Vuosi 2020 oli Kielikeskuksessa monessa suhteessa tavallinen: opetusta tarjottiin laajasti ja useissa kielissä, opiskelijat suorittivat kursseja runsaslukuisesti, ja opetusta ja toimintaa kehitettiin aktiivisesti. Kaikkiaan suoritettiin noin 34 000 opintopistettä. Samalla vuosi 2020 oli hyvin epätavallinen. Koronaviruspandemian ja sitä seuranneiden rajoitusten vuoksi kaikki opetus, ohjaus ja kuulustelut siirrettiin maaliskuussa etämuotoon käytännössä muutamassa päivässä. Vaikka digiloikka alkaa terminä ehkä olla kulunut, se kuvaa varsin hyvin kevättä 2020: kielikeskuslaiset käärivät hihansa, vetivät syvään henkeä ja loikkasivat, kuvaannollisesti käsi kädessä, mutta tietämättä tarkkaan, minne. Vuoden lopussa voitiin todeta: selvittiin! Suunniteltu opetus pidettiin, opiskelijat eivät kaikonneet kursseilta eivätkä oppimistulokset romahtaneet. Lisäksi opittiin paljon erilaisista opettamisen ja oppimisen tavoista.

Muutkin toiminnot jatkuivat etänä. Kielikeskuksen kansainvälinen maisteriharjoittelija Merijn van Bruggen kertoo harjoittelustaan ja Tuuli Laurikainen opintoneuvonnasta poikkeuksellisena aikana. Kielipalvelut käänsi taatulla ammattitaidolla ja poikkeuksellisen tiukalla aikataululla yliopiston kriisiviestintää kolmelle kielelle, jotta nopeasti muuttuva ajantasainen tieto oli koko yliopistoyhteisön saatavilla.

Toki etävuosi oli raskas, ja se koettiin hyvin eri tavoin, mutta kielikeskuslaisten kollegiaalinen tuki yli yksikkörajojen ja vahva sitoutuminen työhön kannattelivat myös läpi poikkeusolojen. Opetuksen keskeisenä tukimuotona oli Opetuksen ja oppimisen tuki –yksikön nopeasti käynnistämä pedagogisten ja teknisten digitaitojen sisäinen koulutus.

Kielikeskuksen opetuksenkehittämisryhmän syksyn 2020 toiminnan painopistealueeksi oli jo aiemmin sovittu henkilökunnan ja opiskelijoiden hyvinvointi; teema ei olisi voinut olla osuvampi. Hyvinvointia erityisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta tarkastelee kirjoituksessaan opetuksenkehittämisryhmän opiskelijajäsen Tuuli Malava.

Helsingin yliopiston kielikeskuksella on perinteisesti ollut vahva edustus kielikeskusten eurooppalaisen kattojärjestön CercleS:in joka toinen vuosi järjestämässä kansainvälisessä konferenssissa, joka on kielikeskusten huomattavin yhteistapahtuma. Näin oli myös vuonna 2020, jolloin kahdeksan kielikeskuslaista esiintyi 10.-12.9. olleessa XVI CercleS-konferenssissa. Tšekin tasavallan Brnossa olevan Masarykin yliopiston luentosalien sijaan kielikeskuslaiset tapasivat eurooppalaisia kollegoja ja pitivät esityksiä kotikoneiden ääreltä.

Yliopiston vuonna 2019 asettaman Jatkuvan oppimisen uudistaminen – Kielikeskuksen rakenteellinen kehittäminen -työryhmän raportti julkistettiin syyskuussa. Raportissa tehtiin useita ehdotuksia, ja luonnollisesti kielikeskuslaisia askarruttaa ja osin huolestuttaa se, miten ne mahdollisesti konkretisoituvat kuluvalla vuosikymmenellä: tämä jää nähtäväksi. Toisenlaisia muutoksia tuovat yliopiston Kielikeskukselle asettamat säästövelvoitteet, jotka alkavat konkretisoitua vuoden 2021 mittaan muun muassa työtilojen uudelleen järjestelynä ja vähenemisenä.

Lokakuussa vietettiin tunteikkaat läksiäiset, kun Kielipalvelujen rakentajana ja johtajana alusta alkaen, yli 30 vuoden ajan, ja vuoden 2020 Kielikeskuksen johtajana toiminut Seija Korhonen saateltiin eläkkeelle etäjuhlien ja lämpimien kiitosten kera. Seijan sanoin: ”Parhaat läksiäiset, joissa olen ollut.”

Vuoden päätteeksi saatiin yhteinen joululahja, kun Kielikeskuksen julkaisusarjan 9. osa, Opetusta, ohjausta ja tutkimusta Kielikeskuksessa – Undervisning, handledning och forskning i Språkcentrum – Instruction, guidance and research at the Language Centre julkaistiin joulukuussa. Julkaisu on jälleen erinomainen osoitus paitsi Kielikeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, myös yhteistyöstä ja kehittämisestä kieli- ja henkilöstöryhmien kesken. Kirjoittajina ovat sekä opettajat että opintopalvelujen edustajat.

Vuodenvaihteessa saimme toivottaa tervetulleeksi Kielikeskuksen uuden johtajan Leena Nissilän. Onnea tulevalle johtajakaudelle! Leenan ensitunnelmat täydentävät myös tätä vuoden 2020 katsausta.

Sinikka Karjalainen

Kielikeskuksen kehittämispäällikkö ja varajohtaja

Sinikka toimi Kielikeskuksen johtajan sijaisena loka-joulukuussa 2020.

Kohti tulevaa

Uusi vuosi tuo mukanaan myös uusia tuulia. Niin nytkin. Helsingin yliopistossa käynnistyi uusi strategiakausi. Vaikka strategia valmisteltiin jo aiemmin, tuo sen käyttöönotto monenlaista uutta. Kielikeskuksessa yliopiston uusiin arvoihin tutustuttiin heti tammikuun kehittämispäivässä. Totuus, vapaus, sivistys ja yhteisöllisyys koettiin kaikki keskeisiksi myös Kielikeskuksen toiminnassa. Näitä perusarvoja on tarpeen myös määritellä uudelleen ja pohtia samalla, mitä ne ja muut strategian linjaukset meidän käytännön toiminnassa tarkoittavat. Siinäpä meille haastetta koko kymmenvuotiskaudelle!

Jotain uutta, jotain vanhaa. Se toteutuu varmasti tänäkin vuonna. Joudumme jatkamaan työtä poikkeusolojen keskellä. Pandemia ei ole vielä ottanut laantuakseen, eivätkä rokotuksetkaan ole ainakaan alkuvuodesta kaikkien saatavissa. Etätyö ja etäopetus siis jatkuvat myös tänä vuonna. Niin paljon kuin monet meistä olisivatkin halunneet jo kampukselle palata, kuten opiskelijammekin.

Tunnelin päässä kuitenkin odottaa jo aika, jolloin pääsemme palaamaan normaaliin arkeen. Millaiseksi tuo uusi arki muotoutuu, on myös meistä kiinni. Tilatoimikunta pohtii parhaillaan, millaiset työtilat voisivat parhaiten palvella tilanteessa, jossa monet haluavat tehdä etätyötä ja etäopettaa sekä osallistua myös kokouksiin osittain etänä. Monipaikkainen työ, hybridiopetus ja
-työskentely ovat kenties tulleet jäädäkseen.

Aloittaessani työni uutena johtajana vuodenvaihteessa koin astuvani liikkuvaan junaan. Kielikeskuksessa oli meneillään monia tärkeitä prosesseja, joihin sain tulla lennosta mukaan. Olemme vuoden alussa myös käynnistäneet joitain uusia prosesseja, kuten viestintä- ja henkilöstösuunnitelman valmistelun. Viime vuonna valmistuneille Kielikeskuksen rakenteellisen kehittämisen työryhmän ehdotuksille olemme alkaneet valmistella toimeenpanon tiekarttaa. Taloudelliset haasteet tuovat tälle vuodelle muutoksia opetukseen, muun muassa opetusryhmien kokoihin ja opetuksen määrään. Joudumme myös pohtimaan uudelleen tilojen tehokasta käyttöä.

Olen saanut ilokseni kokea, kuinka innokkaasti ja paneutuvasti Kielikeskuksessa tehdään työtä. Ratkaisuja tehdään aina opiskelijoiden ja muiden asiakkaiden tarpeita ajatellen. Silti henkilöstönkään työhyvinvointia ei ole unohdettu. Vaikka etätyössä työn ja vapaa-ajan erottaminen on haasteellista, on syytä muistaa vanha ohje, jota lennoillakin korostetaan. Laitetaan happinaamarit ensin omille kasvoille ja autamme vasta sen jälkeen muita. Henkilöstön oma hyvinvointi ja työssä viihtyminen näkyvät sitten myös työmme tuloksissa.

Toivotan kaikille antoisaa toista koronavuotta! Tehdään siitä yhdessä jälleen ikimuistoinen.

Leena Nissilä
Kielikeskuksen johtaja 1.1.2021. alkaen.