Puhe naiselle Aikuiskasvatuksen Killan vuosijuhlissa

Naiset, viisaat ja ihanat – Naisia käsketään usein olemaan vähemmän kilttejä, penäämään oikeuksiaan, kasvattamaan pokkaa, nahkaa ja puhumaan äänekkäästi. Pidetään feministisiä kiroiluiltoja ja opitaan pitämään puolensa. Olen yliopiston käytävillä ja tutkijankammioissa kuullut kerrottavan tarinoita naisista, jotka pukeutuvat asiallisen harmaaseen jakkupukuun, pistävät jalkaan korkokengät ollakseen miesten mittaisia, kun he haluavat vakuuttaa asiantuntijuudellaan.

varjoNaiset, kauniit ja rohkeat – Miten olisi, jos naisten ei aina tarvitsisi sopeutua, vaan ympäristön, yhteiskunnan? Mitä jos pukeutumalla ”asiallisesti” ja nousemalla korkojen avulla miesten fyysiselle korkeudelle, naiset todellisuudessa muokkaavat itseään – ja samalla uusintavat patriarkaattisen ahdasta yhteiskuntaa – sen sijaan, että pyrkisivät muuttamaan sitä?

Naiset, isänmaan ja ihmiskunnan toivot – Vauva-lehden keskustelupalstalla kiistellään siitä, sopiiko johtajan olla tunteellinen. Tunteet mielletään feminiinisiksi ja feminiinisyys on kaukana asiallisuudesta ja vakuuttavuudesta. Johtajan jos kenen tulee olla maskuliininen, jopa kova. Miettikää Kekkosta kalastamassa Teno-joella tai Mannerheimia hevosen selässä. Erityisesti johtajan pitää osata vakuuttaa numeroilla – ja numeroilla ja tunteilla ei ole mitään tekemistä keskenään, toteaa Vauva-lehti.

Toverit – En nyt puhu vain naisista ja miehistä, puhun erilaisista ihmisistä. Erilaisista tavoista pukeutua, johtaa, olla olemassa. Nelikymppisenä henkilökohtaisesti opin, että maailma ei ole mustavalkoinen, eikä mitään yhtä totuutta ole olemassa. On vain erilaisia näkökantoja ja toimintatapoja – jotkut niistä ovat enemmän ja jotkut vähemmän hyviä. Noin niin kuin omasta mielestäni. Onko meidän siis syytä muuttaa itseämme vai vallitsevia ennakko-oletuksia, vaatimuksia ja käytäntöjä?

Kansalaiset, medborgare – Ymmärrän kyllä miksi naisia voimaannutetaan kiroilemalla tai opetetaan vaatimaan oikeuksiaan. Se on ihan okei. Sitä tarvitaan. Toivon kuitenkin, että muistamme, että patriarkaattia ei kumota sillä, että naiset (ja myös miehet) sopeutuvat miehiseen maailmaan – vaan päinvastoin muokkaamalla yhteiskuntaa erilaisuutta sallivammaksi. Eikä pelkästään sallivaksi, vaan erilaisuuteen myös kannustavaksi.

Kuva: Jaakko Tähkä

Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset: Kasvatussosiologian vuosikirja 1

Heikki Silvennoinen, Mira Kalalahti, Janne Varjo (toim.)
Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset: Kasvatussosiologian vuosikirja 1
2016. 370 s. 33 e. SKTS Nro 73.

Koulutusjärjestelmä sai niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa 1950- ja 1960-luvuilta lähtien yhteiskuntapoliittisen tehtävän toimia ”suurena tasa-arvoistajana”. Nyt 2010-luvulla koulutuspolitiikkaa tehdään korostamalla yksilön ja perheiden oikeuksia tehdä valintoja ja saada eriytyneitä palveluja. Lasten vanhemmat, oppilaat ja opiskelijat nähdään asiakkaina, joilla on yksilöllisiä tarpeita ja vaihtelevassa määrin ostovoimaa.

Ajatus koulutuksesta ja sivistyksestä itseisarvona on menettänyt kannatustaan. Koulutuksen rahoitusta on viime vuosina vähennetty kovalla kädellä, ja tulkinnat koulutuksellisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta ovat aiempaa moninaisempia. Monimuotoistuva ja lohkoutuva koulutusjärjestelmä tarkoittaa joillekin parempia mahdollisuuksia ja toisille suurempaa epävarmuutta.

Koulutuksen tasa-arvon muuttuvat merkitykset -teoksessa käsitellään koulutuksessa ja koulutuspolitiikassa tapahtuneita muutoksia osana yleisempää yhteiskunnallista muutosta. Kirja kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta korkeakoulutukseen ja aikuiskoulutukseen. Teos on suunnattu kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan ilmiöistä kiinnostuneille tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille, ja se soveltuu oppikirjaksi kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden kursseille. Koulutuksen ja tasa-arvon teemat koskettavat myös useita hallinto- ja suunnittelutehtävissä toimivia asiantuntijoita. Muutosten keskellä on tärkeää pysähtyä analysoimaan, miten kaikille kansalaisille tuotetaan tasapuoliset mahdollisuudet kouluttautua ja saavuttaa taipumuksiaan vastaavat tehtävät ja yhteiskunnallinen asema. Kysymys on myös koko yhteiskunnan integraatiosta ja luottamuksen tasosta.

Tästä verkkokauppaan >>

Opetushallituksen uutinen >>

 

 

Väitös: Opettajankoulutuksen hankeohjauksen mahdollisuudet ja rajat – Kahden politiikkalähtöisen kehittämishankkeen järjestelmäteoreettinen analyysi

Petteri Hansen, KM will defend the doctoral dissertation entitled “Opettajankoulutuksen hankeohjauksen mahdollisuudet ja rajat – Kahden politiikkalähtöisen kehittämishankkeen järjestelmäteoreettinen analyysi ” (The Opportunities and limits of project-based steering in teacher education: a system theoretical analysis of two developing projects based on government programmes ) in the Faculty of Behavioural Sciences, University of Helsinki, on 27 May 2016 at 12:00. The public examination will take place at the following address: Sali 302 (Athena), Siltavuorenpenger 3a.

Professori emeritus Risto Eräsaari, Helsingin yliopisto, will serve as the opponent, and Professor Jukka Rantala as the custos.

The dissertation will be published in the series Tutkimuksia.

The dissertation is also available in electronic form through the E-thesis service.

Uutinen: Opettajankoulutusta on kehitettävä pitkäjänteisesti – ei vain hankkeilla

Arvioida ja hallita: Perään katsomisesta informaatio-ohjaukseen suomalaisessa koulupolitiikassa

Janne Varjo, Hannu Simola, Risto Rinne

2016. 323 s. 32 e. SKTS Nro 70.

Flyer tästä >>

Tiedote tästä >>

On sanottu, että myöhäismoderni yhteiskunta on kuin juokseva mosaiikkimainen verkosto, jossa pelkkä tapahtumien hallinnan tunteen saavuttaminen edellyttää aivan uusia ja kehittyneitä menetelmiä. Uusien keinojen keskiössä on arviointi, joka sekin jakautuu hämmentävän moniin suuntiin: puhutaan niin laadunvarmistuksesta, auditoinnista kuin akkreditoinnista ja sertifioinnistakin.

Koulutuksen arvioinnilla on pitkät historialliset perinteet, vaikka siitä on aiemmin puhuttu milloin perään katsomisena tai seurantana, milloin arvosteluna tai tarkastuksina. Nykyaikaisesta koulutuksen kansallisesta ja ylikansallisesta hallinnasta tai politiikasta on mahdotonta puhua ilman kannanottoa arvioinnin rooliin.

Tähän asti on puuttunut teos, joka tarkastelisi suomalaisen koulutuksen arviointia historiallisesti, yhteiskunnallisesti, poliittisesti sekä yhteydessä kansainvälisiin virtauksiin. Arvioida ja hallita täyttää tämän aukon sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Alan suomalaisten huippuasiantuntijoiden kirjoittama kirja avaa aivan uutta näkökulmaa arvioinnin moniin ulottuvuuksiin ja yhteyksiin, vaikutuksiin ja sivuvaikutuksiin. Se on tarkoitettu niin tutkijoille, poliitikoille, virkamiehille, opettajille kuin korkeakouluopiskelijoillekin. Myös politiikasta, hallinnosta ja koulutuksesta kiinnostuneille maallikoille se avaa kokonaisvaltaisen, kriittisen ja analyyttisen käsityksen siitä, miten koulutuksen arviointi on muuttunut ja saavuttanut nykyisen asemansa.

SBN 978-952-5401-72-1 ISSN 1458-1094

Sähköposti: ktl-asiakaspalvelu@jyu.fi Postiosoite: Koulutuksen tutkimuslaitoksen asiakaspalvelu, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Julkaisukauppa verkossa: shop.kasvatus.net

Dissertation: Families and the social space of school choice in urban Finland

Welcome to the public examination of Sonja Kosunen’s (MA) dissertation Families and the social space of school choice in urban Finland in the Faculty of Behavioural Sciences at the University of Helsinki, at 12 pm on January 15, 2016.

The public examination takes place in Metsätalo, auditorium 1, Unioninkatu 40.

Professor Carol Vincent from the Institute of Education, University College London, will serve as the opponent and Professor Gunilla Holm as the custos .

The dissertation is also available electronically as an E-thesis publication http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0322-2

Seminar: International Actors in Education

Master’s degree programme in Sociology and Politics of Education

Open lectures on Thuersday 26th  and Friday 27th November

Seminar: International Actors in Education

Thuersday 26th November 2015

12.15-13.15 Global neoliberal education policies and their adaption in Sweden
Professor Lisbeth Lundahl, Umeå universitet
Lecture hall: PSY aud A132 (Siltavuorenpenger 1 A)

Friday 27th November 2015

9.00-9.45 Distributed agency and relational power of international organisations
University Lecturer Nelli Piattoeva
Lecture hall: 302, Athena (Siltavuorenpenger 3)

10.00-10.45 What is change? Comparative education approaches to understanding the role of international organisations
Postdoctoral Researcher Jaakko Kauko, University of Helsinki
Lecture hall: 302, Athena (Siltavuorenpenger 3)

No registration required

Welcome

New book: Contrasting Dynamics in Education Politics of Extremes – School Choice in Chile and Finland

Contrasting Dynamics in Education Politics of Extremes – School Choice in Chile and Finland

Piia Seppänen, Alejandro Carrasco, Mira Kalalahti, Risto Rinne and Hannu Simola (Eds.). 2015. Rotterdam: SensePublishers

This book aims to enhance understanding of school choice as a supra-national travelling policy, explored in two strikingly different societies: Latin American Chile and North European Finland. Chile was among the first countries to implement school choice as a policy, which it did comprehensively in the early 1980s through the creation of a market environment. Finland introduced parental choice of a school on a very moderate scale and without the market elements in the mid-1990s. Predominant aspects of Chilean basic schooling include provision by for-profit and non-profit private and municipal organisations, voucher system, parental co-payment and ranking lists. Finland persists in keeping education under public-authority governance and free-of-charge, and in prohibiting profit making and rankings.

Buy the book >>

Lohkoutuva peruskoulu: Perheiden kouluvalinnat, yhteiskuntaluokat ja koulutuspolitiikka

Lohkoutuva peruskoulu

Perheiden kouluvalinnat, yhteiskuntaluokat ja koulutuspolitiikka

Piia Seppänen, Mira Kalalahti, Risto Rinne & Hannu Simola (toim.)

Perheiden kouluvalinnat ja oppilaiden valikointi ovat arkipäiväistyneet suomalaiskaupungeissa. Miten uudet kouluvalintapolitiikat muovaavat koulujärjestelmäämme ja ajatusta kaikille yhteisestä peruskoulusta? Miten lapsiamme luokitellaan? Ohittavatko yksilöiden vapaudet yhteiset oikeudet?

Tässä kirjassa tutkitaan kouluvalintapolitiikan nykytilaa, sen tuloa Suomeen sekä peruskoulujen eriytymistä perheiden ja yhteiskunnallisten jakojen näkökulmasta. Kirjan 15 lukua todentavat monesta suunnasta peruskoulun lohkoutumista kaupungeissa, mutta myös kaupunkilaisvanhempien vakaata toivetta yhtenäisestä koulusta.

Kirjassa vastataan kysymyksiin:

•     Millaisia kouluvalintapolitiikkoja kaupunkeihin on muotoutunut?

•     Missä laajuudessa oppilaat valikoidaan kouluihin ja eri opetusryhmiin?

•     Millaisia asenteita, näkemyksiä ja puhetapoja vanhemmilla on kouluvalintojen tarpeellisuudesta sekä peruskoulun yksilöllisyyttä ja tasa-arvoa tukevasta luonteesta?

•     Mistä koulujen ja opetusryhmien erimaineisuus muodostuu?

•     Minkälaisia sosiaalisia eroja perheiden kouluvalinnoissa ja koulutuksellisissa asenteissa voidaan nähdä?

Näitä kysymyksiä analysoidaan Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa Vanhemmat ja kouluvalinta kerätyin laajoin vanhempien kysely- ja haastatteluaineistoin sekä tilastojen ja dokumenttien perusteella. Kirja sopii peruskoulun nykytilasta, koulupolitiikasta ja yhteiskunnallisista eronteoista kiinnostuneelle kouluväelle, perheille, virkamiehille, poliitikoille, tutkijoille ja opiskelijoille.

Peremmälle kauppaan >>