Kuukausi: huhtikuu 2016

Projektityö turpeen käytön ympäristövaikutuksista

Turve ja sen energiakäyttö herättää tunteita. Argumentit puolesta ja vastaan sinkoilevat puolin ja toisin, joten onkin hyvä perehtyä syvemmin asiaan. Projektityömme tarkoitus on vesiensuojelun näkökulmasta selvittää turpeen käytön ympäristövaikutuksia. Millaiset ovat päästöt vesistöihin entä ravinnekuormitus tai miten vesiensuojelu on järjestettty turvetuotantoalueilla.

Turpeella on pitkä historia polttoaineena, sillä koneellinen turpeen korjuu aloitettiin Suomessa jo vuonna 1879. Tätä ennen turvetta on nostettu eläinsuojiin kuivikkeeksi ja rakennusten eristysmateriaaliksi. Toisen maailman sodan jälkeen Suomessa oli energiapula ja silloin aloitettiin selvitykset turpeen energiakäytöstä. 1970-luvun energiakriisin myötä valtioneuvosto asetti tavoitteen turpeen korjuumäärien nostosta ja vuonna 2005 turvetta nostettiin jo 9100 tonnia. Suomessa soiden kokonaispinta-ala on noin 9,3 miljoonaa hehtaaria ja turvetuotannossa on 1 % kokonaispinta-alasta. (Lähteet: Suot ja suometsät -järkevän käytön perusteet ja wikipedia)

Ryhmässämme on Tanja, Soile ja Kirsi. Tuutori Josefiina opastaa projektityön käytännön asioissa liittyen kurssiin. Onkin mielenkiintoista nähdä mitä projektityöskentely syntyy, sillä opiskelemme kaikki eri opinahjoissa ja eri aineita: Tanja vesi- ja ympäristötekniikkaa Aalto-yliopistossa, Kirsi puutatarhatiedettä maatalous-metsätieteellisessä tdk:ssa ja Soile ympäristönhoitajaksi.

Tuutorimme Josefiinan johdolla kokoonnuimme alkupalaveriin ja saimme aikaan hyvinkin vauhdikkaan keskustelun niin omasta aiheestamme kuin ajankohtaisista asioista kuten Lahden tulevasta ohitustiestä. Tämän viikon aikana olemme perehtyneet turpeen ympäristövaikutuksiin ja seuraavassa tapaamisessa käymmekin tiedonkeruun tuloksia läpi.

Lisää aiheesta tulevissa blogikirjoituksissa. Kuvassa Lehtosuon turvetuotantoalue I Keuruulta kesällä 2013.

DSC_0991
Kuva: Kirsi Heikkilä

Terveisin Soile, Tanja ja Kirsi

Projektityö Hennalan kaavoitusvaiheen hulevesisuunnitelman suunnittelemisesta

Ajattelimme, että haluaisimme tutustua hulevesisuunnitelman tekemiseen ja tehdä projektinamme suuntaa-antavan hulevesisuunnitelman Hennalan uudistuvalle kasarmialueelle. Työssä pääsemme paneutumaan tarkemmin hule- ja valumavesiin sekä veden kulkeutumiseen kaupunkiympäristössä. Aihe kiinnostaa kaikkia todella paljon ja on kiehtovaa suunnitella ryhmässä uutta Hennalan aluetta. Tästä saa jo pienen tuntuman siitä millaista työtä voisi ehkä tulevaisuudessa tehdä ja millaista se olisi. Hulevedet ovat ovat yksi merkittävimmistä kaupunkiekologian tutkimuksista. Ne vaikuttavat ympäröiviin ekosysteemeihin ja hulevesialtailla voidaan edistää ihmisten hyvinvointia sekä lisätä biodiversiteettiä.

Tähän mennessä olemme tutkineet perustietoa hulevesistä ja koonneet hyödyllisiä linkkejä. Olemme myös tutustuneet Hennalan kasarmialueen uudelleen kaavoitukseen ja Lahden eri kaupunginosien hulevesisuunnitelmiin.

Ajatuksenamme on ottaa vielä yhteyttä Saara Vauramoon ja selvittää olisiko hänellä tarkempia tietoja esimerkiksi Hennalan alueen maaperän laadusta ja rakenteesta sekä alueen merkityksestä pohjavesialueena.

-Sanna, Julia ja Kuutti

Kaatopaikkojen biokaasut – projektikurssin alkufiiliksiä

Projektityökurssi alkoi huhtikuun alussa yhteisellä tapaamisella ja maastoretkellä. Retkellä, joka järjestettiin 11.4, saimme käytännön tuntumaa ja pohjustusta mahdollisiin projektityön aiheisiin. Oli todella motivoivaa nähdä erilaisia esimerkkejä mahdollisista aiheista omin silmin ja kaikki vierailukohteet olivat todella kiinnostavia! Oma projektimmekin on alkanut tällä viikolla edetä pienten alkukankeuksien jälkeen.

Ryhmämme muodostui lopulta kuin itsestään juuri ennen maastoretken päättymistä. Me kaikki, eli Jutta, Meeri, Petra ja Reija, haluamme selvittää miksi Kujalan vanhan ja käytöstä poistetun kaatopaikan biokaasun tuotto on vähentynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Tavoitteenamme on tutustua erilaisiin tutkimuksiin, etsiä syitä, jotka voivat olla ilmiön takana sekä analysoida, mitkä löydetyistä syistä ovat todennäköisimpiä juuri Kujalan kaatopaikan tapauksessa.

Olemme kaikki ensimmäisen vuoden ympäristöekologian opiskelijoita uudessa ympäristötieteiden kandidaatin ohjelmassa. Edessämme oleva tehtävä tuntuu haastavalta, mutta on mahtavaa lähteä etsimään ratkaisua oikeaan ja ajankohtaiseen ongelmaan! Tiedonhaku on jo kovassa käynnissä ja ensi viikolla otamme yhteyttä Kujalan jäteaseman henkilöstöön. Tuutorimme Emma on ollut suureksi avuksi etenkin aikataulujen ja tehtävien jaon suunnittelussa.

Alla oleva kuva on otettu Reijan toimesta retkibussistamme Kujalan jäteasemalta 11.4.16.  Tartumme valitsemaamme haasteeseen T-Rexin rohkeudella 🙂

Kaatopaikka t-rex
Terveisin: Jutta, Meeri, Petra ja Reija