Ensimmäinen ryhmäkerta
Kurssi alkoi lähiopetuksena, josta olen hyvin kiitollinen. Jo ensimmäisen ryhmäkerran perusteella on selvää, että geoinformatiikan perusteita ja paikkatieto-ohjelmiston käyttöä on helpompaa ja hauskempaa oppia opettajan ohjauksella ja kurssikavereiden läsnäollessa. Sivuaineopiskelijana (ja täyspäiväisesti jo työelämässä olevana) etäopinnot sopivat jokseenkin paremmin aikatauluuni, mutta tämän kurssin kohdalla lähiopetus on todella toivottua oppimisen näkökulmasta! 😊 Onneksi kurssista onkin olemassa tämä maanantain iltaryhmä, jolloin ehdin töistä Kumpulaan oppimaan geoinformatiikan saloja.
Ensimmäinen kurssikertatapaaminen alkoi tyypillisesti kurssin suorittamiseen liittyvällä info-osuudella. Tämän jälkeen Arttu luennoi hetken paikkatiedon perustiedoista, jonka jälkeen tutustuimme QGIS-nimiseen paikkatieto-ohjelmiston perustoimintoihin yhteisen karttatyötehtävän avulla. Monet kurssitovereista olivat käyttäneet ohjelmistoa jo aikaisemmin jollakin toisella kurssilla. Kun huomasin tätä kysyttäessä melkein kaikkien käsien nousevan pystyyn, sisälläni heräsi pieni paniikki: Mitä jos ensimmäistä tehtävää alettaisiin suorittamaan nopealla tahdilla, ja tipun heti alussa kelkasta? Onneksi pelko osoittautui turhaksi, sillä ohjelmiston toimintoja lähestyttiin hyvin rauhallisella “tee-perässä”-tyylillä. Apuakin sai, jos jokin jäi mietityttämään. Lopputuloksena oli kaikilla suhteellisen samanlainen kartta (kuva 1).
Alla on kurssikerralla tuotettu kartta Itämeren alueen (HELCOM) maiden typpipäästöistä (kuva 1). Opin karttaa tehdessä paljon uutta esim. tiedon siirtämisestä ohjelmistoon (johon liittyy tietokantojen erilaiset tiedostotyypit) ja monien eri perustoimintojen käyttöä QGIS:ssä. Osa perustoiminnoista muistutti Tiedon esittäminen maantieteessä -kurssilla käytetyn ohjelmiston toimintoja. Uutta oli statistiikkavalikko ja sieltä löytyvä laskuominaisuus, joka olikin aika näppärä!
Kuva 1. Koropleettikartta Itämeren alueen HELCOM-valtiokohtaisista typpipäästöosuuksista. (lähde: Geoinformatiikanenetelmät 2022 –kurssin kurssimateriaalit)
Voidaan huomata, että Puolan typpipäästöt ovat korkeimmat (kartta 1) Se, miksi Viro on kartassa valkoinen, on itsellenikin mysteeri. Luulen, että virhe syntyi vaihtaessani ohjelmistossa luokkien määrää neljästä kolmeen. Viron tulisi olla väriltään vaaleanpunainen, eli kuulua vähiten päästöjä aiheuttaviin maihin. Kaiken kaikkiaan kartta on mielestäni informatiivinen ja visuaalisesti miellyttävä värivalintojen suhteen. Koska kaikkien maiden typpipäästöjä ei kartassa ole luettavissa (vihreät maat) Puola näyttäytyy, kuten Tiina omassa blogissaan toteaa ”erityisen pahalta”. Olisi mielenkiintoista tietää millaiset päästöt kartassa näkyvillä muilla mailla on ja miten se vaikuttaisi mielikuvaan, jonka kartasta saa.
Kartan suhteen hienosäätöä olisi voinut vielä hieman tehdä, esimerkiksi tarkistaa mahdolliset kirjoitusvirheet (veden syvyys) ja tehdä selkeämpi väriero kolmannen ja toisen väriluokan suhteen. Olen kuitenkin karttaani tyytyväinen, onhan se ensimmäinen luomani kartta QGIS-ohjelmistolla!
Lähde:
Ilmoniemi, T. (Tammikuu, 2022). Learning Geography. Seikkailua QGIS:n maailmassa. Viitattu 23.1., saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/tiinailm/