Gradugalleria

Gradugalleriassa maisteriksi valmistuneet kertovat graduaiheistaan, vaikeuksista, vinkeistä sekä gradun tekemisestä yleisesti. Gradunsa aloittavat sosiologit voivat hyötyä lukemalla toisten graduista ja niiden luontiprosessista.

Jos haluat julkaista sosiologian gradusi tällä sivuilla, niin voit lähettää Kontakin opintovastaavalle Aliina Kaarnalle (aliina.kaarna[at]helsinki.fi) sähköpostia. Ei ole väliä, minä vuonna gradu on tehty tai minkä arvosanan olet työstä saanut. Voimme myös julkaista gradusi nimettömänä. Tärkeintä on, että saisimme lisää mielenkiintoista materiaalia opiskelijoiden iloksi ja hyödyksi!

Klikkaamalla työn nimeä voit lukea gradun.

Essi Holopainen – Tinder, nuoret naiset ja aikuistuminen (2020)

”Hyvä ystäväni antoi minulle viime syksynä ehkä ratkaisevimman neuvon gradun viimeistelemiseksi: “Sun pitää Essi saada sun akateeminen muna pystyyn!”

Neuvo oli hyvä, sillä motivoivasta aiheesta huolimatta olin parin vuoden työstämisen jälkeen aika jumissa kirjoittamisen kanssa. Halusin kertoa yhdessä opinnäytetyössä kaiken alaikäisten nuorten naisten toiminnasta Tinderissä, koska aihetta ei aiemmin oltu tutkittu lainkaan. Ajantasaisen tutkimustiedon puute ja nuorten toiminnan negatiivisiin seurauksiin keskittyneet media-artikkelit toimivat minulle sytykkeenä analysoida nuorten naisten omia kokemuksia Tinderin käytöstä, ja teemahaastatteluista nousi esiin valtava määrä kiinnostavia havaintoja. Itseluottamuksen puute näkyi kuitenkin siinä, että en osannut rajata aihetta tarpeeksi ja kirjoittaminen vain venyi.

Lopulta tarkat deadlinet ja ulkopuolisen avun kysyminen auttoivat. Palautin graduni marraskuussa 2020 ja tätä ennen olin kysynyt ohjausapua oman ohjaajani lisäksi parilta muulta professorilta. Heidän kommenttinsa auttoivat minua rakentamaan työtä merkittävimpien havaintojen ympärille ja luottamaan omaan ääneeni. Voin vain suositella muille gradun kanssa painiville sitä, että on yhteydessä samoja teemoja tutkineisiin alan asiantuntijoihin (etenkin jos oma ohjaaja on kiireinen). Neuvojen lisäksi yhteydenotto tai tapaaminen voi poikia kirjoituskutsuja, uusia kontaktiehdotuksia tai yhteistyömahdollisuuksia – kuten itselleni kävi.

Graduun voi suhtautua monella tavalla, ja monelle se muodostuu möröksi. Työtä tehdään pitkälti yksin, seminaarin jälkeen ohjausta voi olla todella vähän eikä omiin kysymyksiin välttämättä saa suoria vastauksia keneltäkään. Valmistuminen voi jo itsessään tuntua pelottavalta ajatukselta. Mörön kanssa painiminen saattaa kuitenkin antaa arvokkaan kokemuksen siitä, kuka minä olen ja mitä haluan sanoa. Koen, että gradun tekeminen juurrutti minua omalle alalleni tavalla, jota en olisi duunaritaustaisena aloittelevana opiskelijana osannut edes kuvitella. Lisäksi se on opettanut, että oman kirjoitustyön aikatauluttamisen lisäksi on tärkeää sparrailla säännöllisesti muiden samassa veneessä olevien kavereiden kanssa myös seminaarin jälkeen.

Lopuksi muutamia hyväksi havaittuja vinkkejä, joista osa on puhdasta jälkiviisautta: 1. Valitse sinua itseäsi kiinnostava aihe, 2. Pyydä (paljon) apua, 3. Luota siihen että osaat, 4. Pallottele ideoita kavereiden kanssa tai perustakaa graduryhmä, 5. Rajaa, rajaa ja rajaa, 6. Muista, ettei gradun arvosana kerro sinusta ihmisenä mitään, ja 7. Käy välillä ulkona humputtelemassa.”

Jenni Leander – Maallikkokäsityksiä seksiaddiktiosta ja normaalin seksuaalisuuden rajoista internetkeskusteluissa (2016)

”Muistoni gradun tekemisestä eivät ole täysin tuoreita, sillä palautin graduni keväällä 2016. Seuraavassa erittelen kuitenkin tuntemuksia ja muistoja gradun tekemisestä sekä sen haasteista.

Pro graduni nimeksi tuli Maallikkokäsityksiä seksiaddiktiosta ja normaalin seksuaalisuuden rajoista internetkeskusteluissa. Tutkielmassani tarkastelin käsityksiä seksiaddiktiosta maallikkokeskusteluissa. Kiinnostukseni kohdistui siihen, millä tavoilla maallikot jäsentävät seksiaddiktiota ja mikä on selontekojen suhde erilaisiin tieteen kentillä käytäviin keskusteluihin. Erityisesti huomioni kohdistui seksiaddiktion medikalisoitumiseen. Pohdin tutkimuksessani myös tapoja, joilla maallikot määrittelevät normaalin ja epänormaalin seksuaalisen halun rajoja. Aiheeksi kannattaa valita teema, josta on itse kiinnostunut. Aiheen valintaan ei kuitenkaan kannata käyttää puolta vuotta, sillä oli aihe mikä tahansa siihen tulee kyllästymään ennemmin tai myöhemmin.

Graduseminaarin kävin jo vuonna 2014. Seminaari oli hyvä startti tutkielman tekoon. Seminaarissa löytyi aihe ja rajaus hahmottui. Seminaarin aikana opiskelija saa siis gradun alkuun ja hahmottaa sen eri osia. Kun kurssi loppuu, opiskelija onkin melko yksin tutkielman kanssa. Mielestäni seminaaria edeltävät opinnot eivät valmenna gradun itsenäiseen tekemiseen tarpeeksi. Tästä johtuu gradun tekoon melkein välttämättöminä kuuluvat ahdistukset, jotka lopulta useiden kohdalla johtavat tekemisen välttelyyn ja jopa kesken jättämiseen. Itse tahkosin gradua pari vuotta. Toki olin siinä välissä puoli vuotta oman alan töissä, mutta olisi tutkielman pitänyt valmistua nopeammin. Gradun kanssa jää melko yksin ja loppujen lopuksi on täysin pihalla siitä mitä oli tekemässä ja mitä pitäisi seuraavaksi tehdä. Sain toki ajoittain korvaamatonta apua ohjaajalta, jolloin pääsin aina hieman selvemmille vesille ajatusteni kanssa. Uskon että gradun teko oli opettavaisempaa ja helpompaa jos siihen olisi selkeämpi ohjaus.

Gradun teossa oli toki myös positiivisia puolia. Näin jälkikäteen miettiessäni opin siitä paljon. Gradu opettaa paljon tieteestä ja tieteenteon luonteesta. Opin myös rajauksen merkityksen tutkimuksen teossa (tämä tuntuu olevan ikuinen haaste monille). Tärkeää gradun teossa on pyrkiä pitämään ajatus kokonaisuudesta ja rajauksesta koko ajan mielessä, muuten sitä eksyy helposti ja tulee tehtyä turhaa työtä. Ja muistakaa myös seuraava: paras gradu on palautettu gradu!”