Helsingin yliopiston Viikin kampuksen uudet opiskelijat kertovat elämästään ja edesottamuksistaan.
Varsakokelaiden pääsykoe on ohi ja opiskelupaikat varmistuneet. Oli aika jännä olo, kun pääsykoepäivänä B-talo täyttyi hakijoista ja mieleen tuli oma pääsykoepäivä vuosi takaperin. Vuosi on kulunut yllättävän nopeasti ja paljon on ehtinyt tapahtua ja muuttua tuon päivän jälkeen.
Takana taas pari kurssia ja varsavuosi alkaa olla lopuillaan. Koulua on jäljellä vielä reilu kuukausi, mutta tässä välissä vielä lomaillaan pääsiäisen molemmin puolin ja nautitaan kevätsäästä! Ruoansulatuksen kurssin yhteydessä opiskeltiin tietenkin ruoansulatuselimistön anatomiaa ja fysiologiaa, labratöissä tutkittiin pötsin sisältöä ja navettavierailulla pääsi kuuntelemaan pötsiääniä. Pötsin alkueläimissä riitti ihmeteltävää varmaan kaikille!
On maaliskuu ja aika periodiväliviikon, joka yliopistossa toimittaa myös talviloman virkaa. Monille meistä varsoista se on merkinnyt tosiaan lomaa ja tilaisuutta vähän hengähtää välillä. Tällä viikolla siis toivottavasti otettiin vähän rennommin, vaikka kouluhommia ei ihan kokonaan sovi unohtaa.
Terveisiä talvisesta Viikistä! Paluu joululomalta kouluarkeen kävi oman kokemukseni mukaan aika rytinällä, vaikka loma oli suorastaan ruhtinaallisen pitkä (noin kolme viikkoa) ja aloin jo vähän ajatella, että voisihan se koulukin taas alkaa. Toisaalta oli kivaa, kun neurobiologian kurssi loppui juuri ennen lomaa ja uusi alkoi vasta loman jälkeen, joten kerrankin sain viettää loman ilman, että tarvitsi miettiä aikatauluja. Kuitenkin, kun verenkierron ja hengityksen kurssi alkoi, aikatauluja saikin heti alkaa ihmettelemään: kurssi kestäisi vain vähän yli kaksi viikkoa ja tentti olisi kolmannella viikolla kevätlukukautta. Totesin vain, että kovin kauaa tässä ei sopisi jäädä kummastelemaan vaan olisi ryhdyttävä toimeen. Aika moni tänä keväänä hakeva varmaan pohtii aikataulujaan ja lukusuunnitelmaansa, ja vaikka ei vielä pohtisikaan, se ei haittaa, sillä hyvin ehtii vielä. Luku-urakan lomassa saattaa myös mietityttää (minua ainakin mietitytti), että mitäs sitten, jos pääsenkin sisään?
Haluaisinkin vähän jakaa omia ajatuksiani ajanhallinnasta opiskeluarjessa, sillä olen itse aika hyvä stressaamaan siitä, miten kaiken ehtii tehdä määrätyssä ajassa väsyttämättä itseään liikaa. Työssä jaksaminen on kuitenkin tärkeää jo opiskeluaikana.
Hei, olen Taru 22v, eläinlääkiksen fuksi eli varsa. Viikissä olenkin fuksina jo toista kertaa, sillä opiskelin biologian koulutusohjelmassa kolme vuotta. Nyt olen kuitenkin päässyt opiskelemaan alaa, josta olen haaveillut siitä asti, kun yläasteella tiesin haluavani eläinlääkäriksi.
Helsingin yliopisto