Kiinnostaako biologia, ilmakehätieteet, liiketaloustieteiden opiskelu, metsätalousinsinöörin koulutus, logistiikka, maataloustieteet, ympäristötieteet, maantieteet, tietotekniikka tai metsän- ja maanmittaus eli geoinformatiikka? Näitä aiheita metsätieteessä sivutaan ja sovelletaan. Kelan tukeman opiskelijalounaan ääressä muiden kanssa höpötellessä olen todennut, että nämä olivat myös nykyisten forstien vaihtoehtoisia hakukohteita.
Eläinlääkikseen keinolla millä hyvänsä
Moi! Oon Annika, yksi niistä onnekkaista, jotka pääsivät tänä syksynä astelemaan hymy korvissa eläinlääketieteellisen tiedekunnan ovista sisään. Tähän pisteeseen pääseminen ei kuitenkaan käynyt ihan käden käänteessä ja tässä on tarinani
Mitä ympäristötieteiden opiskelu on?
Kohta se alkaa – nimittäin korkeakoulujen yhteishaku! Ympäristötieteiden kandiohjelmaan haetaan yhteishaun toisella hakuajalla, eli 14.-28.3. Ajattelin tässä kirjoituksessa valaista hiukan, mitä kaikkea ympäristötieteiden opiskelu voikaan olla. Jatka lukemista ”Mitä ympäristötieteiden opiskelu on?”
Työelämästä ympäristö- ja elintarviketalouden fuksiksi
Hei lukijat! Olen 25-vuotias ympäristö- ja elintarviketalouden kandiopiskelija. Olen aikaisemmalta koulutukseltani palveluiden tuottamisen ja johtamisen restonomi. En lukiossa vielä tiennyt kovin tarkkaan mitä haluan tehdä ”isona”, joten päädyin työkokemukseni ja houkuttelevan tutkintonimikkeen perässä Tampereelle opiskelemaan palveluiden tuottamisen ja johtamisen restonomiksi. Jatka lukemista ”Työelämästä ympäristö- ja elintarviketalouden fuksiksi”
Pääsemisestä ja kokeista
Vuosi sitten olin juuri aloittanut työt uudessa, kiinnostavassa työpaikassa, ja luin samanaikaisesti yliopiston valintakokeisiin. Ensimmäisellä hakukerralla hain biologian ja kasvintuotannon lisäksi myös geologiaan; oma ala ei ollut lähelläkään selkeää, sillä eniten kiinnosti, no, kaikki. Halusin yliopistoon todella kovasti, ja tuntui että mikä tahansa hakukohteista olisi ollut täydellinen. Toisella kertaa geologia oli jo pudonnut pois, biologia tippui koetilanteessa, ja kasvintuotanto mehiläisineen loisti kirkkaana päämääränä.
Kasvintuotannon valintakokeessa kaivataan lukion kaikkia biologiankursseja, sekä varsinaista pääsykoekirjaa. Kaikkia niitä on edellisinä vuosina tarvittu. Jos ei ole lukenut lukion biologiaa edellisvuonna, pääsykoekirjoja on käytännössä kuusi- kuten omalla kohdallani. Kuinka paljon varsinaista lukemista sitten tarvitaan? Se riippuu omasta mielenkiinnosta, lähtökohdista ja motivoituneisuudesta, ja toki paljolti siitä, minkälaisia pääsykoekysymyksiä kohdalle osuu. Opiskelukaverini omistautui vuotta aiemmin valintakokeille, kävi biologian valmennuskursseilla, luki kaikkia pääsykoekirjoja muistiinpanoja tehden. Omakohtaisesti hiukan hävettää myöntää, etten lukenut kovinkaan paljon- edellisten kuukausien elämänmuutokset veivät suurimman osan oppimiskapasiteetista ja opiskelu jäi todella vähiin. Onneksi luen ja omaksun nopeasti, ja kahlasin varsinaisen pääsykoekirjan suurimmalta osin lävitse valintakoetta edeltäneenä päivänä, ja lukion kirjoista olin ehtinyt lukea kolme. Paksu kirjekuori kuukautta myöhemmin kertoi, että sillä kertaa lukeminen oli riittävää.
Miksi sitten harmittaa, etten lukenut paremmin? Koska jokaisesta valintakoekirjasta ja niiden omaksumisesta olisi ollut oikeasti hyötyä ensimmäisen vuoden aikana. Vuosi sitten kokeiden aattoiltana istuin keittiön lattialla lukien kirjaa “Maailma muuttuu- muuttuuko maatalous?” ja manaten sitä, etten ollut aloittanut aiemmin; kirja oli aidosti kiinnostava. Se myös antoi selkeämmän kuvan varsinaisten opintojen mahdollisesta sisällöstä ja vahvisti omaa valintaa.
En ole hetkeäkään katunut valintaani, vaan ollut pohjattoman kiitollinen siitä. Vaikka ensimmäisen vuoden kieltävät kirjeet harmittivatkin aivan hirvittävästi, toisen yrityksen tulos saa hymyilemään edelleen. Kaikella on tapana järjestyä.
Käytännön vinkkejä valintakokeisiin menijöille;
1. Lue intervalleissa. Älä polta itseäsi loppuun lukemalla kokeisiin, jätä hengähdystaukoja ja lue vaikka sarjakuvia tauollasi.
2. Muista nukkua ja syödä. Ei välttämättä itsestäänselvyys, mutta kahdeksan tuntia unta antaa täysin eri lähtökohdan uuden tiedon omaksumiselle kuin viisi.
3. Jos et ehdi lukea kaikkea, silmäile ja lue pääasiat. Jos käy tuuri, kokeiden tekijä ei ole kiinnostunut norsunaaraiden lisääntymistä koskevista tiedoistasi ja kokonaisuuksien hahmottamisesta on enemmän etua.
4. Ota ruokaa mukaan kokeisiin. Ota termokseen kahvia tai teetä, ota hedelmiä- jotain mikä pitää verensokerin tasaisena ja mielen kirkkaana. Niitä on helpompi raahata syömättöminä kotiin, kuin tajuta kesken kokeen että nälkä estää ajattelemasta.
5. Jos et tiedä vastausta kysymykseen, mene seuraavaan kohtaan ja palaa takaisin myöhemmin.
6. Don’t panic.