Perusopetuksen varadekaanin katsaus

Kliininen opetus sai ansaitsemaansa huomiota

 

 

 

 

Kliininen työskentely muodostaa merkittävän osan eläinlääketieteen opintoja. Kliinisten taitojen opettaminen, pienryhmien ohjaus klinikkatyössä ja rakentavan palautteen antaminen vaihtelevissa olosuhteissa potilaan hoidon ohessa ovat erityisosaamista vaativaa toimintaa. Siksi valmista pedagogista kurssia ei ole ollutkaan tarjolla, vaan tiedekunnassa on räätälöity omien tarpeiden mukaisia koulutuksia.

Kevään 2018 opetuksen kehittämispäivien (8.-9.3.2018) vierailevaksi asiantuntijaksi saatiin Bristolin yliopiston emeritaprofessori Sarah Baillie. Hän on maailmanlaajuisesti arvostettu eläinlääketieteellisen pedagogiikan asiantuntija, jolla on vahva kokemus myös eläinlääkärin kliinisestä työstä. Sarah Baillien erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat opetussuunnitelmatyö, arviointi, koulutuksen laadunvarmistus ja kliiniset taidot. Hän jakoi myös kokemuksiaan Bristolin yliopiston eläinlääketieteellisen opetussuunnitelman kehittämisestä.

Kliinisten taitojen oppiminen oli teemana kevään opetuksenkehittämispäivässä. Opettajat pääsivät työpajassa asettumaan opiskelijan asemaan.

Ensimmäinen päivä pidettiin Unioninkadun juhlahuoneistossa, ja siihen osallistui noin 40 opettajaa. Vertikaalisen integraation eli perus- ja kliinisten opintojen kytkemistä toisiinsa kautta opintojen edistämistä pohdittiin erilaisten läpileikkaavien teemojen kuten ”pellolta pöytään” ja ”kliinisten taitojen kehittyminen” kautta. Kliinisten tapausten käyttö esimerkkeinä systemaattisesti opintojen alusta lähtien tukee vertikaalista integraatiota ja auttaa opiskelijaa sisäistämään loogisen lähestymistavan potilastapauksiin. Opiskelijan ammatillista, tieteellistä ja professionaalista kehittymistä tulisi arvioida vuosittain ja hänen tulisi saada näihin kaikkiin myös oppimista edistävää palautetta. Palautteen antamisen sijaan tulisi puhua palautteesta dialogina; ei riitä että opiskelijalle kerrotaan miten hän suoriutui vaan palautteen tulisi auttaa häntä tekemään suunnitelma, jonka avulla hän pystyy parantamaan toimintaansa. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen onkin tiedekunnan jatkuva kehittämiskohde.

Sarah Baillien vetämässä opetuksenkehittämispäivän työpajassa opettajat saivat asettua opiskelijan asemaan harjoittelemaan ohjatusti kädentaitoja

Toinen kehittämispäivä pidettiin Viikissä, Biokeskuksen uudessa oppimiskeskuksessa, ja se painottui kliinisten taitojen opettamiseen niin teorian kuin käytännön harjoitusten muodossa. Iltapäivän työpajaan osallistui opettajien lisäksi sairaalaeläinlääkäreitä ja klinikkaeläinhoitajia, jotka osallistuvat eläinlääketieteen opiskelijoiden kliinisten taitojen opettamiseen. Käytännönläheisessä työpajassa hyödynnettiin esimerkiksi pehmolelukoiria ja itse rakennettuja harjoitusmalleja, ja osallistujat saivat käytännön kokemusta myös opiskelijana olemisesta.

Kliinisten opettajien aloitteesta lähdettiin suunnittelemaan eläinsairaalan tarpeisiin sopivaa pitkäkestoisempaa pedagogista kokonaisuutta. Opettajaksi lupautui Viikin kampuksen pedagoginen yliopistonlehtori Nina Katajavuori, jonka nimikkotiedekunnat ovat eläinlääketieteellinen ja farmasia. Hän suhtautui uuden kurssin suunnitteluun antaumuksella: kesällä ennen kurssin alkamista hän seurasi kliinistä opetusta niin pieneläinsairaalassa, hevossairaalassa kuin tuotantoeläinsairaalassa. Kurssi on sisältänyt lähiopetuksen lisäksi artikkeleihin tutustumista ja pienryhmätyöskentelyä. Kurssi on antanut myös vertaistukea ja mahdollistanut kokemusten jakamista ja haastavien tilanteiden käymistä läpi yhdessä. Nina Katajavuoren mukaan kurssi on herättänyt monella tavalla osallistujia pohtimaan ja tarkastelemaan omaa ja yksikköjensä opetusta pedagogisista näkökulmista käsin – eikä ainoastaan pohtimaan, vaan kurssilla saatuja oppeja ja oivalluksia on lähdetty myös ottamaan käyttöön. Kevään 2019 puolelle jatkuvalla kurssilla on 25 osallistujaa, ja Nina Katajavuori on ollut vaikuttunut heidän vahvasta sitoutuneisuudestaan ja motivaatiostaan opetustyötä kohtaan.

Koulutusohjelmilla on vahva rooli koulutuksen toteutuksessa. Eläinlääketieteen kandiohjelma ja lisensiaatin koulutusohjelma tekevät kiinteää yhteistyötä, joten eläinlääketieteen koulutus pysyy yhtenäisenä kaksiportaisuudesta huolimatta. Koulutusohjelmien johtajat Antti Iivanainen ja Riikka Keto-Timonen ovat johtoryhmineen olleet aktiivisia myös opetuksen kehittämisessä. Esimerkkinä tästä on ruotsinkielisen juonteen rakentaminen kandiohjelmaan ja tiedekunnan yhteiset opetuksen ja opiskelun pelisäännöt, joissa määritellään esimerkiksi hyväksyttäviä poissaolojen syitä. Yksi johtoryhmien tärkeä tehtävä on yliopistotason ohjeistusten jalkauttaminen tiedekuntaan; vuoden 2018 aikana rehtorin päätöksellä tarkennettiin yliopiston yhteisiä kuulusteluihin liittyviä periaatteita. Johtoryhmät käsittelevät myös kaikki opiskeluun liittyvät palautteet ja päättävät niiden pohjalta tarvittavista toimenpiteistä.

Erikoistumiskoulutuksen johtajan Päivi Rajala-Schultzin ohjauksessa tehtiin erikoiseläinlääkäreille mittava kysely erikoistumiskoulutuksen aloittamiseen vaikuttaneista tekijöistä ja koulutuksen vaikutuksista. Kyselyyn vastasi yhteensä 123 erikoiseläinlääkäriä, mikä vastaa noin neljäsosaa erikoiseläinlääkäreistä. Kyselyssä nousi esiin erityisesti oman ammatillisen ja tieteellisen osaamisen kehittyminen. Koulutuksen vaikutukset vaihtelivat erikoisaloittain, ja niiden käsittely jatkuu erikoistumisen alakohtaisissa ohjausryhmissä.

Loppuvuoden kruunasi positiivinen uutinen: Laura Hänninen valittiin Helsingin yliopiston Opettajien akatemian jäseneksi. Hänen opetuksensa painottuu erityisesti nautojen hyvinvointiin ja käyttäytymiseen sekä eläinsuojeluasioihin. Tällä kerralla Opettajien akatemiaan valittiin 10 uutta jäsentä; hakemuksia oli jätetty yhteensä 75 kappaletta. Opettajien akatemiaan valittu saa tunnustukseksi opetusansioistaan Opettajien akatemian pysyvän jäsenyyden sekä kolmevuotisen määrärahan opettajana kehittymisen edistämiseen. Lisäksi hänen kotiyksikkönsä saa erillisen kolmivuotisen määrärahan, jonka tulee hyödyttää yksikön opetuksen kehittämistä. Jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan, mitä tuleva kolmivuotinen tuo tullessaan!

 

Mirja Ruohoniemi
perusopetuksen varadekaani
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto