Sosiaalinen media on johtamisen väline ja kilpailukyvyn parantajana, todettiin Sosiaalisen median seminaarissa viime vuoden lopulla. Onnistuneeseen käyttöön tarvitaan tosin muutakin kuin Facebookissa näkymistä, nimittäin kulttuurin muutos organisaatioissa ja oikeaa johtamista.

Somen yhteisöllisiin työtapoihin erikoistunut sarjayrittäjä Kaija Pöysti, Intosome Oy, puolestaan keskittyi tiukasti bisnesmaailman näkökulmaan, niin työntekijän kuin yrityksen näkökulmasta. ”Some on työväline ja apuväline, ei meidän orjuuttaja”, hän  huomauttaa heti alkuun.

Pöystin mukaan yrityksissä pitää miettiä tarkkaan, mitkä somen välineet palvelevat yrityksen tavoitteita parhaiten. Sosiaalista mediaa ei pidä nähdä itseisarvona, vaan potentiaalisena kilpailukykytekijänä.

”Sosiaalisen median palveluiden avulla voidaan löytää tiedon lisäksi myös osaavia ihmisiä helposti.”

Oleellista on Pöystin mukaan huomioida, että sosiaalisen median käyttö ja ylläpito ei ole ainoastaan viestinnän asia, vaan siihen tarvitaan muidenkin työntekijöiden panostusta ja luonnollisesti johdon tuki.

Kulttuurinmuutos myös julkishallinnossa

Sisäisen viestinnän ja toimintatapojen uudistamisen välineitä esitteli Finanssineuvos Katju Holkeri Valtiovarainministeriöstä. Esitys sai paljon kiitosta, sillä hän kertoi ministeriössä meneillään olevien sosiaalisen median hankkeiden niin hyvät kuin huonot ja haasteelliset puoletkin.

”Meillä on kokeiltu myös erilaisia blogeja, mutta niiden päivitys on ollut haasteellista, sillä sitä ei olla tehty yhdessä, vaan sorruttu työnjakoon. Ylläpito ei ole ollut säännöllistä”, hän myöntää.

Kaiken kaikkiaan Holkerin esitys oli innostava, ja se vahvisti käsitystä siitä, että julkishallinnossakin halutaan olla viestinnän kentällä ajan tasalla.

Teesejä ja kannustavia esimerkkejä

Sulava Oy:n Aki Antman esitteli teesejä tehokkaamman työn puolesta.  Hänen mukaansa sähköposti-pingiksen välttäminen säästäisi huomattavan osan tehokasta työaikaa. Tiedon pihtaaminen ja palavereissa turhaan istuminen ovat myös isoja resurssihukkia organisaatiossa.

”Sähköposti sopii parhaiten kahden väliseen kommunikointiin. Yhdessä tekemisen, kuten tiedostojen muokkaamisen voi helpoiten hoitaa sosiaalisen median työkaluilla”, Antman kertoo.

Wärtsilän viestintäjohtaja Atte Palomäki puolestaan esitteli syitä ja motiiveja, miksi Wärtsilässä on lähdetty mukaan sosiaaliseen mediaan ja mitä sieltä haetaan.

”Wärtsilässä vielä vuonna 2008 kaikki sosiaalisen median kanavat olivat suljettuja, mutta nykyään somea käytetään paljon. Keskeisenä painopisteenä on maineen rakennus”, Palomäki kertoo.

”Kansainvälisenä yhtiönä meille on tärkeää, että tieto on nopeasti löydettävissä ja sitä on helppo jakaa. Lisäksi some tekee työnteosta kivaa ja somen välineillä lisätään tuottavuutta”, Palomäki kertoo.

Yhdessä tekeminen kunniaan

Seminaari päivän päätti monelle jo tutuksi tullut viestinnän konsultti ja Netprofilen partneri Christina Forsgård. Hänen kanssaan pohdittiin, miten sosiaalisen median käyttöä pitäisi johtaa organisaatiossa ja millainen muutos mediamaailmassa onkaan tapahtunut.

”Jotta organisaatiot saisivat sosiaalisesta mediasta tarvittavan hyödyn, niiden tarvitsee muuttua. Ihmisille tulisi antaa enemmän vastuuta vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi”, hän kertoo.

Forsgårdin mukaan organisaatiot rupeavat kiinnostamaan ihmisiä enemmän, kun niiden toiminnasta tulee läpinäkyvämpää ja persoonallisuudet tulevat esiin. ”Ihmiset, eli työntekijät tekevät kaikesta inhimillistä. Heidän innostus on uskottavaa”, hän tiivistää.

Osallistujien kesken syntyi keskustelua muun muassa taloyhtiöiden hallituksen tavoista hyödyntää sosiaalisen median välineitä yhteisen hyvän nimessä.

”Joukkovoimaa!”, Forsgård kannustaa keskustelun päätteeksi.

teksti: Hanna Päivärinta