Helsingin yliopisto
Uusia tutkimushankkeita aloitettiin ja vanhoja valmistui
Osaston tutkimushankkeet ovat tyypillisesti olleet monivuotisia ja tänäkin vuonna muutama uusi hanke ja myös vuotta aikaisemmin rahoituspäätöksen saaneet hankkeet käynnistyivät. Dosentti Laura Hännisen vetämänä aloitettiin vasikoiden nupoutustutkimus Makera-rahoituksella TERVA-hankkeessa – Terveellisemmät ja tehokkaammat tavat rauhoittaa nupoutettavia vasikoita. Sikaryhmän ABF (Antibiotic Free-project) tutkimushanke professori Mari Heinosen johdolla sai rahoituksen ELY-keskuksilta ja siinä seurataan Atrian kanssa yhteistyössä sikojen lääkkeiden käyttötarvetta ja siihen vaikuttavia asioita. Vuotta aikaisemmin myönnetyt Makera-hankkeet ovat hyvin päässeet alkuun: professori Olli Peltoniemen vetämä sikahanke (Alkiosta porsaaksi), professori Päivi Rajala-Schultzin utaretulehdushanke (Umpeenpanokäytännöt suomalaisissa lypsykarjoissa) ja professori Timo Soverin nautahanke (Lypsylehmien sorkka-alueen ihotulehdus – uusi uhka lypsykarjataloudelle). Suomen osalta SusAn Eranet hanke ”Sustainable Pig Production” jatkui professori Anna Valrosin vetämänä. Edellä mainittujen isompien hankkeiden lisäksi osastolla on käynnissä monia pienempiä tutkimushankkeita, joiden rahoitus on valtaosin saatu säätiöiltä tai teollisuudelta.
Eläinlajikirjo on erityisesti eläinten hyvinvoinnin tutkimusryhmässä vuoden 2018 aikana mukavasti lähtenyt kasvuun ja tutkimusta tehdään yhteistyössä muiden osastojen kanssa: hevosaiheista tutkimusta on nyt useamman projektin verran, samoin turkiseläinten, porojen ja kissojen hyvinvointihankkeita on aloitettu. Erityisesti siipikarjatutkimus on lisääntynyt, kun elintarvikehygienian ja ympäristöterveydenhuollon osaston kanssa yhdessä palkattu yliopistolehtori Eija Kaukosen tutkimukset kalkkunoista, broilereista ja munintakanoista on aloitettu.
Julkaisut ovat osa tulosta
Kaikkien oppiaineiden tutkijat ja opettajat julkaisivat paljon tieteellisiä artikkeleja kansainvälisissä vertaisarvioiduissa lehdissä. Yksi artikkeleista pääsi jopa kansikuva-artikkeliksi Animal-lehteen. Dosentti Laura Hänninen ja professori Anna Valros selvittivät eläinlääketieteen opiskelijoiden havaintoja eläinten kivusta ja eläineettisistä näkökannoista.
Väitöskirjatöiden valmistuminen on tärkeä osa tutkimustulosten julkaisua. Vuonna 2018 kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolta valmistui kaksi väitöskirjaa. Eläinlääkäri Leena Seppä-Lassilan aiheena oli vasikoiden akuutin faasin proteiinit ja eläinlääkäri Heidi Hiitiö väitteli utaretulehduksen diagnostiikasta.
Laura Hännisen ja Anna Valrosin artikkeli eläinlääketieteen opiskelijoiden eläineettisistä näkökannoista ja havainnoista eläinten kivun tuntemisessa pääsi Animal-lehden kansikuva-artikkeliksi
Henkilöstössä merkittäviä vaihdoksia
Vuoden aikana kaksi pidettyä ja pitkän uran tehnyttä henkilöä jäi eläkkeelle. Saaren laboratorion tutkimusteknikko Marja-Liisa Tasanko pääsee todennäköisesti lähelle kaikkien aikojen ennätystä yliopistouran pituudessa. Hän tuli aikanaan töihin Hautjärven laitosten laboratorioon ja jatkoi samassa työssä 42 vuoden ajan. Professori Magnus Anderssonin pesti kesti puolestaan vain 35 vuotta. Molempien mukana siirtyi valtava määrä hiljaista tietoa, kokemusta ja asiantuntemusta. Marja-Liisan ja Magnuksen läksiäisjuhla naamioitiin Kevätkarkeloiksi, joissa iso osa henkilöstöstä oli mukana kiittämässä heitä.
Kun tutkimusteknikko Marja-Liisa Tasanko ja professori Magnus Andersson jäivät vuoden aikana eläkkeelle, he veivät mukanaan valtavan määrän kokemusta ja asiantuntemusta
Uusi professuuri oli laitettu hakuun ajoissa ja niin osasto sai lisääntymisen oppiaineeseen nopeaan tahtiin uuden professorin, Juhani Taposen. Juhanin tilalle kliiniseksi opettajaksi valittiin hiljattain väitellyt ja kansainvälisen erikoistumistutkinnon suorittanut Stefan Björkman. Uusien henkilöiden turvin lisääntymisen oppiaine pystyy nyt jatkamaan hyvää opetustaan ja tutkimustaan.
Uusi professori Juhani Taponen vastaanotti nimityskirjansa rehtori Jari Niemelältä
Henkilöstö aktiivista
Osaston henkilöstö on aktiivisesti käynyt luennoimassa erilaisissa koulutustilaisuuksissa sekä eläinlääkäreille että tuottajille sekä järjestänyt itse kansallisia ja kansainvälisiä kursseja. Näistä erityisesti voisi mainita vuosittaisen hyvinvointiseminaarin, jonka aiheena vuonan 2018 oli eläinten kipu. Vieraileva brittiläinen kalatutkija, Lynne Sneddon, valotti uusimpia tutkimustuloksia kalojen kokemuksista ja eläinfysioterapeutti Heli Hyytiäinen kertoi eläinten kivun lääkkeettömästä hoidosta. Lopuksi dosentti Anna Hielm-Björkman luennoi seuraeläinten yhdistelmäkipulääkinnästä. Vuoden aikana järjestettiin pohjoismainen Nordic ISAE (International Society for Applied Ethology) –tapaaminen sekä kansainvälinen kurssi tutkijoille ”Understanding animal pain”, joka keräsi hyvin laajan osallistujajoukon monesta maasta.
Osaston henkilöstö on osallistunut moniin yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin toimimalla asiantuntijan roolissa monissa toimikunnissa ja kokouksissa, osallistumalla neuvontamateriaalin tuottamiseen sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön. Erityisesti eläinsuojelulainsäädännön uudistaminen työllisti osaston henkilöitä, kun he kommentoivat lakiehdotusta ja osaa heistä myös kutsuttiin kuultaviksi Maatalousvaliokunnassa. Professori Anna Valros oli mukana vaikuttamassa sikojen hännäntypistyskiellon kireämpään toimeenpanoon toimiessaan EU:n Animal Welfare Platformissa. Tämän lisäksi hänet yhdessä ELT Camilla Munsterhjelmin kanssa valittiin TAILS-ryhmään, joka lähetetään eri EU-jäsenmaihin tukemaan työtä hännäntypistämisen vähentämisen osalta.
Osaston ja tuotantoeläinsairaalan henkilöstö toimii tiiviisti yhteistyössä. Klinikalla kaikki osallistuvat omalla osuudellaan opetukseen ja tutkimukseen. Vakituisen henkilöstön lisäksi Saarella työskentelee yhdestä kolmeen tuotantoeläimiin erikoistuvaa eläinlääkäriä, jotka osallistuvat klinikan arkeen ja päivystykseen. Arjen keskelle yritetään säännöllisesti sovittaa yhteisiä tapaamisia. Klinikalla pidetään esim. säännöllisesti Prata-tapaamisia, missä käydään läpi ajankohtaisia praktiikkaan liittyviä asioita vakituisen henkilöstön ja erikoistujien kesken. Nämä ovat hyviä oppimistilaisuuksia puolin ja toisin.
Prata-tapaamisessa käydään läpi praktiikka-asioita
Opetuksessa uutta ja vanhaa
Opetuksessa ei ole tehty suuria muutoksia. Joitakin uusia kursseja on suunniteltu vanhojen lisäksi. Nautapuolella järjestettiin ensimmäistä kertaa valinnainen kurssi ”Lypsykarjan terveydenhuolto”. Sikapuolelta voisi mainita erityisesti yhteistyön Ollikkalan sikatilan kanssa. Vuosittain ensimmäisen, kolmannen ja viidennen vuosikurssin opiskelijat pääsevät tutustumaan sianpitoon ja sikoihin yleensä ja harjoittelemaan niiden käsittelyä ja tutkimista erinomaisissa olosuhteissa. Ykköskurssilaisten kurssipalautteen perusteella Ollikkalan vierailu taisi olla Eläintenpito ja hyvinvointi-kurssin suosituin osio. Lammas- ja siipikarjaopetuksessa on opiskelijoilla nykyisin parempi mahdollisuus päästä käsittelemään kyseisiä eläinlajeja, kun kliininen opettaja Eeva Mustonen on aktiivisesti järjestänyt lammaskäyntejä ja yliopistolehtori Eija Kaukonen puolestaan siipikarjakäyntejä ja harjoituksia.
Yhteistyö Ollikkalan sikatilan kanssa jatkui. Tässä kolmannen vuosikurssin opiskelijat tekemässä yleistutkimusta porsaalle.
Eija Kaukosen siipikarjademot ovat tervetullut lisä opetukseen.
Uusi ruotsinkielinen opetusjuonne ”Svenska strimman i veterinärmedicin” alkoi loppuvuonna 2018 onnistuneesti. Kurssille ilmoittautui 9 opiskelijaa, kun 10 oli maksimi. Tämä on mainio lisä opetukseen. On hienoa, että niin moni vapaaehtoinen on lähtenyt tähän mukaan.
Eläinlääketieteen kliinisessä opetuksessa on nykyisin entistä enemmän mahdollista hyödyntää erilaisia eläinmalleja. Osastollemme rantautui alkuvuonna emakkomalli, joka hankittiin ulkopuolisen rahoituksen turvin. Osasto haluaa kiittää lämpimästi seuraavia tahoja: Helsingin yliopiston opettajien akatemia, Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiö, Suomen Sianjalostuksen Säätiö, Juliana von Wendtin säätiö, Vetcare, MSD Animal Health, Orion Eläinlääkkeet ja Zoetis. Opiskelijoiden nimikilpailun lopputuloksena emakko sai nimen E. Makkonen juhlavissa nimiäisissä, joita vietettiin Saarella henkilökunnan, opiskelijoiden ja lahjoittajien edustajien kesken. E. Makkonen on tehnyt töitä hyvin ahkerasti koko vuoden ja se matkusti jopa sikaluennoille Viikkiin ja Tiedekulmaan Helsingin keskustaan Opettajien Akatemian tilaisuuteen. E. Makkosen lisäksi Saarelle on hankittu oikean kokoisia ja painoisia silikoniporsaita ja lisääntymisen oppiaineen opettajat kovasti odottavat mallitamman saapumista. Näiden eläinmallien avulla on mahdollista harjoitella käytännön asioita opiskelijoiden kanssa ennen toimenpiteiden tekemistä elävillä eläimillä.
E. Makkosen nimiäisiä vietettiin Saaren oppimiskeskuksessa
Saaren kliinisessä laboratoriossa siirryttiin PCR-aikaan
Saaren kliinisessä laboratoriossa siirryttiin PCR-aikaan tarkan harkinnan seurauksena. Mykoplasma-ohjelmassa olevien lypsykarjatilojen pitää lähettää maitonäytteet laboratorioon, missä näyte voidaan tutkia myös PCR:n avulla, koska tavanomaisessa viljelyssä mykoplasmaa ei löydetä. Laboratorion henkilöstö opetteli uuden menetelmän ja nyt voimme tarjota asiakkaillemme ajanmukaiset laboratoriopalvelut. Muuten laboratorio jatkaa entiseen malliin ja tutkii lähes kaikenlaisia näytteitä, mitä tiloilta ja Saaren tuotantoeläinsairaalasta sinne tuodaan. Yhteistyö Viikin labran kanssa on vuoden aikana syventynyt, kun Saaren tutkimusteknikko Nina Viljasen lisäksi osa-aikaiseksi tutkimusteknikoksi saatiin Janne Andersson.
Loppuvuonna mukavia hetkiä
Marraskuun pimeyttä valaistiin yhteisillä pikkujouluilla Lahdessa. Osaston ja tuotantoeläinsairaalan henkilöstö söi ensin hyvän illallisen ja sitten katsoi Lahden kaupunginteatterissa veijarikomedian ”Puhallus”. Saimme oppia siitä, miten rahapulassa voisi neuvokkaasti huijata suuret rahat, jos vaikka olisi johonkin tarvetta. Vuoden viime hetkiä vielä valaisi lisäksi erinomainen uutinen: Dosentti Laura Hänninen palkittiin Opettajien Akatemian jäsenyydellä. Onnittelut!
Laura Hänninen (oikealla) palkittiin Opettajien akatemian jäsenyydellä
Mari Heinonen
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto