Minkälaisia töitä kriminologit voivat tehdä?
| Kriminologi työelämässä – kehittämissuunnittelijana A-klinikkasäätiöllä
| Itsenäistyvän tieteenalan kehityskulku ja tulevaisuus – Haastattelussa Kriminologian professori Janne Kivivuori
| Kiinnostuksen kohteena rikollisen käyttäytymisen mahdollinen geneettinen periytyvyys
Kriminologi työelämässä
Missä kriminologit ovat töissä? FBI:llä? Mitä kriminologit tekevät? Taistelevat rikollisuutta vastaan tietokoneidensa ääressä? Vastaus kumpaankin on kyllä, mutta väittämät ovat totta vain osittain. Kriminologit ovat monipuolisia sosiaalitieteiden ammattilaisia, jotka voivat löytää itsensä töissä niin valtiolla kuin yksityissektorillakin. Kriminologit pyrkivät selittämään rikollisuuden syitä sekä reaktioita rikollisuuteen. Kriminologien asiantuntijuutta voi soveltaa monelle eri alalle. Me hallitsemme niin kvantitatiiviset kuin kvalitatiivisetkin tutkimusmetodit. Olemme kriittisiä ja analyyttisiä, poikkitieteellisyydestä ja kansainvälisyydestä innostuvia. Ymmärrämme yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä.
Alle on kerätty työnantajia Suomessa ja maailmalla, jotka työllistävät kriminologeja tai joiden ainakin kannattaisi palkata kriminologeja. Kunkin tahon alle on mahdollisuuksien mukaan kirjattu lisätietoja. Muistathan, että alla olevat paikat ovat vain esimerkkejä ja ehdotuksia. Työllistymiseen eivät vaikuta pelkästään opintomenestyksesi ja maisterintutkielmasi aihe – aikaisempi työhistoriasi ja kiinnostuksenkohteesi saattavat siivittää sinut vaikka minne! Tärkeintä on, että osaat tuoda osaamisesi esille ja olet työnhaussa aktiivinen. Ja että CV:ssäsi ei ole kirjoitusvirheitä.
Muistathan tilata Desistanssi ry:n sähköpostilistan! Julkaisemme listalla tasaisin väliajoin koosteita avoinna olevista työ- ja harjoittelupaikoista. Työnantaja – mikäli haluat mainostaa avoinna olevaa työ- tai harjoittelupaikkaa tai olisit kiinnostunut esittelemään organisaationne mahdollisuuksia kriminologeille, ota matalalla kynnyksellä yhteyttä Desistanssi ry:n työelämävastaavaan (v. 2018 hallitus: Annukka Junni, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi).
Aloita tutkimalla avoimia paikkoja Helsingin yliopiston Rekrynetistä ja valtion avoimista työpaikoista. Mikäli mitään jännittävää ei löydy, katso oheiset linkit läpi ja laita rohkeasti vaikka avoin hakemus. Lainauksissa olevat osiot on kopioitu suoraan ko. työnantajan kotisivuilta. Lue läpi myös yliopiston Urapalveluiden sivu Opiskelijan oppaasta.
Suomessa
Keskusrikospoliisi. ”Keskusrikospoliisin henkilöstömäärä on noin 695, josta poliiseja noin 60 %. Poliisikoulutuksen saaneet työskentelevät valtaosin rikostiedustelun ja -tutkinnan tehtävissä. Siviilihenkilöstön yleisimpiä koulutusaloja ja asiantuntijatehtäviä ovat mm. muun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita pääasiassa tutkijoina ja rikosinsinööreinä”. Työ- ja harjoittelupaikkailmoitukset julkaistaan Rekrynetissä sekä valtiolle.fi.
Suojelupoliisi. ” Suojelupoliisi (Supo) on operatiivinen turvallisuusviranomainen, jonka ydintoimintoja ovat terrorismintorjunta, laittoman tiedustelun torjunta ja turvallisuustyö. Supon perusarvot ovat laillisuus, luotettavuus ja laatu. Supossa työskentelee n. 400 ammattilaista, joista puolet on poliiseja. Erilaisia ammattiryhmiä edustavat muun muassa poliisit, erikoistutkijat, teknisen alan ammattiosaajat ja sihteerit. Keski-ikämme on noin 44 vuotta. Henkilöstöstämme on naisia kaikkiaan noin 40 % ja poliiseista naisia on runsaat 10 %.”
Sisäministeriö, katso myös https://intermin.fi/ministerio/sisaministerio-tyopaikkana/harjoittelussa. ”Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö. Sen tehtäväkenttä on muuttunut nopeasti aiempaa merkityksellisemmäksi, kun turvallisuusympäristömme on käynyt epävakaammaksi. Ministeriön tärkeimpiä tehtäviä ovat säädösvalmistelu sekä hallinnonalan toiminnan strateginen suunnittelu ja ohjaus. [–] Sisäministeriössä työskentelee noin 190 asiantuntevaa ja sitoutunutta ammattilaista erilaisissa lainvalmistelun, sisäisen turvallisuuden (poliisiasiat, pelastustoimi ja rajaturvallisuus), maahanmuuton sekä talouden ja hallinnon tehtävissä. [–] Työtehtävät ovat haastavia ja monipuolisia, ja työ on yhteiskunnallisesti merkityksellistä. Työ sisäministeriössä tarjoaa näköalapaikan valtionhallintoon ja erityisesti sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton asioihin. [–] Ministeriössä yleisimmät nimikkeet asiantuntijatehtävissä ovat ylitarkastaja ja erityisasiantuntija. Muita asiantuntijatehtävissä käytössä olevia nimikkeitä ovat mm. johtava asiantuntija, neuvotteleva virkamies, lainsäädäntöneuvos ja hallitusneuvos.”
Oikeusministeriö. ”Oikeusministeriössä tehtävä työ on yhteiskunnallisesti merkityksellistä, vaikuttavaa ja tärkeää. Mahdollisuus vaikuttaa oman työn kautta yhteiskunnan kehitykseen ja ihmisten arkeen on monelle oikeusministeriöläiselle merkittävä motivaatiotekijä. Toimintaympäristön muuttuminen on kietonut ministeriön asiantuntija- ja tukitehtävät tiiviimmin toisiinsa ja lisännyt osastojen ja erillisyksiköiden välistä yhteistyötä. Osaamisvaatimusten kasvun myötä kaikki työtehtävät edellyttävät hyvää koulutusta ja monipuolista osaamista.” Lue myös: https://oikeusministerio.fi/uratarinat/-/asset_publisher/uratarina-elina-ruuskanen.
Sosiaali- ja terveysministeriö. ” Ministeriö vastaa sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnittelusta, ohjauksesta ja toimeenpanosta. STM:n tavoitteena on, että kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet terveelliseen ja turvalliseen elämään. Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on edistää väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä, terveellistä työ- ja elinympäristöä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja kohtuullinen toimeentulo elämän eri vaiheissa. [–] Työtehtävät STM:ssä ovat monipuolisia asiantuntija- ja avustavia tehtäviä. Tehtävissä tarvitaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspolitiikan, sosiaali- ja yksityisvakuutuksen, työsuojelun ja tasa-arvo-asioiden asiantuntemusta. Moniin tehtäviin kuuluu säädösvalmistelua. Myös sihteerityön, viestinnän ja hallinnon osaajille on tarvetta.”
Ulkoministeriö. ”Ulkoministeriön toiminta keskittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, kauppapolitiikkaan ja kehityspolitiikkaan sekä ulkopoliittisesti merkittäviin kansainvälisiin asioihin ja yleensä kansainvälisiin suhteisiin. Ulkoministeriön tehtävänä on myös avustaa muita hallinnonaloja kansainvälisten asioiden yhteensovittamisessa. [–] Ulkoministeriö rekrytoi uusia työntekijöitä pääsääntöisesti kahdella yhteishaulla: kansainvälisten asioiden valmennuskurssille (Kavaku) ja hallintouran kurssille (Halku). Lisäksi ministeriön eri osastoille rekrytoidaan erityisvirkamiehiä pysyviin tai määräaikaisiin tehtäviin ja ulkomaanedustustoihin erityisasiantuntijoita määräaikaisiin tehtäviin. Ministeriö palkkaa kesätyöntekijöitä lähinnä assistentin/sihteerin tehtäviin. Tarkemmat tiedot kesätyöpaikkojen hausta löytyvät tammi–helmikuun vaihteessa näiltä sivuilta. Kesätöiden hakuaika päättyy helmikuun puolivälissä.”
Rikosseuraamuslaitos. ”Rikosseuraamustyöntekijöiden rinnalla rikosseuraamusalalle työllistyy henkilöitä hallintotehtäviin ja asiantuntijatehtäviin sekä erillisprofessioihin kuten ohjaajan, sosiaalityöntekijän, terveydenhuollon ammattilaisen, opettajan tai papin tehtäviin. Näissä tehtävissä työntekijät työskentelevät Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikössä, rikosseuraamusalueiden alue- tai arviointikeskuksissa, vankiloissa tai yhdyskuntaseuraamustoimistoissa, Vankiterveydenhuollon yksikön alaisissa sairaaloissa ja poliklinikoilla sekä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa.” Huom! RISE julkaisee harjoittelupaikkansa pääasiassa Rekrynetin kautta, mutta heille otetaan myös tarve- ja tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuen harjoittelijoita muitakin kanavia käyttäen. Kysy lisää Desistanssille nimetyiltä yhteyshenkilöiltä Tytti Virkkulalta ja Leo Immoselta, s-posti: etunimi.sukunimi(at)om.fi.
HEUNI eli Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti. ”HEUNIn tehtävänä on edistää YK:n kriminaalipoliittisen ohjelman suunnittelua ja toteutumista erityisesti Euroopan alueella”.
Rajavartiolaitos. Rajojen valvonnan ohella Rajavartiolaitoksen yksi keskeisimpiä tehtäviä on rikostorjunta. ” Rajavartiolaitos tarjoaa työtä myös sadoille siviilivirkamiehille. Siviilivirat julistetaan haettavaksi valtiolle.fi-palvelussa.”
Tulli. Tulli on viime aikoina hakenut asiantuntijoita esimerkiksi kyberrikollisuuden torjuntaan. ”Jokainen tullilainen suorittaa Tullin ammatillisen peruskoulutuksen, jonka pituus määräytyy työtehtävän mukaan. Peruskoulutuksen jälkeen tullilaiset täydentävät ja syventävät osaamistaan työtehtäviä tukevilla, lyhytkestoisemmilla koulutuksilla. Koulutamme vuosittain henkilöstöä keskimäärin yli kuusi työpäivää. [–] Tullin henkilöstöstä yli puolet työskentelee operatiivisissa tehtävissä, jotka liittyvät tulliselvitykseen, tullivalvontaan ja rikostorjuntaan. Useimmat heistä työskentelevät vuorotyössä tulleissa eri puolilla Suomea. Asiantuntijatehtävissä on käytössä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista helpottava liukuva työaika sekä suurimmassa osassa tehtäviä myös mahdollisuus tehdä etätyötä.”
Puolustusvoimat. Puolustusvoimat on viime aikoina hakenut työntekijöitä tiedustelulaitokselleen. Katso myös esim. tutkimuslaitoksen tutkimusalat ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden tohtorin tutkinto.
Maahanmuuttovirasto. ”Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa päätöksenteko-organisaatio ja ylläpitää vastaanottojärjestelmää. Virasto toteuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ja edistää hallittua maahanmuuttoa, hyvää hallintoa sekä ihmis- ja perusoikeuksia. Virasto tuottaa asiantuntija- ja tietopalveluja poliittisen päätöksenteon tueksi sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä varten. Virasto myös osallistuu asiantuntijana maahanmuuttokeskusteluun.” Migrissä on ainakin tällä hetkellä erilaisia erityisylitarkastajien virkoja, joista yhden vastuualueena on laittoman maahanmuuton ja terrorismintorjunnan yhteyshenkilönä toimiminen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. ”Eniten THL:ssä on lääketieteen ja terveystieteen ammattilaisia sekä yhteiskuntatieteellisen koulutuksen saaneita. Substanssiosaamista löytyy myös bio- ja ympäristötieteiden puolelta, ja lisäksi laitoksessa työskentelee merkittävä määrä informaatioteknologian ammattilaisia.” Kriminologien asiantuntijuutta esimerkiksi nuorten rikollisuudesta sekä päihteiden käytöstä, lähisuhdeväkivallasta sekä yleisesti rikollisuuden vaikutuksesta yhteiskuntaan voitaisiin varmasti hyödyntää THL:llä. Samasta syystä, katso myös à
Kriminaalihuollon tukisäätiö. Myös mielenkiintoinen tietolähde.
Ensi- ja turvakotien liitto. Esim. väkivalta- ja päihdetyötä.
A-klinikkasäätiö. ”A-klinikkasäätiö ehkäisee ja vähentää päihdehaittoja sekä muita sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Tuotamme hyvinvointia edistävää tietoa ja laadukkaita palveluita.Säätiö kehittää päihde- ja mielenterveystyötä, harjoittaa tutkimusta, tarjoaa laajan valikoiman sähköisiä palveluita ja julkaisee päihdetyön erikoislehteä Tiimiä. Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen ja asiantuntijatoiminta kuuluvat säätiön perustehtävään. Verkkopalvelut tavoittavat yli 210 000 kävijää kuukausittain.”
Monika-Naiset liitto ry. ”Monika-Naiset liitto ry on sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen järjestö, joka kehittää ja tarjoaa erityispalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja -lapsille, toimii asiantuntijana ja vaikuttajana etniseen yhdenvertaisuuteen ja väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä sekä edistää kotoutumista tukemalla maahanmuuttajien kansalaistoimintaa. [–] Monika-Naiset liitto ry toimii asiantuntijana, antaa lausuntoja, kouluttaa, tiedottaa ja tekee yhteistyötä moniammatillisen verkoston kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Monika-Naiset liiton ydintoimintaa on kehittää ja tarjota palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja heidän lapsilleen.
Setlementtiliitto. ”Setlementtiliiton perustehtävä on edistää setlementtiarvojen mukaista toimintaa, tukea paikallisia setlementtejä asiantuntijapalveluilla sekä koordinoida valtakunnallisia hankkeita. Lisäämme vuoropuhelua yhteiskunnan vaikuttajien, elinkeinoelämän päättäjien, tiedotusvälineiden ja kansalaisten kesken. Setlementtityön tavoite on edistää yhdenvertaisuutta, moniarvoisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Työvälineinä ovat yksilön kunnioitus, moninaisuuden arvostaminen, heikoimpien tukeminen sekä kaiken pohjana luottamus ihmisiin ja heidän voimavaroihinsa.”
Viestintävirasto, katso myös https://www.viestintavirasto.fi/kyberturvallisuus/viestintavirastontietoturvapalvelut.html. ”Viestintävirasto toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. [–] Viestintävirasto ylläpitää sähköisten viestintäverkkojen toimivuuden ja tietoturvan tilannekuvaa ja tiedottaa mahdollisista tietoturvauhkista. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten ja yritysten tietoturvaosaamista muun muassa ohjeistuksen avulla. Viestintävirasto varmistaa myös viestintäverkkojen ja -palveluiden yhteentoimivuuden, [–] Kyberturvallisuuskeskus palvelee toiminnallaan koko suomalaista yhteiskuntaa. Pyrimme varmistamaan yleisten viestintäverkkojen ja -palveluiden turvallisen ja häiriöttömän toiminnan sekä turvaamaan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Tietoturvapalvelumme ovat pääsääntöisesti maksuttomia ja kuuluvat kaikille. Osa Kyberturvallisuuskeskuksen palveluista on suunnattu valtionhallinnolle ja huoltovarmuuskriittisille organisaatioille.” Mitä mahdollisuuksia kyberturvallisuuden asiantuntijoille!
Kriisinhallintakeskus. ”Kuopiossa toimiva Kriisinhallintakeskus on siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoimen osaamiskeskus. Kriisinhallintakeskuksen päätehtäviä ovat asiantuntijoiden koulutus kansainvälisiin siviilikriisinhallintaoperaatioihin ja kansainvälisen pelastustoimen tehtäviin, asiantuntijoiden rekrytointi, logistisista ja materiaalisista valmiuksista vastaaminen ja alaan liittyvä tutkimus- ja julkaisutoiminta. Kriisinhallintakeskus toimii kansallisena johtokeskuksena operaatioissa toimiville siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoimen lähetetyille asiantuntijoille.”
Demos Helsinki. ”Demos Helsinki on yhteiskunnallista muutosta tekevä ajatushautomo, joka työskentelee julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen kanssa. Tavoitteenamme on kestävämpi ja demokraattisempi jälkiteollinen yhteiskunta. Demos Helsinki tuo erilaisia ihmisiä ja organisaatioita yhteen, tarjoaa konsultointipalveluita ja luo uudenlaisia ajattelu- ja toimintamalleja, jotka ratkaisevat aikamme merkittävimpiä yhteiskunnallisia haasteita. [–] Demoksen työntekijöitä yhdistää uteliaisuus, halu rakentaa yhteiskunnallista muutosta ja tunnistaa seuraavia isoja kysymyksiä. Talossa on niin yhteiskuntatieteilijöitä, sosiaalipsykologeja, taloustieteilijöitä, insinöörejä, filosofeja, muotoilijoita kuin kaupunkitutkijoita. Mitä monipuolisemmaksi osaamisemme kehittyy, sitä varmemmin pystymme vastaamaan maailman haasteisiin myös jatkossa. Olemme kasvava joukko ja teemme töitä suuren kumppanien verkoston kanssa. ”
Ulkopoliittinen instituutti. ”Ulkopoliittinen instituutti on tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa korkeatasoista, ajankohtaista tietoa kansainvälisistä suhteista ja EU-asioista. Tehtäväänsä instituutti toteuttaa tekemällä tutkimusta sekä järjestämällä kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja ja julkaisemalla raportteja tutkimustuloksistaan ja ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä. Instituutti julkaisee myös Ulkopolitiikka-lehteä sekä ylläpitää alan erikoiskirjastoa. Instituutin tutkimuksen tavoitteena on tuottaa korkeatasoista ja selkeää aineistoa tieteelliselle yhteisölle, poliittisille päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toiminnassaan instituutti pitää yllä aktiivisia kansainvälisiä suhteita. Instituutin tutkijat osallistuvat ajankohtaiseen keskusteluun kirjoittamalla artikkeleita päivä- ja aikakauslehtiin, alan julkaisuihin, osallistumalla kotimaisiin ja kansainvälisiin seminaareihin, konferensseihin ja muihin tilaisuuksiin sekä toimimalla asiantuntijoina eri medioissa. Instituutin tutkijat kommentoivat medioissa ajankohtaisia kysymyksiä oman tutkimuksensa ja asiantuntemuksensa pohjalta samaan tapaan kuin kollegansa yliopistoissa. Instituutilla ei ole yhtenäistä kantaa kansainväliseen politiikkaan liittyvissä kysymyksissä.”
Yliopistot – mikäli sinua kiinnostavat jatko-opinnot, tutki eri tohtorikoulutusohjelmia eri yliopistojen sivuilta. Kriminologit voivat toimia myös opettajina tai kouluttajina. Tutustu erityisesti alma materimme Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituuttiin (KRIMO). Katso erityisesti myös Laurea-ammattikorkeakoulun avoinna olevat harjoittelu- ja työpaikat (turvallisuusalan koulutusta). Laurean yhteyshenkilöiksi HY:n Kriminologian oppiaineelle on nimetty koulutus- ja aluepalveluyksikön johtaja Kati Komulainen sekä lehtori Reijo Lähde, molemmat etunimi.sukunimi(at)laurea.fi.
Paikallispoliisit. Harjoittelijoita haetaan esim. päivittäistutkintaan, katso Rekrynet.
Kaupungit ja kunnat. Kaupungeilla on usein hallinnossaan tutkimus- ja/tai turvallisuusyksiköitä, jotka sopivat kriminologeille loistavasti. Kriminologi voi työskennellä esimerkiksi rikoksentorjuntatehtävissä. Arviointitutkimus!
Järjestöt. Tässä vain mielikuvitus on rajana. Kriminologi saattaisi olla kiinnostunut työskentelemään esimerkiksi Amnestyllä (ihmisoikeudet, kansainväliset oikeuksien loukkaukset, naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta) tai Planilla tai Pelastakaa lapset ry:llä (lasten oikeudet, lapsiin kohdistuvat rikokset jne.
Pankit ja vakuutusyhtiöt. Kyberrikollisuus! Talousrikollisuus! Yritysuhritutkimus!
Yritykset. Esimerkiksi tietosuojaohjelmia ja muita turvallisuuspalveluita tarjoavat yritykset.
Yrittäjyys. Perusta esimerkiksi konsulttitiyritys ja myy asiantuntemustasi muille!
Maailmalla
Interpol eli kansainvälinen rikospoliisijärjestö. ”The INTERPOL General Secretariat employs approximately 800 staff members from 100 different countries. Staff are based at the main Secretariat building in Lyon, France, the Global Complex for Innovation in Singapore, or in one of our regional offices. Approximately one-third of these staff are seconded or detached by their national law enforcement administrations in INTERPOL’s 194 member countries; the others are international civil servants hired under contract directly by the Organization. INTERPOL accepts applications from nationals of all its member countries to ensure that the organization remains truly representative. Staff work in the organization’s four official languages: Arabic, English, French and Spanish”. Suurin osa harjoittelupaikoista Ranskan Lyonissa, harjoittelun kesto 6-11 kuukautta. Palkkaus tai “kuukausittainen palkkio” n. 550 € ylöspäin. Mikäli lähtö Ranskaan ei kuitenkaan houkuta, kannattaa silti laittaa sivusto suosikkeihin, vautsi mikä tietolähde!
Euroopan unioni, katso harjoittelupaikkoja esim. https://europa.eu/european-union/about-eu/working/students_en ja Rekrynetistä. Kyllä sieltä aina jotain jännää löytyy. Ks. myös EU:n alaiset organisaatiot, kuten:
Frontex eli Euroopan raja- ja merivartiovirasto, katso myös https://frontex.europa.eu/about-frontex/careers/traineeships/, (harkkakokemuskertomuksissa myös tarina suomalaiselta Mikolta!). ”Frontex is one of the most dynamic and fastest-growing EU agencies. Frontex employs more than 500 personnel with the aim to reach 1000 by the end of 2020. [–] Frontex staff members are engaged on fixed-term contracts (of a typical duration of 5 years), which may be renewed.” Harjoittelupaikkoja esim. Puolassa, “kuukausittainen ylläpitoapuraha” vuonna 2018 720 €.
Europol eli Euroopan poliisivirasto. Mielenkiintoisia ja haastavia työpaikkoja lähinnä poliisikoulutuksen saaneille, mutta myös siviileille. Työpaikat eri puolilla Eurooppaa, esim. Alankomaissa. Harjoittelusta ei saa palkkaa vaan ”kuukausittaisen ylläpitoapurahan”, joka on noin 808 € kuukaudessa.
Yhdistyneet kansakunnat. Katso erityisesti YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto eli UNODC — hyvä tietolähde!
FBI eli Federal Bureau of Investigation eli Yhdysvaltain keskusrikospoliisi. Okei, olihan tämä pakko listata tänne. Sivusto on mielenkiintoinen tietolähde. Huomaa kuitenkin, että työpaikkojen edellytyksenä Yhdysvaltain kansalaisuus.
Juttu päivittyy.
Päivitykset:
Päivitetty 30.11.2018. Lisätty Laurean yhteyshenkilöiden nimet, jotka saatu Janne Kivivuorelta 29.11.2018.
Kriminologi työelämässä – kehittämissuunnittelijana A-klinikkasäätiöllä
Tässä haastattelussa kriminologian maisterinopintojaan viimeistelevä, Desistanssin entinen taloudenhoitaja Senja Peltola kertoo työstään A-klinikkasäätiön kehittämissuunnittelijana. Tutustu myös blogissamme hiljaittain julkaistuun konkari-kriminologi Janne Kivivuoren haastatteluun. Yleistä tietoa kriminologeita työlämässä pääset lukemaan täältä.
Kuka olet?
Senja Peltola. Kandivaiheessa opintojeni pääaine oli sosiologia, mutta syksyllä 2017 siirryin kriminologian opintosuuntaan suorittamaan maisteriopintoja. Toimintavuosina 2018 ja 2019 toimin myös Desistanssi ry:ssä taloudenhoitajana.
Missä työskentelet?
Aloitin huhtikuussa 2020 työt A-klinikkasäätiöllä, joka on yleishyödyllinen päihde- ja mielenterveysalan järjestö. Säätiön toiminta on hyvin monipuolista: sen piirissä kehitetään esimerkiksi verkko- ja matalan kynnyksen palveluita haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, tuotetaan tietoa ja tutkimusta päihdetyön ammattilaisille sekä tehdään vaikuttamis- ja asiantuntijatöitä.
Mitä työtehtäviisi kuuluu?
Työskentelen A-klinikkasäätiöllä kehittämissuunnittelijana ja pääasialliset työtehtäväni liittyvät Tietopuu-verkkosivuston suunnitteluun ja markkinointiin. Tietopuu on päihde- ja mielenterveystyön tueksi suunniteltu verkkosivusto, josta löytyy tutkimus- ja ajankohtaistietoa asiantuntijoille, kehittäjille, tutkijoille, opiskelijoille sekä vaikuttamis- ja viestintätyötä tekeville. Sivusto on hyvin monipuolinen ja sieltä löytyy esimerkiksi tutkimusjulkaisuja, ajankohtaistietoa ja työkaluja hankkeiden arvioinnin tueksi. Kriminologian opiskelijoita voisi kiinnostaa esimerkiksi Prison- tutkimushankkeen piirissä tehty tutkimus kriminaalipäihdetyöstä.
Työtehtäviini kuuluu sisällön tuottaminen sivustolle ja sen sosiaalisen median kanaviin. Tavoitteena on erityisesti julkaista lyhyempiä artikkeleita, joissa yhdistetään tutkimustietoa ajankohtais- tai kokemustietoon. Tehtäviini kuuluu myös sivuston hakukoneoptimointi ja markkinointi, esimerkiksi erilaisissa verkostoissa ja tapahtumissa.
Tietopuu-sivuston etusivu, kuva: A-klinikkasäätiö (27.5.2020).
Mikä työssäsi on parasta?
Työtehtävissäni parasta on, että pääsen perehtymään alan ajankohtaiseen tutkimus- ja toimintaympäristötietoon ja kirjoittamaan siitä. Pidän kirjoittamisesta ja sitä saa tehdä tässä työssä paljon. Sisällöntuotannon tehtävissä olen päässyt myös haastattelemaan päihde-, mielenterveys- ja sosiaalialan ammattilaisia sekä kokemusasiantuntijoita. Mielenkiintoista ja samalla haastavaa on ollut perehtyä itselleni täysin uusiin tehtäviin, kuten hakukoneoptimointiin.
Miten olet voinut hyödyntää kriminologian opintojasi tässä työssä?
Mielestäni kriminologian opintojen yksi vahvuus on vahva menetelmällinen painotus. Monipuolinen menetelmällinen osaaminen auttaakin työelämässä, vaikka ei tutkijana toimisikaan. Esimerkiksi arviointitutkimukseen liittyvän osaamisen näen erittäin hyödyllisenä erityisesti järjestökentällä. Myös kriminologian substanssiosaamisesta on ollut hyötyä työssäni. Päihteiden käyttö ja rikoskäyttäytyminen liittyvät ilmiöinä toisiinsa ja minulla onkin suunnitteilla sisällöntuotantoon liittyviä tehtäviä, joissa pääsen yhdistämään näitä näkökulmia.
Kriminologina minut on otettu hyvin vastaan työyhteisössä. Etenkin työhaastattelussa opintotaustani herätti kiinnostusta. Kollegoillani on hyvin erilaisia opiskelutaustoja, mutta erityisesti terveystieteiden tutkinto vaikuttaa olevan yleinen tällä alalla. Mielestäni kriminologi sopii hyvin tähän porukkaan, koska kriminologia on myös tieteenalana hyvin monitieteinen.
Miten päädyit nykyiseen työhösi?
Hain nykyisiin tehtäviin julkisen työpaikkailmoituksen kautta. Välillä kuulee puhuttavan, että työpaikkailmoitusten kautta on mahdotonta saada työpaikkaa, mutta haluaisin tuoda esiin, että myös ”perinteisen” tavan mukaan on mahdollista saada työpaikka. Seurasin säännöllisesti esimerkiksi Aarresaaren ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen työpaikkailmoituksia.
Työnhaussa kannattaa pohtia, mitä työnantaja etsii hakijalta ja yrittää korostaa omaa osaamistaan sen valossa. Opintojen aikana kertynyt tilastollinen ja muu menetelmällinen osaaminen tai ainejärjestötoiminta ovat hyviä esimerkkejä konkreettisesta osaamisesta. Ennen työhaastattelua kannattaa ottaa mahdollisimman paljon selvää työnantajasta ja pohtia mahdollisia haastattelukysymyksiä. Tämä on aikaa vievää, mutta kannattaa. Vinkkinä kriminologian opiskelijoiden työnhakuun sanoisin, että yllättävistä paikoista on mahdollista löytää kriminologian näkökulmasta kiinnostavia työtehtäviä, esimerkiksi järjestökentällä on monia tällaisia toimijoita.
Oletko kriminologian alumni tai viimeisteletkö opintojasi kriminologian tai sen lähitieteen alalta ja oletko töissä koulutustasi (edes suht hyvin) vastaavissa työtehtävissä? Haluaisitko kertoa alan opiskelijoille työstäsi? Ota yhteyttä hallituksen työelämävastaavaan.
Itsenäistyvän tieteenalan kehityskulku ja tulevaisuus – Haastattelussa Kriminologian professori Janne Kivivuori
Sosiologiassa 1994 väitellyt Janne Kivivuori tuli 2000 silloisen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (OPTL) kriminologisen yksikön tutkimusjohtajaksi. OPTL oli valtion tutkimuslaitos, joka vuonna 2015 yhdistettiin Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituuttina. Kivivuori jatkoi saman yksikön esimiehenä, ja on lisäksi vuodesta 2016 kehittänyt alan opetusta Helsingin yliopiston kriminologian professorina.
Vuosi 2020 merkitsee siis 20-vuotismerkkipaalua Kivivuoren tutkimusjohtajan uralla ja Desistanssi juhlistaakin professoriamme haastattelun merkeissä.
Nimesi on tuttu monelle rikollisuuden tutkimukseen perehtyneelle. Kertoisitko kuitenkin jotain itsestäsi?
– Olen aika työorientoitunut ihminen. Luen vapaa-ajalla mielellään kaunokirjallisuutta, mutta silloinkin minulla on ”paheena” pitää kynää kädessä ja tehdä alleviivauksia ja muistiinpanoja marginaaleihin, kriminologian ja aatehistorian näkökulmasta.
– Tuorein lukemani kirja on Balzacin Père Goriot, englanninkielisenä käännöksenä. Aloitin ranskan opinnot viime vuonna, mutta ne keskeytyivät… täytyy palata siihen, kun on aikaa. Oli mielenkiintoista aloittaa uuden asian opinnot ns. nollatasolta.
Miksi juuri kriminologia? Mitä tekisit, jos et olisi valinnut uraa rikollisuuden tutkimuksen parissa?
– Päädyin kriminologiaan loppujen lopuksi sattuman oikusta. Opiskelin Helsingissä sosiologiaa. Tammikuussa 1991 sosiologian amanuenssi Leo Grönholm arpoi minulle harjoittelupaikan isosta pinkasta: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos! Aloitin siellä, kriminologisessa yksikössä, kesätyön Vapun jälkeen ja olen edelleen sillä tiellä.
Olet julkaissut useita kriminologisia teoksia. Millaisena olet kokenut kirjoitusprosessin?
– Olen sen koulukunnan kannattaja, että ”ei päivää ilman riviä”. Suosittelen tätä opiskelijoillekin. Jos ei ole muuta kirjoitusprojektia, kannattaa kirjoittaa vaikka päiväkirjaa. Itse aloin 2014 pitää päiväkirjaa kriminologian tulosta yliopistoon. Hampurin yliopiston kriminologian professori Dirk Enzmann ehdotti minulle tätä, kun hän kuuli alkavasta yliopistointegraatiostamme.
Olet vuodesta 2016 alkaen käynnistänyt kriminologian opintosuuntaa valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Millaiseksi koet tilanteen nyt?
– Kriminologian asema on vahvistunut, suuri kiitos siitä valtiotieteelliselle tiedekunnalle!
– Haluaisin tässä korjata sen mahdollisen väärinkäsityksen, että OPTL:n liittäminen yliopistoon automaattisesti merkitsi kriminologian tuloa opintosuunnaksi ja tieteenalaksi. Niin tapahtui vain, koska otin sen tavoitteekseni. Vein kriminologian sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan (2017) sillä riskillä, että olisin ollut opintosuunnan ainoa ns. täyden opetusvelvollisuuden opettaja. Onneksi sain sittemmin erinomaisia kollegoita, erityisesti yliopistonlehtori Matti Näsi on ollut opetuksen kantavia voimia. Vuonna 2018 perustin kriminologian jatko-opintoseminaarin, josta tuli osa sosiaalitieteiden tohtoriohjelmaa. Samana vuonna ilmestyi myös alan uusi suomenkielinen perusoppikirja, Kriminologia (2018).
Millainen kriminologian asema isommassa kuvassa on, valtiotieteellisessä ja yliopistossa?
– Valtiotieteellinen tiedekunta on tukenut kriminologiaa johdonmukaisesti, mistä olen hyvin iloinen ja kiitollinen.
– Kriminologia oli läsnä jo tiedekunnan perustamisvaiheessa, koska suomalaisen kriminologian perustaja Veli Verkko (1893-1955) oli alkuaikojen aktiivisia toimijoita. Kannattaa muuten lukea Jukka Kortin kirjoittama, kiinnostava valtiotieteellisen tiedekunnan 75-vuotishistoria Valtaan ja vastavirtaan (2020), Verkon rooli on siinä huomioitu.
– En ole ehtinyt lukea Kortin teosta kokonaan, vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta. En malttanut olla lukematta loppusivuja heti. Hieman harmitti, kun en löytänyt sieltä mainintaa uuden tieteenalan, kriminologian, tulosta opintosuunnaksi maisteri- ja tohtoritasoilla. Ei liene ihan jokapäiväistä, että yliopistoon tulee uusi tieteenala ja opintosuunta.
– Asia on toki historiantutkijan kannalta kovin tuore. Uskon, että kriminologia on enemmän esillä tiedekunnan 100-vuotishistoriassa!
Entä mitkä sitten ovat tulevaisuuden visiot kriminologian asemasta?
– Tulevaisuus näyttää valoisalta. Esimerkiksi yhteishaussa 2020 kriminologia oli jo kolmanneksi suosituin kohde Helsingin sosiaalitieteistä, kun aloitimme siis nollasta 2017.
– Tiedotuksessamme on toki parantamisen varaa. Kriminologiaa ei vielä tunnisteta riittävästi rikollisuuden, norminrikkomusten ja kontrollin yleistieteenä, joka kattaa kaiken väkivallasta monimutkaisiin kyber- ja talousrikollisuuden muotoihin ja kaikenlaisiin tapoihin ehkäistä rikollisuutta.
– On myös todella upeaa, että meillä on Desistanssin kaltainen erinomaisen aktiivinen ainejärjestö. Olette tehneet loistavaa työtä kriminologian puolesta, mistä suuri kiitos!
– Uskon että kriminologian opetus lisääntyy myös muissa yliopistoissa. Viime vuonna perustettu Suomen Kriminologinen Yhdistys ry on ilmausta siitä, että kriminologialla on nyt uutta liikevoimaa yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa. Yhdistyksen käynnistämät Kriminologian päivät tulevat tulevaisuudessa kiertämään yliopistopaikkakunnilla.
Mikä on kriminologian suhde muihin tieteenaloihin?
– Erittäin hyvä. Kriminologia on aina tehnyt ja tulee tekemään mielellään aidosti monitieteistä yhteistyötä. Kriminologian itsenäistyminen omalle pohjalle tulee entisestään lisäämään ja parantamaan yhteistyötä. Kumppanit hyötyvät paremmin vahvasta kriminologiasta kuin ”aputieteestä”.
Olet työskennellyt kriminologisen yksikön tutkimusjohtajana vuodesta 2000. Mitä toimenkuvaasi on kuulunut näiden vuosien aikana?
– Olen johtanut tutkimusyksikön toimintaa ja tehnyt samalla omaa tutkimusta. Vastuu rikollisuuden kansallisesta seurannasta on leimannut yksikön toimintaa. Se on siksi vaikuttanut vahvasti myös omaan tutkimusprofiiliini. Kansainvälinen ulottuvuus on ollut vahva.
Tutkimustyöhön liittyy jos jonkinlaista problematiikkaa. Miten olet pyrkinyt ratkaisemaan ongelmia, mikäli tutkimustyö ei ole jostain syystä edennyt odotetusti?
– Olen pyrkinyt rohkaisemaan tiimityötä ja itsenäistä ajattelua. Kun tutkimusta tehdään tiimeissä, niin kutsuttu ”writer’s block” -ilmiö on harvinainen.
– Olen miettinyt, että tulevaisuudessa kannattaisi korostaa hypoteesien ennakkorekisteröinnin tyyppistä ajattelutapaa, jotta tutkimusprosessi ei liian pitkäksi aikaa juutu ”eksploratiiviseen” vaiheeseen. Tämä lisäisi myös tutkimuksen objektiivisuutta. Ei toki sovi kaikenlaiseen tutkimukseen.
Olet tutkimustoiminnassasi ollut kehittämässä rikollisuuden seurantajärjestelmiä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Miten tällainen prosessi etenee – Onko kehitystehtävissä ollut havaittavissa tietynlainen prosessikulku vai täytyykö työ ns. aloittaa aina puhtaalta pöydältä?
– Jos tätä haastattelua lukevat muutkin kuin kriminologian opiskelijat, on ehkä hyvä kertoa, mistä noissa seurantajärjestelmissä on kyse. Poliisin tietoon tulee vain pieni ja vaihteleva osa useimmista rikostyypeistä. Siksi kriminologia on panostanut paljon niin kutsuttuun kokonaisrikollisuustutkimukseen. Se käyttää usein kyselymenetelmää, mutta voi käyttää muitakin metodeja. Tavoitteena on tutkia rikollisuutta niin, että myös poliisilta ”piiloon” jäävä rikollisuus on mukana analyysissa.
– Tutkimusyksikköni vastaa maamme rikollisuuden seurannasta ja kokonaisrikollisuustutkimuksesta, traditio juontaa vuoteen 1961. Kun tulin yksikköön töihin 1991, järjestelmiä oli yksi, kansallinen uhritutkimus. Sen jälkeen kriminologinen yksikkö on rakentanut kokonaisrikollisuustutkimusta ja sen tietoperustaa varsin systemaattisesti: Nuorisorikollisuuskysely (1995–), Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä (2002–), Yritysuhritutkimus (2008–), uudistettu Kansallinen rikosuhritutkimus (2012–) kannattaa mainita. Kaikki perustuvat yksikön tiimityöhön!
– Tutkimuksellisesti rikollisuuden mittaaminen nojaa kriminologian traditioon, jota olen kuvannut teoksessani Discovery of Hidden Crime (2011). Kriminologiassa on ollut suuria datamurrosvaiheita, kuten rekisteritutkimuksen nousu 1820-luvulla, biokriminologian alkuvaiheet 1800-luvun lopulla ja kokonaisrikollisuustutkimus, joka käynnistyi 1940-luvulla. Elämme luultavasti juuri nyt uutta suurta murroskautta kriminologian dataperustassa (digitalisaatio, big data jne.), joskin sitä on vaikeaa hahmottaa aikalaisnäkökulmasta.
– Isoin huoleni on taloudellinen perusta. Toivon että kokonaisrikollisuuden seurannalle ja tutkimukselle löytyy jatkossakin resursseja.
Onko sinulla esikuvaa tai onko urasi aikana tullut vastaan henkilöä, joka on muuttanut käsitystäsi omasta tieteenalastasi?
– Jos saa huomioida edeltävät sukupolvet, nostaisin esiin Veli Verkon, joka perusti suomalaisen kriminologian ja on edelleen siteerattu kriminologian ja henkirikostutkimuksen klassikko. Inkeri Anttila (1916-2013) oli keskeinen kokonaisrikollisuustutkimuksen käynnistäjä myös kansainvälisessä katsannossa. Kauko Aromaa (1943-2019) oli itselleni tärkeä vaikuttaja, hän avasi minulle tien kriminologiaan.
Mitkä ovat tähän mennessä olleet mieleenpainuvimpia hetkiä urallasi?
– Kriminologian tulo yliopistoon, työn muuttuminen professuuriksi.
Mitä itse tutkit tällä hetkellä?
– Pitkän ajanjakson vertaileva henkirikostutkimus on ollut viime aikojen kiehtova projekti, siinä on rakennettu dataperustaa pitkälle menneisyyteen kriminologien ja historiantutkijoiden yhteistyönä (ks. Historical Homicide Monitor –verkoston verkkosivu).
– Kriminologian historia on myös teema, jota aina tilaisuuden tullen pyrin edistämään.
– Seuraava kansainvälinen nuorisorikollisuuskysely (ISRD) on myös aktiivisessa valmisteluvaiheessa. Kyseessä on globaali tutkimus, jonka johtoryhmään olen kuulunut jo kymmenisen vuotta. ISRD4 ottaa askelia kyberrikollisuuden tematiikkaan, mutta sisältää myös muita kiinnostavia teemoja kuten väkivallan tulkintakehysten ja kostomotiivien tutkimuksen.
Onko kriminologian etulinjassa erityisiä haasteita tällä hetkellä?
– Rikollisuuden pitkän aikavälin jatkuvuudet ja muutokset kiehtovat; tämä edellyttää yhteistyötä kriminologian ja historian kesken. Humanisteja todella tarvitaan.
– Yleisempänä trendinä kriminologiassa on kausaliteetin (syiden) tutkimus mm. toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Syysuhteiden tutkimuksessa vaikuttaa tosin siltä, että yhteiskuntatieteet tulevat hieman jälkijunassa. Kyllä yhteiskunnassakin on sekä aitoja syysuhteita että sellaisiksi luultuja korrelaatioita. Tulevaisuudessa myös kriminaalipolitiikan tutkimuksessa tarvitaan sofistikoituja menetelmiä, joilla syysuhteita on mahdollista havaita.
Rikollisuuden tutkimus on siis moni- ja poikkitieteellinen ala. Minkälaisilla aloilla näkisit olevan kysyntää kriminologiselle osaamiselle? Olisiko sinulla antaa neuvoja työnhakua miettiville, etenkin valmistuville opiskelijoille?
– Kriminologian opinnot valmistavat kaikkiin vaativiin asiantuntijatehtäviin, joissa tarvitaan kykyä arvioida ja kehittää turvallisuustilannetta alan tieteelliseen tutkimustietoon perustuen. Uskon keskeisten työnantajien, esimerkiksi ministeriöiden, rikosseuraamusalan ja poliisihallinnon, ymmärtävän kriminologisen osaamisen merkityksen. Myös rikoksentorjunnan alalla toimivat järjestöt hyötyvät kriminologian asiantuntemuksesta.
– Toivoisin, että tulevaisuudessa yksityinenkin sektori näkisi kriminologisen osaamisen arvon mm. yritysturvallisuuden sektorilla. Kuulisin mielellään enemmän lisää tieto- ja osaamistarpeista sillä suunnalla, hyvää yhteistyötä on jo ollut esimerkiksi yritysuhritutkimuksen kautta.
– Kriminologian opiskelussa korostaisin uusimman tutkimustiedon merkitystä ja sen koostamisen tärkeyttä, sekä kykyä arvioida tutkimusnäytön tasoa. Muuttuvassa maailmassa tulevaisuuden osaajat eivät voi toistaa samoja ”iskulauseita” koko työuransa ajan. Kun erilaisia tietoväitteitä on valtavan paljon, pitäisi pystyä arvioimaan niiden tietoperustan laatua.
– Opinnoissa kannattaa ehkä jopa painottaa metodologian merkitystä, substanssitieto vanhenee nopeammin. Menetelmien opiskelu tukee työelämäosaamista. Tämä koskee sekä tiedon koostamisen metodeja että aineistojen analyysia.
– Kannattaa myös harkita maisterintutkielman tekemistä jonkin rikoksentorjuntahankkeen arvioinnin merkeissä, sellaiselle kokemukselle on kysyntää.
Suuret kiitokset Jannelle haastattelusta ja lämpimät onnittelut ”pyöreiden” johdosta! Merkittävälle työurallesi on jo mahtunut paljon toimintaa ja jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan, mitä kaikkea onkaan luvassa tuleville vuosille!
Kiinnostuksen kohteena rikollisen käyttäytymisen mahdollinen geneettinen periytyvyys
Kiehtooko sinua tutkimustyön monitieteisyys ja rikollisuuden ylisukupolvinen jatkuvuus? Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) tarjoaa nyt tohtorikoulutettavalle tai tutkijatohtorille paikan kriminologian apulaisprofessori Antti Latvalan tutkimusryhmässä. Haku on nyt käynnissä ja se päättyy 22.03.2020.
Latvala ystävällisesti vastaili kysymyksiini siitä, mitä tutkimusprojekti tulee pitämään sisällään ja miksi tutkimustieto geneettisten tekijöiden vaikutuksista rikosalttiuteen on oleellista myös kriminologiassa.
Kuka olet, mistä tulet, miten päädyit alalle ja mitä nyt teet?
Olen kriminologian uudehko apulaisprofessori – aloitin tehtävässä elokuussa 2019. Taustani on psykologiassa, ja väittelin vuonna 2011 nuorten aikuisten päihdehäiriöistä.
Olen tehnyt etenkin päihde- ja mielenterveyshäiriöihin liittyvää epidemiologista ja käyttäytymisgeneettistä tutkimusta Suomessa ja Ruotsissa. Päihdeongelmien tutkimuksen kautta kiinnostuin antisosiaalisesta käyttäytymisestä laajemminkin, mitä kautta päädyin tutkimaan myös rikollisuutta.
Tällä hetkellä teen tutkimusta yhdessä tutkimusryhmäni kanssa (2 tohtorikoulutettavaa ja 2 väitellyttä tutkijaa) ja opetan kriminologian maisteriohjelmassa.
Latvalan julkaisuja voit käydä vilkaisemassa esimerkiksi täältä https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/antti-latvala
Mitä on käyttäytymisgenetiikka?
Käyttäytymisgenetiikka on monitieteinen ala, joka tutkii geenien ja ympäristötekijöiden vaikutuksia psykologisiin piirteisiin, käyttäytymiseen ja niihin liittyviin tekijöihin. Käyttäytymisgenetiikka pyrkii selvittämään näissä ilmiöissä havaittavien yksilöiden välisten erojen syitä. Käyttäytymisgenetiikan tutkimusmenetelmiä ovat esimerkiksi perhe-, kaksos- ja adoptiotutkimukset, joissa hyödynnetään tietoa sukulaisuussuhteista, sekä molekyyligeneettiset tutkimukset, joissa hyödynnetään mitattua DNA-tietoa.
Melko selkokielinen artikkeli kaksos- ja adoptiotutkimuksista niille, joita konsepti kiinnostaa enemmän http://www.psychologywizard.net/adoption–twin-studies-ao1-ao2-ao3.html
Miksi ja miten käyttäytymisgenetiikkaa voidaan hyödyntää kriminologiassa?
Käyttäytymisgenetiikan tutkimusten perusteella tiedetään, että geneettiset erot selittävät ihmisten välisiä eroja lähes kaikissa ilmiöissä. Tyypillisesti perimän selitysosuus on n. 50 %, mutta tämä vaihtelee eri ilmiöiden välillä ja voi myös olla erilainen eri aikoina ja eri yhteiskunnissa. Rikollisuus ja siihen liittyvät yksilön ominaisuudet eivät ole tästä poikkeus, vaan erot perinnöllisessä riskissä selittävät osittain myös näitä ilmiöitä. Tämän seikan ymmärtäminen on keskeistä kriminologialle, kun pyritään selvittämään rikollisuuden syitä ja seurauksia. Käyttäytymisgenetiikan näkökulmasta yksilöiden päätyminen erilaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin ei ole satunnaista, vaan heijastelee heidän valintojaan, piirteitään ja taipumuksiaan, joilla on osittain geneettistä taustaa. Tämä valikoituminen on syytä huomioida, jos halutaan esimerkiksi selvittää jonkin oletetun riskitekijän syy-yhteyttä rikollisuuteen tai vaikkapa jonkin intervention vaikutusta.
Mitkä ovat tämänhetkiset haasteet tutkimustyössä?
Monen tyyppistä dataa on nykyään saatavilla entistä enemmän ja helpommin. Kuten vaikkapa sairauksien riskiä, myös käyttäytymistä voidaan yrittää ennustaa yhdistelemällä yksilöön liittyviä tietoja monista eri lähteistä. Tällaisten ennustemallien kehittely laajenee varmasti tulevaisuudessa, ja mukaan otetaan entistä enemmän myös geenitietoa. Suuri haaste on kuitenkin edelleen syiden ja seurausten (kausaliteetin) ymmärtäminen. Ennustaminen on arvokas päämäärä sinänsä, mutta tieteen keskeisiä pyrkimyksiä on kuitenkin ymmärtää mekanismeja: miten ja miksi ilmiöt liittyvät toisiinsa. Tämä koskee myös kriminologiaa.
Mitä alkavaan tutkimusprojektiin kuuluu?
Projektissa käytetään ruotsalaisia (ja ehkä myös suomalaisia) laajoja rekisteriaineistoja, joissa on tietoa mm. rikostuomioista, -epäilyistä ja rangaistuksista, sekä monista muista ilmiöistä kuten psykiatrisista diagnooseista, lääkityksestä ja sosioekonomisista tekijöistä koko väestössä usean kymmenen vuoden ajalta. Projektissa hyödynnetään erilaisia perheasetelmia, kuten esimerkiksi sisarus- ja serkusanalyysejä, ja pyritään selvittämään vanhempien rikollisuuden ja vankilatuomioiden yhteyksiä mm. lasten kehitykseen ja mielenterveyteen. Toivon mukaan näistä tilastollisista yhteyksistä päästään myös askel eteenpäin kohti mahdollisten syy-yhteyksien kartoittamista ja kvantifiointia.
Suurkiitos Antille vastauksista!
Koko tiedotteen ja hakuohjeistuksen avoimena olevasta tohtorikoulutettavan/tutkijatohtorin paikasta löydät täältä: https://www.helsinki.fi/fi/avoimet-tyopaikat/doctoral-candidate-or-postdoctoral-researcher-at-the-institute-of-criminology-and-legal-policy-krimo
! Hakea voit siis 22.03.2020 asti !
Mikäli käyttäytymisgenetiikka alkoi juuri kiinnostaa enemmän, voit vaikka alkajaisiksi katsoa oheisen taltioinnin Antti Latvalan erinomaisesta luennosta 🙂