Benefit from our impact and business collaboration services

University of Helsinki (UH) offers great research-business collaboration services. Services are provided by the experts located at Research Services. See our team from here.

During the past several years the business collaboration team has created and piloted many new type of services. The University of Helsinki doesn’t have a long history of supporting services under this category so the team has had a great opportunity to create most of the services from scratch.

From the picture below you can see what we did at year 2018. Overall guideline for our work is the UH’s current strategy. We work towards the goals:

• Co-operation with companies increases
• Research has high societal impact
• Joint research with stakeholders is encouraged and appreciated

We have done lot of training and coaching. One of our greatest basic tool is the Impact Clinic.

1000+ senior researchers and post-docs have participated our impact training since 2015.

The clinic helps researchers to understand what ‘impact’ means and why it is important in the world today. Especially the funding entities are sharp about impact. So far we have trained 1000+ post-doc and senior researchers. We give tools and ways to describe the impact. “The Impact Clinic opened my eye to realize that a good funding proposal is not all about science”, says a researcher in his feedback.

Business-Research Collaboration

One of our newest tool is the the Business Collaboration Accelerator for Faculties. The accelerator is designed for faculties to map the faculty’s current business collaboration situation and to make the most of the possible under-utilised potential.

Accelerator for faculties is designed to help faculties and centres in strategic business collaboration planning. This tool was created and piloted in the Faculty of Veterinary Medicine during year 2018.

During the year 2018 we gave lot of support for partnering and co-creation. Just to mention few: we supported the Academy of Finland flagship applications, helped to build up the consortiums for Business Finland fundings and networked with many innovation ecosystems.

There was a +27% increase in Business Finland funding to the UH in 2018 (18,6M€ vs. 2017, 14,7M€)

How could you benefit from our services? As you can see, we support research-business collaboration in many ways and we have lot of activities around it. If you feel our team could support you, contact us at businessteam (at) helsinki.fi and let’s have a talk and see more closely what we could do for the benefit or your research impact and business collaboration. We are here to help you!

Pöhinästä nousee innovaatioekosysteemi

Melkein kaikki Euroopan kaupungit puuhaavat tällä hetkellä innovaatioekosysteemien parissa. Start-up-pöhinä saa eri maissa erilaisia muotoja. Suomessa toiveet ovat erityisen korkealla peliteollisuuden ja terveysteknologian osalta. Supercellin ja Rovion kansainvälinen menestys on innostanut muitakin pelifirmoja tavoittelemaan kansainvälistä menestystä. Terveysteknologian osalta korkean teknologian osaaminen ja poikkeuksellisen arvokkaiden biopankkien tuomat mahdollisuudet lisäävät Suomen mahdollisuuksia tiukkaan kilpaillulla alalla.

Suomen mahdollisuuksia kilpailussa lisää myös kotimainen rahoittajamme Business Finland, joka tulee yrityksiä vientiponnisteluissa ja rahoittaa tuotekehitystä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kannalta tärkeimmät rahoitusinstrumentit ovat tutkimuksesta liiketoimintaa (TUTL), jonka tarkoituksena on kaupallistaa tutkimuksesta syntyneet ideat, sekä Co-Innovation –instrumentti, jossa tutkimuslaitokset tuottavat uutta tietoa liiketoiminnan tarpeisiin.

Suomalaisten korkea koulutustaso edistää  innovaatioiden syntyä – etenkin, jos ruokimme sitä.

Meidän pitää kannustaa osaajia rajoja rikkovaan ajatteluun, poikkitieteellisyyteen ja yrittäjyyteen. Tutkijoiden täytyy uskaltaa kaupallistaa keksintönsä. ETLAn raportin (2018) mukaan valtaosa keksinnöistä jää pöytälaatikkoihin, kun kukaan ei lähde edistämään niitä. Onko asenteissa vika asenteissa? Miksi ideat jäävät takataskuun?

Tutkimuksen ammattilainen ei poistu mielellään varman leivän äärestä yrittäjän epävarmaan maailmaan.

Apua on saatavissa, mutta se ei ole aina tutkijoiden lähellä. Tutkijan on vaikea nähdä, miten ideaa voi edistää, jos sitä ei halua tehdä itse. Terveysalan yrittäjäksi ei ryhdytä noin vain, eikä tehtaita pystytetä tutkijoiden palkoilla.

Monesti on viisainta on toimia yhteistyössä yritysten kanssa jo tutkimusvaiheessa.

Kun yritys löytää alalla toimivan tutkijan, on yhteistyölle hyvät edellytykset. Innovaatiot voidaan siirtää yritysten toteutettaviksi, kunhan tutkijaa palkitaan sopivalla tavalla ja yliopisto saa osansa kunniasta. Siirtämällä yritykset piirun verran lähemmäs tutkimusmaailmaa ja hivuttamalla tutkijoita hieman lähemmäs yritysrajapintaa, voidaan päästä eteenpäin ja kaikki voivat voittaa.

Yritys: älä kulje yliopistosi ohi!

Teqmine etsii patentit tutkijan puolesta

Tekoälypohjainen Teqmine-patenttihaku auttaa innovoinnissa ja tutkimuksen kaupallistamisessa.

Tutkija, onko keksintösi jo patentoitu? Onko tavoitteenasi tutkimuksesi kaupallistaminen? Onko tutkimusryhmäsi innovaatioprosessi kunnossa? Opiskelija, haluatko työllistyä maailman innovatiivisimpiin yrityksiin?

Helsingin yliopiston kirjasto on hankkinut asiakkaidensa käyttöön Teqmine-palvelun. Se jatkaa kirjaston vahvaa panostusta uusien, innovatiivisten tekoälyä hyödyntävien palveluiden tarjoamiseen. AI-palvelut nostavat yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden, ja sitä kautta koko Helsingin yliopiston, kansainvälistä kilpailukykyä jatkuvassa muutoksessa olevassa yhteiskunnassa.

Teqminen Patent Similarity on helppokäyttöinen: Kopioi ja liitä väitöskirja, artikkeli, patentti, keksintöilmoitus, web-sivu hakukoneeseen, tai kirjoita ideasi vapaasti, ja tekoäly löytää samankaltaisimmat patentit. Hakukenttään mahtuu jopa 10 miljoonaa merkkiä.

Teqminen avulla voit arvioida, miten runsaasti sinun tutkimusalueellasi haetaan patentteja. Näet samalla, mitkä yritykset hakevat patentteja eniten. Olisivatko nämä mahdollisia yhteistyökumppaneita seuraavassa hankkeessasi?

Teqminea on helppo käyttää missä tahansa Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksen avulla. Parhaat ideat löytyvät vapaa-ajalla, nyt voit hyödyntää Teqminea jo kesän aikana.

Kokeile jo tänään!

  1. Mene sim.teqmine.com-sivulle.
    2.    Valitse “organization user”.
    3.    Kirjoita yliopiston käyttäjätunnus ja salasana.
    4.    Kirjoita hakuteksti.
    5.    Selaa tuloslistaa.

Teksti: Jukka Englund, Heidi Kinnunen

Reilun kaupan haastekurssi

Viime vuosina erilaiset haastekurssit ja kilpailut ovat tulleet osaksi opiskelijoiden arkea. Opiskelijaryhmät ratkovat yritysten ja yhteisöjen antamia tehtäviä ja ansaitsevat samalla opintopisteitä. Ryhmätyössä työelämätaidot karttuvat ja osaaminen siirtyy yksilöltä toiselle.

Haastekurssit ovat tuoneet opiskelijoiden elämään kaivattua työelämärelevanssia ja moni nuori on löytänyt yrityskontaktien synnyttyä työpaikankin.

Haastekurssien ja kilpailujen pelisäännöt voivat kuitenkin olla epäselvät. Mitä tapahtuu, jos opiskelija keksii jotain käänteentekevää kurssin aikana? Kenelle oikeudet keksintöön kuuluvat? Jos kurssityönä ei synny suorastaan ikiliikkujaa, voi sen tulos olla jotain taiteellisempaa: esimerkiksi käsikirjoitus lyhytelokuvaan tai logo tietyn tapahtuman mainostamiseen.

Suomen lain mukaan työntekijän työssä syntyneet keksinnöt kuuluvat yleensä työnantajalle ja yliopiston tutkijankin oikeudet voidaan ottaa joko yliopistolle tai siirtää työn rahoittajalle. Opiskelijoiden oikeudet sen sijaan eivät kuulu yliopistolle, ellei työsuhdetta ei ole. Tämä seikka unohtuu helposti haastekurssien järjestäjiltä.

Usein immateriaalioikeuksista puhuminen sivuutetaan kursseilla kokonaan. Opiskelijat eivät yleensä uskalla tai ymmärrä kysellä kurssituotostensa perään. Joskus haastekurssien organisaattorit saattavat sujauttaa ilmoittautumislomakkeeseen ruksittavan kohdan, jossa opiskelija luopuu kaikista oikeuksistaan.

Tuntuuko reilulta? Eikö korkeakoulujen tulisi kertoa opiskelijoilleen avoimesti siitä, miten mahdollisia keksintöjä tai muita kurssilla syntyviä tekijänoikeuksia käsitellään?

Tasapainoileminen yrityksen ja opiskelijoiden edun välillä on haastavaa. Tamperelainen Demola Global Oy järjestää neljä kertaa vuodessa haastekursseja. Yrityksen maksavat kiinteän hinnan osallistumisestaan. Sopimusprosessi on mietitty tarkkaan etukäteen. Demolan sopimuksissa IPR-oikeudet jäävät opiskelijalle, vaikka yrityskumppani saa rinnakkaisoikeudet kurssin tuotosten käyttöön. Mikään ei estä opiskelijoita myymästä tuotosta myös toisille yrityksille tai yhteisöille.

Kun korkeakoulut järjestävät haastekursseja, niiden kannattaa miettiä tarkkaan, kuinka diili tehdään. Jos yritys ei maksa haastekurssiin osallistumisesta mitään, tuntuu kohtuuttomalta, että se voisi saada tulokset ilmaiseksi. Opiskelijoille suurin hyöty olisi päästä neuvottelemaan oikeuksien siirtämisestä ensisijaisesti haasteen antaneelle yritykselle. Tämä harjoitus täydentäisi hienosti oppimistehtävää. Opiskelijat oivaltaisivat immateriaalioikeuksien arvon ja voisivat myydä ne markkinahintaan.

 

Blogia varten on haastateltu Demolan Oula Välipakkaa.

Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin

Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin