Ensimmäisellä ryhmätapaamiskerralla ryhmässämme heräsi monenlaisia ajatuksia valitusta aiheesta, useasta eri näkökulmasta tarkasteltuna ja syntyi paljon runsasta keskustelua. Jokainen pääsi heittämään ajatuksiaan ilmaan, joita sitten yhdessä palloteltiin edestakaisin ja pohdiskeltiin monelta eri kannalta.
Keskustelu lähti useasti rönsyilemään, välillä liiankin laajalle, ja jouduimme palaamaan alkuun miettimään, että mistä oikein hetki sitten puhuimmekaan. Lisäksi heti kun alkoi tuntua, että saimme aiheen valittua, esitti joku uuden näkökulmansa ja olimme jälleen takaisin lähtöruudussa.
Toisaalta uusien ajatuksien, ideoiden ja näkökulmien syntyminenhän on juuri antoisinta ryhmässä työskentelemisessä ja keskustelemisessa.
Mielenkiintomme aihettanne kohtaan heräsi, ja aloimme pohtimaan kuinka vastakkainasettelu tuntuu mielestämme kohtuuttomalta. Keskustelimme siitä, että muistetaanko aina tutkimuksia tehdessä ottaa huomioon perheen kokonaistilanne, kuten erilaiset taustat ja kyky vanhemmuuteen. Jäämme innolla odottamaan esitystänne tästä!
Terveisin tieteen ja teknologian ryhmä
Keskustelimme juuri samoista asioista paljon ja sen vuoksi ryhmämme keskustelut alkoivat rönsyilemään. Emme kuitenkaan voi keskustelemalla saada tätä asiaa selville, vaan lähdimme miettimään itse tutkimusmenetelmiä tarkemmin.
Jokainen tutkimus painottaa omia näkemyksiään ja me emme keskittyneet tutkimuksessa juuri tähän alueeseen.
Olen samaa mieltä kokonaistilanteesta. Kun puhutaan kotihoidosta, mennään yhteiskunnallisen laitosmaailman ulkopuolelle, jossa muuttujat ovat erittäin runsaslukuiset. Onhan jokaisella päivähoidossa olevallakin lapsella perhe ja koti, mutta kun tutkitaan päiväkotihoitoa, sitä ei huomioida.
Kotihoidon laatuun vaikuttaa paljon perheen sosioekonominen asema sekä ihmissuhdeverkosto. Perheiden välillä on näissä suuria eroja. Jokainen ymmärtää, että lapsella on oikeus mahdollisimman hyvään perheeseen. Jos haluatte lisämateriaalin, suosittelen Liisa Keltinkangas-Järvisen kirjaa ”Pienen lapsen sosiaalisuus”.