Avainsana: Kosteikot

Alkuperäinen aiheemme oli Kariston alueen hulevesien hallintamenetelmien arviointi, mutta projetkityön edetessä päätimmekin keskittyä pelkästään Kivipuron viivytysaltaan ja kosteikon arviointiin. Koska aikataulu oli tiukka, rajasimme aihetta vielä vähän enemmän, keskittyen kosteikon arviointiin maaperän, hydrologian ja kasvillisuuden osalta. Halusimme myös kertoa hieman hulevesistä, mutta aiheen ollessa monille jo tuttu päätimme käsitellä sitä vain pintapuolisesti.

Opiskelemme kaikki eri oppilaitoksissa ja eri paikkakunnilla, joten yhteydenpitomenetelmänä meillä oli pääosin Skypessä pidettävät verkkopalaverit. Aluksi palaveroimme kerran viikossa, mutta työn edetessä pidimme palavereita muutaman päivän välein. Lisäksi käytimme yhteisenä työalustana Google Drivea ja pidimme yhteyttä vielä Whatsapp-keskusteluryhmän avulla. Kommunikaatiomme oli sujuvaa, ja pysyimme hyvin asettamassamme aikataulussa.

Projektityössä haastavaa oli se, että opiskelemme kaikki eri aloilla, ja erot pohjatiedoissamme olivat merkittäviä. Projektityön sisältöä miettiessämme otimmekin huomioon omat erikoisosaamisemme sekä kiinnostuksenkohteemme. Mielestämme saimmekin aikaiseksi hyvän ja monipuolisen kokonaisuuden, joskin hieman pidempi kurssiaika olisi mahdollistanut vielä perusteellisemman tutustumisen aiheeseen.

Tiedonhaussa haastavaksi muodostui ajankohtaisen tiedon löytäminen. Kariston alueen kaavoitusvaiheesta löytyy paljon tietoa, mutta tutkimustietoa esimerkiksi Kivipuron kosteikon toiminnasta olikin paljon hankalampaa löytää. Olimmekin yhteydessä muutamiin ympäirstöviranomaisiin ja saimme näin hieman ajankohtaisempaa näkökulmaa aiheeseen.

Oli mielenkiintoista pohtia Kivipuron kosteikon toimivuutta, sillä kosteikkojen ollessa kasvava ympäristötrendi on toisinaan haastavaa löytää niiden toimivuutta kritisoivaa tutkimustietoa. Olisikin mielenkiintoista ajan kanssa perehtyä tarkemmin aiheeseen ja vertailla eri kosteikoista saatuja tuloksia.

Olisimme voineet esityksessämme tiivistää asiaa vielä enemmän niin, että esitys olisi ollut hieman lyhyempi. Tämä olisi ollut mahdollista nipistämällä yleistiedosta ja keskittymällä enemmän itse arviointiosioon. Blogikirjoitusten suhteen oli hieman epäselvyyttä siitä minkälaista sisältöä toivottiin ja huomasimmekin jälkeenpäin että blogikirjoituksemme olisivat voineet olla perusteellisempia. Olemme ottaneet näistä asioista opiksemme tulevaisuuden esityksiä ja projektitöitä ajatellen.

Yhteinen blogialusta oli kuitenkin kiva idea, sillä sitä kautta saattoi seurata muiden projektitöiden edistymistä. Seminaaripäivänä olikin mielenkiintoista päästä näkemään mitä muut ryhmät olivat käytännössä puuhanneet kurssin aikana. Seminaaripäivän olisi kuitenkin voinut kenties jakaa kahdelle päivälle, sillä loppupään ryhmien osalla ilmassa oli valitettavasti jo vähän levottomuuden tunnetta. Lisäksi informaatiotulva oli melkoista, ja tuntui että esityksiin pääsi mukaan vain pintapuolisesti. Hieman löysempi esitysaikataulu olisi kenties tarjonnut mahdollisuuden tutustua aiheisiin paremmin.

Haluamme vielä kiittää tuutoriamme Suvia, joka on ollut projektissamme aktiivisesti mukana alusta alkaen, antanut meille hyviä neuvoja ja parannusehdotuksia, sekä auttanut meitä pitämään homman kasassa ja määränpään mielessä.

Tsemppiä kaikille lopputenttiin ja antoisaa kesää!

– Kivipuron kosteikon tiimi eli Emmi, Ida ja Vili

 

Projekti alkaa olemaan loppusuoralla, powerpoint esitys on hiomista vaille valmis.

Eilisessä videopuhelussa kävimme läpi jokaisen vastuualueita ja johtopäätöksiä alueesta.

Päänvaivaa tuottaa maaperän käsittely kun aluetta on muutettu kosteikoksi eikä aiheesta ole löytynyt faktatietoa. Myös kasvillisuuden suunnitelmallisuus on kyseenalainen joten nämä asiat täytyy vielä selvittää.

Kosteikon tekninen toteutus on mielestämme toimiva ja alueen asukkaat pitävät vesistöstä ja pesivistä linnuista lähellään

Projekti on sujunut ja edennyt aikatauluongelmista huolimatta mielestäni hyvin ja aihetta on käsitelty kattavasti monista eri näkökulmista.  

Projekti on nyt lähtenyt hyvin käyntiin. Tietoa on löytynyt runsaasti ja sitä on jaettu Google driven kautta ryhmälle. Fyysisesti emme ole vielä edes tavanneet, vaan yhteydenpito sujuu sähköisesti monenlaisten kanavien avulla. Keskeisimpinä ovat toimineen videopalaverit joka perjantaina. Näissä palavereissa on koottu yhteen hankittua tietoa, jaettu ideoita ja tehty projektia koskevat päätökset.

06.05 palaverissa rajasimme aiheen nimenomaan Kariston alueen kosteikkojen vaikutukseen hulevesien hallinnassa. Samalla suunnittelimme esityksemme rakenteen ja työnjaon. Selkeä työnjako ja esityksen runko auttavat varsinaisessa diojen kirjoitustyössä. Nyt tarkoituksena on työskennellä itsenäisesti kunnes pidämme seuraavan videoneuvottelun 11.05. Kukin ryhmän jäsenistä on saanut tehtäväkseen suunnitella siihen mennessä osansa powerpoint esityksestämme. Esityksen viimeiset diat ja johtopäätökset hiotaan valmiiksi seuraavan neuvottelun jälkeen.

Seuraavan videoneuvottelun aikana 11.05 tarkoituksena on arvioida itsenäisesti tuotettuja osia esityksestä ja suunnitella viimeiset diat. Esityksen pitäisi olla valmis tämän viikon aikana. Tämän jälkeen tavoitteena olisi tavata vielä kasvokkain ennen esitystä ja harjoitella sitä yhdessä, mutta sopivaa ajankohtaa ei ole vielä löytynyt.

Noin neljä kilometriä Lahden keskustasta ja Kymijärven välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Kariston asuinaluetta alettiin rakentaa vuonna 2003, ja kokonaisasukasmäärän on arvioitu saavuttavan 6000-10000 asukkaan rajan vuoteen 2025 mennessä. Pääasiassa omakotitaloista, rivitaloista ja pienkerrostaloista muodostuneella asuinalueelta löytyy myös erilaisia palveluita kuten koulu, palvelukeskus sekä päivittäistavarakauppa.

Hulevesien arvellaan lisääntyvän tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena, ja Kariston kaavoituksen keskeisenä lähtökohtana onkin ollut hulevesien hallinta luonnonmukaisia ratkaisuja kuten viivytysaltaita ja kosteikkoja hyödyntäen.

Maastoretkellä 11.4. vierailimme mm. Kariston alueella ja näimme kuinka kosteikoita on käytetty hulevesien hallinnassa Kariston alueella. Kiinnostuimme kukin tahoillamme aiheesta ja halusimme tutkia minkälainen vaikutus kosteikoilla on ollut Kariston alueen hulevesien määrän ja laadun hallinnassa.

Ryhmämme jäsenet ovat ympäristöekologian opiskelija Vili, ympäristöalalla harjoittelua tekevä Ida ja ympäristösuunnittelua opiskeleva Emmi. Suvi toimii ryhmämme tuutorina, ja hän auttaa meitä käytännön järjestelyissä sekä ryhmätyön ohjaamisessa tarpeen mukaan.

Koska asumme kaikki eri paikkakunnilla, olemme pääsääntöisesti yhteydessä verkkopalavereiden kautta. Ensimmäinen palaverimme pidettiin 22.4., jolloin keskityimme rajaamaan aihealuetta sekä suunnittelemaan projektin aikataulua. Lopulliseksi aiheeksi muodostui Kariston alueen kosteikoiden vaikutus hulevesien laadun ja määrän hallintaan. Haluamme selvittää, miten tehokkaasti kosteikot ovat edesauttaneet hulevesien hallintaa Karistossa, minkälaista kasvistoa hulevesien hallinnassa tulisi käyttää sekä minkälaisia mahdollisia ongelmakohtia kosteikoiden käyttöön voi liittyä.

Jatkamme projektia aiheeseen tutustumisella sekä tiedonkeruulla, ja seuraavassa palaverissa käymme läpi tuloksia. Haluamme lisäksi olla yhteydessä hulevesiasiantuntijoihin. Jatkamme projektia viikoittaisten verkkopalavereiden, yhteisen foorumin sekä blogikirjoitusten muodossa.