Rohkea innovaattori Marjo Yliperttula palkittiin yritysyhteistyöstä

Helsingin yliopisto jakoi Vuoden yritysyhteistyön tekijä 2019 –palkinnon Viikin kampuksen Marjo Yliperttulalle.

Vararehtori Paula Eerola antoi palkinnon ja kunniakirjan rehtoraatin glögitilaisuudessa 27.11.2019. Biofarmasian professori Marjo Yliperttula on edistänyt yritysyhteistyötä esimerkillisesti Helsingin yliopiston ja kotimaisten teollisuusyritysten välillä.

Kuva: Vararehtori Paula Eerola (vasemmalla) ja professori Marjo Yliperttula.

Marjo Yliperttula oikealla.

Ehkä tunnetuin hänen ryhmänsä keksinnöistä on GrowDex-niminen nanoselluloosageeli, joka toimii kasvatusalustana soluviljelmille. UPM on ostanut geelin patentin. Solujen kasvatusalustalla voidaan esimerkiksi testata syöpäsolujen vastustuskykyä lääkkeitä vastaan.

Yliperttulan julkaisuluettelo on runsas ja tuottelias professori on kirjoittanut artikkeleita myös yritysyhteistyössä.

Viikin kampukselle nousee innovaatiokeskittymä

Viikin kampukselle on kehittymässä merkittävä innovaatiokeskittymä yhteistyössä mm. Helsingin kaupungin ja yritysmaailman kanssa. ”Yliperttulan aktiivisuus tutkimuksen hyödyntämisessä on inspiraationa Viikin kampukselle ja koko yliopistolle.”, yritysyhteistyön palvelupäällikkö Maarit Haataja toteaa.

Kampuksen kehittämistä varten on 2018 teetetty selvitys, jonka suosituksia yliopisto lähtee viemään eteenpäin. Olennaista on saada kampusalueelle toimijoita, jotka muodostavat toisiaan tukevan ekosysteemin. Yliopisto, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Ruokavirasto muodostavat keskittymän tärkeimmät tieteelliset toimijat.

Yliperttula muistutti kiitospuheessaan, että jokainen yliopiston kouluttama tohtori voi olla tiedekunnan seuraava tutkimuspartneri yritysmaailmassa. Kun palkintojenjakopäivälle osui vielä tieto suuresta Business Finlandin rahoituksesta Viikkiin, oli voittajan helppo hymyillä.

Tutkimuspalveluiden antama Vuoden 2019 yritysyhteistyön tekijä -palkinto jaettiin nyt neljännen kerran. Viime vuoden voittaja oli kemian professori Ilkka Kilpeläinen ja sitä aikaisemmin palkinnon on saanut vanhempi tutkija Caroline Heckman FIMM:stä ja professori Sasu Tarkoma tietojenkäsittelytieteen laitokselta.

Innovaatiotoimintaa tuetaan systemaattisesti

Vararehtori Eerola kannustaa tutkijoita miettimään tutkimuksen hyödyntämisen polkuja laajasti.

Helsingin Innovaatiopalvelut Oy (HIS) ohjaa tutkijoita kaupallistamisessa. Viime viikolla yliopiston tutkijoiden uusia käänteentekeviä keksintöjä esiteltiin SLUSH:ssa. Mukana oli 12 eri vaiheissa olevaa tiedeinnovaatiota.

Yliopiston opiskelijoiden työelämävalmiuksia edistetään erilaisilla projektikursseilla ja hackathoneilla. Esimerkiksi HELSUS:n uusi Co-Creation Lab tarjoaa yrityksille ja opiskelijoille kohtaamispaikan mm. pro gradujen edistämiseksi yhteistyössä.

Linkki SLUSHissa esiteltyihin innovaatioihin

Miten rakennetaan toimiva innovaatioekosysteemi?

Melkein kaikki Euroopan kaupungit puuhaavat tällä hetkellä innovaatioekosysteemien parissa. Startup-pöhinä saa eri maissa erilaisia muotoja. Suomessa toiveet ovat erityisen korkealla peliteollisuuden ja terveysteknologian osalta. Supercellin ja Rovion kansainvälinen menestys on innostanut muitakin pelifirmoja tavoittelemaan kansainvälistä menestystä. Terveysteknologian osalta taas korkean teknologian osaaminen ja poikkeuksellisen arvokkaiden biopankkien tuomat mahdollisuudet lisäävät Suomen mahdollisuuksia tiukkaan kilpaillulla alalla.

Helsingin kaupunki haluaa kehittää Viikistä biotalouden innovaatiokeskuksen. Paikalla ovat jo tärkeät tutkimuslaitokset: Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, farmasian tiedekunta, eläinlääketieteellinen tiedekunta sekä Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto ja Suomen ympäristökeskus. Osaamiskeskittymä on siis paras mahdollinen innovaatioiden edistämiseksi.

Nyt paikalle pitäisi houkutella yrityksiä, jotka voivat hyödyntää yhteistä infrastruktuuria ja saada vauhtia tutkijoiden ideoista. Akateemisen kuplan ja yritysmaailman yhdistäminen ei ole kuitenkaan aivan mutkatonta.

Tutkija ja yrittäjä puhuvat usein eri kieltä. Sillanrakentajia ja tukea tarvitaan.

Suomen mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa lisää myös kotimainen rahoittajamme Business Finland, joka tulee yrityksiä vientiponnisteluissa ja rahoittaa tuotekehitystä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kannalta tärkeimmät rahoitusinstrumentit ovat tutkimuksesta liiketoimintaa (TUTL), jonka tarkoituksena on kaupallistaa tutkimuksesta syntyneet ideat, sekä Co-Innovation –instrumentti, jossa tutkimuslaitokset tuottavat uutta tietoa liiketoiminnan tarpeisiin.

Suomalaisten korkea koulutustaso edistää epäilemättä innovaatioiden syntyä – etenkin, jos ruokimme sitä: Kannustamme osaajia rajoja rikkovaan ajatteluun, poikkitieteellisyyteen ja yrittäjyyteen. Meidän pitää ohjata tutkijat kaupallistamaan keksintönsä.

ETLAn raportin Tutkimustiedonhyödyntäminen kestävän hyvinvoinnin lähteenä (2018) mukaan valtaosa keksinnöistä jää pöytälaatikkoihin, kun kukaan ei lähde edistämään niitä. Miksi ideat jäävät takataskuun?

Apua on saatavissa, mutta se ei ole aina tutkijoiden lähellä. Tutkimuksen ammattilainen ei poistu mielellään varman leivän äärestä yrittäjän epävarmaan maailmaan. Kuinka siis siirretään ideat eteenpäin, jotta ne pääsevät käyttöön?

Terveysalan yrittäjäksi ei ryhdytä noin vain, eikä tehtaita pystytetä tutkijoiden palkoilla. Monesti on viisainta on toimia yhteistyössä yritysten kanssa jo tutkimusvaiheessa.

Innovaatiot voidaan siirtää yritysten toteutettaviksi, kunhan tutkijaa palkitaan sopivalla tavalla ja yliopisto saa osansa kunniasta.

Lahjakas keksijä siirtää yrityskontaktinsa seuraavallekin sukupolvelle ja auttaa nuoret tutkijanalut polulle, josta saa poiketa niin halutessaan myös yrittäjyyteen. Tämä toki edellyttää yliopistolta panostusta myös yrittäjyyteen liittyvään koulutukseen.

Kiihdyttämöohjelmat jatkavat kotimaassa voittokulkuaan. Ne tarjoavat alkaville kasvunälkäisille yrityksille tukeaan: verkostoa, osaamista ja rahoitusta. Sitä Suomi tarvitsee, jotta startupit pääsevät skaalautumaan ja voivat laajentua kansainvälisiksi yrityksiksi.

Sen lisäksi meidän on huolehdittava Suomen houkuttelevuudesta. Start-upit eivät jää tänne, jos niillä ei ole mille rakentaa. Suomen pitää kiinnostaa sekä sijoittajia että ammattitaitoista työvoimaa. Asumis- ja vuokrakulut on pidettävä kurissa kaupungeissa, joihin alkavien yritysten odotetaan asettuvan.

Benefit from our impact and business collaboration services

University of Helsinki (UH) offers great research-business collaboration services. Services are provided by the experts located at Research Services. See our team from here.

During the past several years the business collaboration team has created and piloted many new type of services. The University of Helsinki doesn’t have a long history of supporting services under this category so the team has had a great opportunity to create most of the services from scratch.

From the picture below you can see what we did at year 2018. Overall guideline for our work is the UH’s current strategy. We work towards the goals:

• Co-operation with companies increases
• Research has high societal impact
• Joint research with stakeholders is encouraged and appreciated

We have done lot of training and coaching. One of our greatest basic tool is the Impact Clinic.

1000+ senior researchers and post-docs have participated our impact training since 2015.

The clinic helps researchers to understand what ‘impact’ means and why it is important in the world today. Especially the funding entities are sharp about impact. So far we have trained 1000+ post-doc and senior researchers. We give tools and ways to describe the impact. “The Impact Clinic opened my eye to realize that a good funding proposal is not all about science”, says a researcher in his feedback.

Business-Research Collaboration

One of our newest tool is the the Business Collaboration Accelerator for Faculties. The accelerator is designed for faculties to map the faculty’s current business collaboration situation and to make the most of the possible under-utilised potential.

Accelerator for faculties is designed to help faculties and centres in strategic business collaboration planning. This tool was created and piloted in the Faculty of Veterinary Medicine during year 2018.

During the year 2018 we gave lot of support for partnering and co-creation. Just to mention few: we supported the Academy of Finland flagship applications, helped to build up the consortiums for Business Finland fundings and networked with many innovation ecosystems.

There was a +27% increase in Business Finland funding to the UH in 2018 (18,6M€ vs. 2017, 14,7M€)

How could you benefit from our services? As you can see, we support research-business collaboration in many ways and we have lot of activities around it. If you feel our team could support you, contact us at businessteam (at) helsinki.fi and let’s have a talk and see more closely what we could do for the benefit or your research impact and business collaboration. We are here to help you!

Pöhinästä nousee innovaatioekosysteemi

Melkein kaikki Euroopan kaupungit puuhaavat tällä hetkellä innovaatioekosysteemien parissa. Start-up-pöhinä saa eri maissa erilaisia muotoja. Suomessa toiveet ovat erityisen korkealla peliteollisuuden ja terveysteknologian osalta. Supercellin ja Rovion kansainvälinen menestys on innostanut muitakin pelifirmoja tavoittelemaan kansainvälistä menestystä. Terveysteknologian osalta korkean teknologian osaaminen ja poikkeuksellisen arvokkaiden biopankkien tuomat mahdollisuudet lisäävät Suomen mahdollisuuksia tiukkaan kilpaillulla alalla.

Suomen mahdollisuuksia kilpailussa lisää myös kotimainen rahoittajamme Business Finland, joka tulee yrityksiä vientiponnisteluissa ja rahoittaa tuotekehitystä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kannalta tärkeimmät rahoitusinstrumentit ovat tutkimuksesta liiketoimintaa (TUTL), jonka tarkoituksena on kaupallistaa tutkimuksesta syntyneet ideat, sekä Co-Innovation –instrumentti, jossa tutkimuslaitokset tuottavat uutta tietoa liiketoiminnan tarpeisiin.

Suomalaisten korkea koulutustaso edistää  innovaatioiden syntyä – etenkin, jos ruokimme sitä.

Meidän pitää kannustaa osaajia rajoja rikkovaan ajatteluun, poikkitieteellisyyteen ja yrittäjyyteen. Tutkijoiden täytyy uskaltaa kaupallistaa keksintönsä. ETLAn raportin (2018) mukaan valtaosa keksinnöistä jää pöytälaatikkoihin, kun kukaan ei lähde edistämään niitä. Onko asenteissa vika asenteissa? Miksi ideat jäävät takataskuun?

Tutkimuksen ammattilainen ei poistu mielellään varman leivän äärestä yrittäjän epävarmaan maailmaan.

Apua on saatavissa, mutta se ei ole aina tutkijoiden lähellä. Tutkijan on vaikea nähdä, miten ideaa voi edistää, jos sitä ei halua tehdä itse. Terveysalan yrittäjäksi ei ryhdytä noin vain, eikä tehtaita pystytetä tutkijoiden palkoilla.

Monesti on viisainta on toimia yhteistyössä yritysten kanssa jo tutkimusvaiheessa.

Kun yritys löytää alalla toimivan tutkijan, on yhteistyölle hyvät edellytykset. Innovaatiot voidaan siirtää yritysten toteutettaviksi, kunhan tutkijaa palkitaan sopivalla tavalla ja yliopisto saa osansa kunniasta. Siirtämällä yritykset piirun verran lähemmäs tutkimusmaailmaa ja hivuttamalla tutkijoita hieman lähemmäs yritysrajapintaa, voidaan päästä eteenpäin ja kaikki voivat voittaa.

Yritys: älä kulje yliopistosi ohi!