Yhteishaku ja metsätieteiden valintakoe

Kiinnostaako biologia, ilmakehätieteet, liiketaloustieteiden opiskelu, metsätalousinsinöörin koulutus, logistiikka, maataloustieteet, ympäristötieteet, maantieteet, tietotekniikka tai metsän- ja maanmittaus eli geoinformatiikka? Näitä aiheita metsätieteessä sivutaan ja sovelletaan.  Kelan tukeman opiskelijalounaan ääressä muiden kanssa höpötellessä olen todennut, että nämä olivat myös nykyisten forstien vaihtoehtoisia hakukohteita. 

Kuuden opiskelupaikan lottorivi? – Ei se mitään

 

 

 

 

 

 

Yliopistosta valmistunut serkkuni vei minut sukutapaamisessa viereiseen huoneeseen keskustelemaan tulevaisuudesta. Hän totetsi, että minne pääsetkään sisään, jos ala edes vähän kiinnostaa, opiskellessa muotoudut alan ammatti-identiteettiin. Ja kappas, on pitänyt paikkaansa, ensimmäisenä vuotena perusteita on opiskeltu paljon. Myös meidän metsätieteiden opiskelijoiden (eli forstien, metsäylioppilaiden ja metsäläisten) keskuudessa on hyvä yhteishenki.

Lisäksi serkkuni totesi, että millä tahansa alalla voi kansainvälistyä ja parantaa maailmaa. Metsätieteissä on mahdollista lähteä opiskelijavaihtoon,  esimerkiksi olen kuullut kokemuksia Kanadasta, Norjasta, Itävallasta ja jotkut ovat lähdössa Uuteen-Seelantiin. Työharjoittelun voi tehdä vaikkapa Madagaskarilla. Helsingissä voi myös erikoistua trooppisiin metsiin. 

On hyvä myös muistaa, kuten äiti joskus muistuttaa, että yliopistoissa voi ottaa monia tarjolla olevia kursseja, vaikka kaikkea ei saa sisällytettyä tutkintoon. JOO-opinnot eli joustavan opinto-oikeuden opinnot mahdollistavat kurssien ottamisen tutkintoon muista oppilaitoksista. Lisäksi kannattaa katsoa Opintopolusta ihan alin kohta ”Jatko-opintomahdollisuudet”. Se kertoo, mihin maisteriohjelmiin on mahdollista myös hakea metsätieteiden kandilla. 

Ajatuksia sen kuuden opintopaikan järjestämisestä

Hakuaikana tiedon hakeminen päätöksen teon tueksi oli vaikeinta. Minä selvitin erityisesti sisäänpääsyyn ja valintaan liittyviä asioita. Opintopolusta löytyi myös hitaasti aukevia  lauseita, kuten ”Ylioppilastutkinnon kolme muuta parhaat pistetta antavaa koetta, enintään 2 kieltä tai 2 ainereaalia, joista toinen on reaali”. Sisäänpääsyä miettiessä mielenkiintoisia tietoja ovat lähtöpisteet, pisterajat ja sisäänpääsyprosentti. Näiden perusteella pohdin ainakin opiskelupaikkojeni järjestystä: vaikein tai/ja suosikki ensimmäiseksi, pohjalle jokin, johon pääsee ja voi hyvinkin opiskella.

Helsingin metsätieteiden ylioppilaskokeiden pisteytys hyödyttää reaalien (biologia, fysiikka, kemia, psykologia, yhteiskuntaoppi, maantiede) ja pitkän matikan osaajia, sillä näistä saa enemmän pisteitä (L:stä saa 15) kuin lyhyestä matikasta ja kielistä (L:stä 10). Tämä oli ainakin minun edukseni, sillä paremmin onnistuin reaaleissa. Muiden hakukohteiden pisteissä voivat vaikuttaa enemmän matikan ja pitkän kielen tulokset. Tulevaisuudessa, kun ylioppilaskokeella pääsee yhä useampi sisään, tällä on enemmän merkitystä.

Tänä keväänä valitaan vielä noin puolet yhteispisteiden ja toiset puolet koepisteiden perusteella sisään. Helsingin yliopiston pisterajat olivat 2018 ensikertalaisille yhteispisteissä 73 ja koepisteiden perusteella 31 (UEF: 88 ja 33).

Laskin hakuaikana sisäänpääsyprosentteja, tarkastelin hakupainetta ja aloituspaikkojen määrää hakijatilastoista. Vuonna 2017 opiskelupaikkaa haki 322, pääsykokeessa kävi 215 ja sisään pääsi 56, eli pääsykokeessä käyneistä hakijoista noin 26 prosenttia pääsi sisään. 

Valintakokeesta

Pakolliset valintakokeet eli pääsykokeet ovat mahtavia! Ne antavat varaa taktikoida myöhemmin: Jos lukemisen aikana toteat, että opettelisit mielummin metsäkasvilajeja tai johtamisen teorioita kuin solujen erilaisia tarttumarakenteita toisiinsa, niin kyseisen alan kokeen voi tehdä huonosti, tai olla menemättä. Näin ei varmasti päädy alalle, vaan sitä alempiin kohteisiin.

Helsingin yliopiston metsätieteiden valintakoe järjestetään Helsingissä 22.5. 2019 klo 14:00 – 18:00. Kokeeseen ei 2018 tarvinnut lukea määrättyä aineistoa, vaan se perustui kokeessa jaettavan aineistoon ja omaan muuhun tietoon. Tänä vuonna samalla lailla.  Kannattaa kuitenkin tutustua  kahden edellisen vuoden valintakokeiden aineistoihin ja kysymyksiin. Lisäksi uutisvirtaan kannattaa ohjata metsäaiheisia teemoja ja muutenkin olla tarkka metsäisille asioille. Esimerkiksi Ylen Areenassa on sarja ”Suomi on metsäläinen”. Ihan mukavaa siis, minulle viime kevät oli todella rento ja pääsykokeet eivät stressanneet. Abitreenien pääsykoevinkeistä painotan erityisesti 3. ja 5. , motivaatiota, unta ja liikuntaa.

On hyvä muistaa, että metsätieteille ei ole yhteistä pääsykoetta. Itä-Suomen pääsykoe järjestetään  Joensuussa ja Helsingissä 28.5.2019 klo 9:00 – 13:00. Sen aineistoa ovat biologia ja lyhyt matematiikka. Kokeessa oli 2018 kolme biologian ja kolme matikan tehtävää, joista piti tehdä neljä, joten koe vaikutti minusta erittäin helpolta. Laskintakin sai käyttää.

Pääsykokeita pyritään vähentämään, kuten on uutisoitu. 2020 alkaen todistusvalinnalla pitää ottaa sisään 51% hakijoista. Suunnitteilla on myös valintakoeyhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa. Minusta on harmi, että pääsykokeet vähenevät, mutta toisaalta se vähentää kevään työmäärää.

Miksi metsätieteisiin?

• monipuolisuus ja vaihtoehtojen määrä
• työllistyminen opintojen aikana (esim. Uniforstin kautta) ja opintojen jälkeen
• kansainväliset mahdollisuudet, kansainvälisesti arvostettu tutkinto
• käytännönläheisyys, tieteiden soveltaminen
• vältä kauppatieteiden pääsykoe ja opiskele metsäaiheista ekonomiaa, johtajuutta ja markkinointia
• jos riistaeläintiede tai suot kiinnostaa, niitä voi opiskella metsätieteiden alla
• Aiempi postaus siitä, miksi minä opiskelen metsätietietä.
• Postaukseni yliopisto-opiskelusta ja opintojen sisällöstä