Helsingin yliopiston ylioppilaskunta toteuttaa Indonesiassa Sulawesin saarella ympäristöalan kehitysyhteistyöhanketta ja tarjoaa hanketta etenkin ympäristöalojen opiskelijoille mahdollisena kohteena esimerkiksi graduun liittyvän kenttätyön tekemiseen.

HYY on toiminut Indonesiassa Sulawesin saarella vuodesta 2009 ja nykyinen HYYn ja Ulkoministeriön Sulawesin viljelijöiden kestävät elinkeinot -hanke jatkuu 2015 loppuun asti. Hanke pyrkii kehittämään parempia viljelymenetelmiä, viljelijöiden tuotteiden kuten riisin ja hunajan jatkojalostusmenetelmiä sekä opettamaan viljelijöitä toimimaan yhteisöllisesti. HYYn yhteistyökumppani Indonesiassa on Payo-Payo, opiskelijalähtöinen järjestö, jossa toimii paljon näistä aiheista kiinnostuneita nuoria.

Hankkeen kohderyhmänä ovat pienviljelijät ja maattomat viljelijät kolmessa kylässä Etelä- ja Länsi-Sulawesilla. Hankkeen tavoitteena on luonnonvarojen käytön ja elinkeinojen kannalta riittävän omavaraiset kylät, jotka tarjoavat asukkaille kestävän elinkeinon. Tarkoituksena on, että viljelijät oppivat arvostamaan kyliensä tietotaitoa ja yhteisiä perinteitä ylläpitämällä tuetaan kyläläisten harmonisia suhteita.

Hanke on melko pieni ja toimii Etelä-Sulawesilla kolmessa kylässä viljelijäryhmien kanssa: Tombo Bulun kylässä viljellään riisiä terasseilla ja kyläläiset ovat kokeilleet hankkeen kautta uusia viljelytapoja. Bonne-Bonnen kylässä taas viljellään riisiä tasaisilla pelloilla ja hankkeessa kehitetään orgaanisia lannoitteita sekä etsitään ratkaisuja erilaisiin kylää vaivaaviin kasvitauteihin. Sogan kylässä kaakaon viljely on pääelinkeino ja hankkeessa kehitetään kotitalouksille lisätuloja mm. puutarhaviljelyn kautta, missä myös käytetään orgaanisia lannoitteita. Maakuntatasolla keskitytään maatalouspoliittiseen vaikuttamistyöhön.

Mahdollisia ympäristöalojen tutkimusaiheita hankkeessa voisivat olla:

– hankkeen kahdessa kylässä edistämä System of Rice Intensification -menetelmä ja tähän liittyen tavanomaisen riisin tuotannon ja SRI-riisin vertailu, luomu SRI-riisin ja tavanomaisen SRI-riisin vertailu, kasvienkierrot SRI-järjestelmässä, SRI-riisin satomäärät ja optimaalinen SRI-viljely kullekin kylälle

– vihannesten viljely kasvihuoneissa Sogan kylässä

– bambun käyttömahdollisuudet Sogan kylässä

– hankkeen aikana kokeillut erilaiset ekologiset lannoitteet: miten tuottaa aineosuuksiltaan paras alkupanoslannoite? Miten tuottaa paras lisälannoite, esimerkiksi hankkeessa käytetty lactobasillus? Lannoitekokeilut vihanneksille, kompostoimalla ja lannoite vuohien lannasta

– ekologinen tuholaistorjunta (Miten tuottaa biologisia pestisidejä? Mikä pestisidi toimii parhaiten millekin tuholaiselle?)

– biopestisidit ja tautien torjunta (Torjunta-aineiden kehittäminen, Millainen torjunta-aine millekin taudille?)

– kylissä tuotettavien tuotteiden jatkojalostus ja markkinointi (Kuinka saada tuotteet houkuttelevimmiksi? Kuinka luomuriisiä ja hunajaa voitaisiin markkinoida laajemmalle yleisölle?)

– kaakaontuotannon ongelmat Sogan kylässä (puiden ikä, taudit, tuholaiset, maan köyhtyminen)

– hunajantuotantokokeilu Tombo Bulun kylässä

– viljelijöiden kenttäkoulutoiminta

– Etelä-Sulawesin maatalouspolitiikka ja luomuviljelyn laajemmat mahdollisuudet alueella

Hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun saakka ja myös muiden alojen kuten kehitysmaatutkimuksen, sosiaali- ja kulttuuriantropologian ja Aasian tutkimuksen opiskelijoille löytyy varmasti hankekylistä mielenkiintoisia aiheita.

HYY ja Payo Payo voivat tarjota kontaktit paikan päällä (samoista aiheista kiinnostuneita nuoria, kyläläisiä, viljelijöitä, päättäjiä ja paikallisen yliopiston opiskelijoita ja opettajia), kenttäkohteet eli kylät joissa paikalliset opiskelijat ovat jo usean vuoden ajan tehneet pienimuotoisia tutkimuksia kyläläisten kanssa, apua majoituksen ja tulkin järjestämisessä, apua viisumin hankkimisessa ja mahdollisuuden osallistua hankkeeseen Suomessa. Esimerkiksi lentolippuja tai muuta rahoitusta emme voi tarjota, mutta Helsingin Yliopiston monet laitokset tarjoavat opiskelijoille matka-apurahoja.

Lisätietoja antaa HYYn kehitysyhteistyökoordinaattori Ilona Kalliola