaikka samasta alasta kirjallisuusvinkkejä kiinnostuneille.

Twitter on nopean kommunikaation väline, joka sopii erityisesti linkkien jakamiseen. Kun uusi blogikirjoitus on ilmestynyt, siitä kannattaa tviitata. Viestit ovat maksimissaan 280 merkin pituisia. Käytännössä Twitter-tilin saa avatuksi muutamassa minuutissa menemällä osoitteeseen www.twitter.com

Kun valitsee itselleen Twitter-tunnuksen, kannattaa keksiä lyhyt ja ytimekäs nimi, joka on helposti tunnistettavissa. Valitettavasti yleisimmät etunimi+sukunimiyhdistelmät on yleensä jo varattu. Keskusteluvirtoja seurataan hashtageillä (#) eli asiasanoilla, jotka johtavat kiinnostavien teemojen jäljille. Tutkijoita kiinnostavia suomenkielisiä keskusteluja käydään esim. asiasanoilla #tiede, #tutkimus, #sometiede. Helsingin yliopiston tilille pääsee taas tunnuksella @Helsinkiuni.

Wikipedia on erityisen tehokas tiedonjakoväylä. Harva tutkija on oivaltanut, että Wikipedia on avoin tietosanakirja. Kuka tahansa pääsee täydentämään sitä ja voi luoda myös uusia sivuja.

Kannattaa kurkistaa suomenkielisestä Wikipediasta, miten oma tutkimusala siellä näyttäytyy. Jos toimittaja tai poliitikko katsoo alaan liittyviä artikkeleita, löytääkö hän olennaisen tiedon? Wikipediassa on erityinen hiekkalaatikko, jossa voi kokeilla muokkaamista. Ohjeet löytyvät kunkin Wikipedia-sivun vasemmasta palkista.

Rohkeimmat tieteentekijät voivat ottaa käyttöönsä Youtuben. Luomalla videoita voi näyttää mitä mikroskoopissa näkyy, miten näytteitä otetaan, kuinka jokin toimenpide suoritetaan tai miltä jokin ilmiö näyttää. Joku saattaa muistaa Large Hadron Rap-esityksen, jonka CERN julkaisi Youtubessa, kun Higgsin bosonin etsintä kävi kuumimmillaan. Youtube-videoita voi mainostaa Twitterissä.

Taiteellisimmille ihmisille Instagram voi olla mukava väylä tulla ulos tutkijan kammiosta.

Käytännössä Instagram-tilille viedään valokuvia tai piirroksia, miksei myös kaaviokuvia. Hashtagit auttavat kiinnostuneita löytämään toistensa tilit ja vähitellen uudet tilit saavat vakituisia seuraajia.

Tieteellisempiä somekanavia ovat Researchgate.net ja LinkedIn.com, jotka kummatkin toimivat myös ammatillisen verkostoitumisen ja työn apuna. Näitä profiileja kannattaa ylläpitää säännönmukaisesti englanniksi. Koska kumpaakin kanavaa käytetään ammatillisessa mielessä kuvat ja päivitykset kannattaa tehdä varsin harkiten. On hyvä muistaa kohteliaisuussäännöt. Oman materiaalin lisäksi saa jakaa toistenkin töitä ja artikkeleita – kollegojen ja oman yliopiston näkyvyyttä kannattaa nostaa. Ystävällisyys on yleensä vastavuoroista!

Aiheeseen liittyviä linkkejä:
http://thinkwall.helsinki.fi/ (tänne ilmestyvät #helsinkiuni –tunnuksella merkityt päivitykset)
Tutkija somessa (video)
Large Hadron Rap (video)