Kolmas kerta toden sanoo: QGisia vol. 3 tulvimisindeksien, afrikkalaisen netinkäytön ja konfliktien merkeissä

Hei kaikille sinne kotisohville jotka löytävät täältä itsensä jälleen kerran tuttuun tapaan jo kolmatta kertaa sitten tuon bloggaamisen aloittamisen. Niin on tosiaan käynyt että kurssi on lipunut lähemmäs puolimatkan krouvia ja kurssiakaan ei ole enää jäljellä neljää kertaa kummemmin.  Tänään täällä olisi taas tarkoitus avautua uusista opituista kikkakolmosista QGisin parissa.

Tällä kertaa sukelletaankin sitten Afrikan maisemiin, tai siis ainakin afrikkalaisten karttojen maailmaan. Kurssin antina olikin karttojen datan ryhmittelyä kätevämmässä muodossa – onhan se nyt melko epäkäytännöllistä jos joka ikinen merenpinnan yläpuolelle ylettyvä kumpare luetaan omana rivinä valtion tiedoissa ja olis tarve tiiviimmälle esitysmuodolle. Opettajamme Artun johdolla sitten tehtiin datan yksinkertaistamistoimenpiteitä ja toisaalta liittelimme internetin käyttäjätietoja olemassa olevaan dataan jotta pystyimme luomaan kivoja karttoja käyttäjämääristä. Näitä tilastoja tarkastellessa muuten huomattiin että mielikuvat sosiaalisen median käytöstä Afrikassa eivät voi olla ainakaan kaukaa tempaistu mikäli on uskominen lähteenä olleisiin vuoden 2017 tilastoihin. Esimerkkejä voidaan löytää esimerkiksi läntisen Afrikan valtioista kuten Ghanasta ja Nigeriasta joissa naamakirjalaisia on yllättävänkin vähän suhteessa väkilukuun – liki 14 prosenttia Ghanassa ja 8 prosenttia Nigeriassakin. Tässä kohdin on vielä muistutettava että Suomessa 44 prosenttia on löytänyt tiensä Facebookin uumeniin joten tähän lukuun verrattuna kävijämäärät noilla seuduilla tuntuvat kovin pieniltä. Mitäpä tähän toteamaan: ilmeisesti paikallisia ei sosiaalinen media hetkauta ainakaan näissä läntisen Afrikan valtioissa ja toisaalta, kylläpä suomalaiset ovatkin sitten sosiaalisesta mediasta hullua kansaa!

Lisää seikkaperäisiä lukuja Afrikasta internetin valossa on pyöräytelty esimerkiksi tässä mainiossa Marita Selinin kirjoituksessa.: https://blogs.helsinki.fi/selkala/2018/01/29/afrikan-konfliktit-ja-suomen-vesistoalueet-eli-kolmas-kurssikerta/
Kannattaa käydä vilkaisemassa!

Sitten onkin taas aika syvemmälle pohdiskelulle.  Afrikan tilastollinen tarkastelu ei jäänyt vain paikallisten nettikäyttäjien ihmettelyyn vaan pian kuvioihin astuivat myös erilaisia tietoja kaivoksista, konflikteista ja öljykentistä. Pitää kyllä myöntää että tällainen kolmikko tilastoina herättää aluksi hetken kummastusta mutta pian pystyykin havaitsemaan jonkinlaista korrelaatiota näitten tekijöitten välillä. Niin varmaan sitten onkin että siellä missä on resursseja, on myös sosiaalisia ongelmia, tai tällaisen kuvan näistä tilastoista saa itselleen piirrettyä. Tietoa konflikteista, timanttikaivoksista ja öljylähteistä vuosi-, sijainti- ja tuottavuustietoineen voidaankin käyttää päättelyyn siitä missä on alkanut ongelmia resurssien löytämisen myötä. Nostan surulliseksi esimerkiksi Etelä-Sudanin joka julistautui itsenäiseksi verrattain äsken vieden mukanaan suurimman osan tiedetyistä alueen öljyvaroista (ja siten tuotoista) jotka ennen itsenäistymistä kuuluivat yhtenäiselle hajoamattomalle Sudanille. Sittemmin maiden on ilmennyt levottomuuksia ja rajakiistoja öljylähteitten hallinnasta: esimerkiksi Abyein öljyvaroiltaan tuottoisasta alueesta kiistellään edelleenkin tätä kirjoitettaessa. Ongelmia vaikuttaisi olevan tietojen valossa muuallakin ja vaikuttaa siltä että Liberiassa näyttäisi olleen jonkinlaista kahakkaa timanteista vuosien aikana.

Ja matka jatkuu takaisin pohjoisille leveyspiirille. Kun Afrikan tilastoja ollaan tarpeeksi säädelty niin onkin vuorossa vähän kotoisampia pohdiskeluja tulvavesistöjen äärellä. Hieman kotityöksikin jääneenä tehtävänä oli havainnollistaa tulvimisindeksiä valuma-aluekartalla. Ohjeistuksen avustuksella ja muutamia QGissin kaatumiskertojen jälkeen saatiinkin aikaan jotain tämännäköistä:

Kuva 1. Valmistunut kartta tulvimisindeksistä ja järvisyysprosentista. Tulvimisindeksikartasta näkyy sellainenkin seikka, että Pohojammaan lakeuret tuppaavat kovin tulvimahan varsinki keväisi.

Mikään ei ole niin mukavaa tunnetta aiheuttava kun nähdä konkreettinen työ omien silmien alla valmiina! Tästä kartasta voikin yhdellä silmäyksellä nähdä varsin kätevästi tulvimisherkimmät alueet ja toisaalta myös valuma-alueen järvisyysasteenkin prosentteina. Pitää myöntää että ilman numeraalisia arvoja sinertävät järvisyyspylväät näyttävät kovin vaikeasti tulkittavilta joten QGisiltä olisi toivonut mahdollisuutta tämän tiedon visualisoimiseen histogrammia asetuksia asetettaessa. Muutoin kartasta voidaankin helposti nähdä että monet länsirannikon joet ovat turkasen täynnä vedestä ja saattavat silloin tällöin valutella vesiänsä vähän laajemmallekin kovemman sadannan tai sulamisen jälkeen. Pohjoisen Suomen alueellakin näyttäisi olevan muutama tulvimiseen herkempi valuma-aluelöytyvän. Ei sovi unohtaa joukosta etelärannikon valuma-alueitakaan jotka liittyvät punaisen eri sävyissä tulvimisindeksiltään suurien valuma-alueitten joukkoon. Muun Suomen osaksi ja onneksi koituu postglasiaaliset järvet ja vesialtaat jotka toimivat tehtäväänsä täyttävinä  varasäiliöinä suurempina virtaama-ajankohtina. Mielestäni kartan värisävytys ja tyylitys on varsin onnistunut, legenda kätevän kokoinen ja kaikki muut tarvittava karttahärpäke helposti saatavilla. Eipä tästä paljoa muuta pysty sanomaan muuta kuin että pieniä heikkouksia lukuun ottamatta varsin mallikelpoinen esitys tyylitellystä kartasta! Saa nähdä muuttuvatko Pohjanmaan tulvimisindeksi vieläkin punaisemmiksi tulevaisuudessa ilmastonmuutoksellisten märkien talvisateitten ja maannousun aiheuttaman kallistuman pienenemisen myötä. Hei, mahtaakohan tulevaisuudessa tulla ajansaatossa tilannetta jossa Pohjanmaan joet alkaisivatkin virtaamaan aivan toiseen suuntaan? Olisi kiva tietää meneekö siihen aikaa ja tapahtuu mitään sellaista koskaan.

Ja näin ollaan taas päästy tekstin loppuun. Tämä julkaisu on sinetöimistä vaille valmis lopetettavaksi. Maantieteellisten ilmiöitten pariin QGisin seurassa palaillaan taas myöhemmin – blogi ilmoittelenee itsestään jälleen viikon päässä verbaalisen tiedoksiannon merkeissä.

Viitattu: Marita Selin, Afrikan konfliktit ja Suomen vesistöalueiden tulvimisriski eli kolmas kurssikerta, https://blogs.helsinki.fi/selkala/2018/01/29/afrikan-konfliktit-ja-suomen-vesistoalueet-eli-kolmas-kurssikerta/, Julkaistu 29.1.2018, viitattu 4.2.

Abyei-artikkeli englanninkielisessä Wikipediassa, https://en.wikipedia.org/wiki/Abyei, viitattu 4.2.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *