Viikko 4 – Ruudun takaa

Alkuun ja kurssikerralla

Kurssikerta alkoi mukavasti, sillä olin edellisestä kerrasta oppinut, että kannattaa lukea tehtävien ohjeita etukäteen, jotta pystyy ymmärtämään ja mahdollisesti toimimaan omatoimisesti muita edellä, jotta saa parhaan oppimiskokemuksen oivallusten kautta. Riskinä viime kurssikerroilta on ollut liika riippuvaisuus luennoitsijasta, jolloin hypätessä itse ohjaksiin on joutunut lukemaan ohjeet huolella uudestaan.

Tarkastelimme Helsingin seudun asukastiheyttä tekemällä erittäin helposti tulkittavan ja suoraviivaisen kartan (Kuva 1). Lukemalla ohjeet etukäteen, opin vihdoin join toiminnon kunnolla. Myös select by features -toiminto vaikuttaa erittäin kätevältä. Sitä tullaan varmasti käyttämään myös uudestaan.

Tehtävät

Blogia varten tein samaan tyyliin ruututeemakartan, jolla halusin tutkia Helsingin seudun alueiden rakennusten rakennusvuosia. Kokeilin kahta vaihtoehtoa: sellaista, jossa ruutukoko oli 2 neliökilometriä, sekä kuvan 2 kartta, jossa ruutukoko on 1 neliökilometri. Jälkeen päin ajatellen, olisin voinut tehdä kolmannen kartan, jossa ruutukoko olisi vielä pienempi, jotta erottelu kartalla olisi vielä selkeämpi. Olen karttaani ja sen luettavuuteen kuitenkin tyytyväinen, sillä valitsemani aineiston muuttuja olisi ollut joka tapauksessa sekava visualisoida. Lisäksi tuntuu, että kartta kartalta kehityn!

 

Tekemästäni kartasta ilmenee, kuinka tummemmat värit edustavat vanhempien rakennusten alueita, kun taas vaaleammat ovat tuoreemmin rakennettuja. Etelä-Helsingin alueet, kuten Ullanlinna ja Kruununhaka ovat selkeästi tummempia, vuosina 1800–1847 rakennettuja. Yksittäiset ruudut, joissa kaikkein vanhimmat rakennukset ilmenevät, vaikuttaisivat olevan Laajasalossa, sekä kartan koillisosassa, Vantaalla.

Keskustan vanhojen rakennusten alueita reunustaa uudempien alueiden vyöhyke, kunnes kauemmas keskustassa tulee vanhempien rakennusten keskittymiä. Syy tähän voisi johtua esimerkiksi siitä, että kaupungit tai kaupunginosat ovat kasvaneet yhteen, jolloin niiden välissä on kaikista uusimmat alueet.

Muutoin vaaleat alueet sijaitsevat alueen laitamilla, kuten esimerkiksi Itä-Helsingin ja Vantaan rannikoilla, jonne on rakennettu kokonaisia kaupunginosia kerralla. Helsingin keskustan läheisyydestä erottuu valkoisena Kalasataman uudisrakennusalue.

Kun karttaa katsoo hieman kauempaa, voi huomata koillis-luode-suuntaisen uusien rakennusten viivan, kun taas luoteesta kaakkoon kulkee vanhojen rakennusten viiva.

 

Tarkastelin vaihtoehtoja, joissa luokkia olisi enemmän, jotta alueelliset eroavaisuudet erottuisivat tarkemmin, mutta tulin siihen päätökseen, että liian moni luokka olisi tehnyt valmiiksi jo sekavasta kartasta sekavamman.

Mielestäni informatiivisuuden lisäämiseksi lukijalle karttaan tulisi lisätä vähintään alueiden nimet, jotta ruutujen alta pystyy hahmottamaan, missä päin Helsingin seutua liikutaan. Lisäksi ruudut olisivat voineet olla pienempiä, ja värivalinta ehkäpä sellainen, joka vaihtuu yhdestä väristä toiseen, siten että valkoinen on välissä, sillä nyt tuntuu, että vihreät sekoittuvat helposti toisiinsa, jolloin legendaa on vaikea lukea.

Ruututeemakartalla on mielestäni hyväksyttävää esittää absoluuttisia arvoja, mutta toki muutkin, kuin absoluuttiset arvot kelpaavat. Ruututeemakartta ei kuitenkaan mielestäni ole kovinkaan visuaalisesti loistava tapa ilmaista mitään tietoa. Kiia Korpisen blogissa käydään syitäkin hyvin läpi: “Toisaalta esimerkiksi asutuskeskittymän todellista sijaintia ei pystytä näkemään, koska ilmiötä joudutaan yleistämään koko ruudulle. Jos taas ruudut ovat liian tarkkoja ja kuvaavat pienempää aluetta, kartan luettavuus heikkenee.”

Itse käyttäisin ruutukarttaa apuna esimerkiksi dasymetrisen- tai isopleettikartan tekemiseen. Toisaalta se on nopea keino alueiden tarkastelemiseen, joten työvälineenä erittäin kannattava.

 

 

Verrattuna koropleettiteemakarttaan, ruututeemakartta on kovin kankea informatiivisesti, sillä ihminen tykkää usein muodostaa alueita, jotka eivät ole täydellisen neliön muotoisia. Toisaalta jos yhteiskunnan tai ihmisen muodostamat aluerajaukset eivät kiinnosta, tai on muuten vain kiinnostunut tasapaksuista keskiarvoista, ruututeemakartta sopii sinulle! Pisteteemakartat ovat informaatioarvoltaan näistä kolmesta tarkimpia, mutta kuten kävimme aikaisemmalla luennolla läpi, liian tarkka karttapohja on huono asia, ellei se palvele esitettävää asiaa.

Ruututeemakarttaa on näistä kolmesta kartasta helpoiten luettavimpia, mutta kenties epätarkimpia.

 

🙁

Luennolla jäi muista tehtävistä osia kesken kollektiivisen teknisen ongelman takia, joka toivottavasti on ensiviikon kurssikertaan mennessä ratkaistu.

 

Lähteet:

Korpinen, K. (15. 02 2023). Kurssikerta 4. Noudettu osoitteesta GEOINFORMATIIKAN MENETELMÄT 1, 2023: https://blogs.helsinki.fi/kiiakorp/