Ekologina minua naurattaa, kun toiset tieteenalat kahmivat biologian alan termejä käyttöönsä. Ekosysteemi on yksi tämän hetken muotisanoista, joka putkahtelee esiin joka paikassa. Innovaatioekosysteemi? Yrittäjyysekosysteemi? Informaatioekosysteemi?
Hukumme sanoihin, joita on vaikea määritellä. Mistä nämä ekosysteemit tulevat ja kauanko ne kestävät?
Osa ekosysteemeistä on kytketty paikkaan; esimerkiksi tiettyyn startup -kiihdyttämöön, jolla on näppärät monikäyttöiset toimitilat hyvin liikenneyhteyksin. Tällaisessa yrittäjyysekosysteemissä yritykset saavat kehittyäkseen tukea ja mentorointia ja jakavat sitä myös keskenään.
Tietoekosysteemissä tietovarantoja säilyttävät yksiköt voivat toimia yhdessä tai tiedon käyttäjien ja kokoajien kanssa. Tietoa kerätään, yhdistellään, analysoidaan, standardoidaan, ja lopulta siitä luodaan merkityksellistä dataa. Tietovarantoja käsittelevät yksiköt voivat myös oppia toisiltaan tiedon turvallisesta käsittelystä.
Yrittäjyysekosysteemillä puolestaan ymmärretään yleensä alueellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti rajallista ekosysteemiä. Yrittäjyysekosysteemi voi rakentua esim. laivanrakennuksen ympärille suuren telakan läheisyydessä. Ekosysteemiä tuetaan usein osittain julkisin varoin, jotta voidaan edistää alueellista yrittäjyyttä ja ihmisten osaamisen kehittämistä.
Kun edellytykset kolmen edellisen tyypin ekosysteemin syntyyn ovat olemassa, voidaan lähteä synnyttämään jotain vielä monipuolisempaa.
Innovaatioekosysteemi voi syntyä yritysten, tutkimuslaitosten, julkisen sektorin, kuluttajien ja muiden toimijoiden tiiviissä vuorovaikutuksessa.
Tällainen tiivis, dynaaminen ja itseohjautuva verkosto, jota kuvaavat avoimuus, vuorovaikutus ja keskinäisriippuvuus, on syntymässä Helsingin Viikkiin. Tietovarannot ja niitä hyödyntävät huippuosaajat ovat jo paikalla. Yliopiston tutkijoiden joukosta löytyy sarjakeksijöitä, jotka tuottavat vuosi toisensa jälkeen nerokkaita ideoita yritysten hyödynnettäväksi. Näistä nousee spin off -yrityksiä.
Mutta parhainkaan tutkija ei voi keksiä ratkaisuja yrityksille, elleivät ne tule kertomaan, mihin suuntaan ne haluaisivat tutkimusta viedä.
Siksi jokainen tutkijan ja yrityksen kohtaaminen on tärkeä.
Kun rahoittajat saadaan vielä houkuteltua Viikkiin, toiminta voi lähteä rullaamaan kiihtyvällä vauhdilla eteenpäin. Elintarviketeknologiassa, farmasiassa, eläinlääketieteessä ja mikrobiologiassa tehdään juuri nyt hurjia hyppyjä. Muiltakin tieteenaloilta nousee uusia ajatuksia, joita yritysten ei kannata ohittaa.
