Tag Archives: sosiaalinen media

Pätkäduuni 2.0

Kaija Pöystin mukaan Työpaikka 2.0:ssa yrityskulttuuri on jopa tärkeämpää kuin johtaminen.  Ja millainen kulttuuri?

Pöysti kirjoittaa kirjassaan Kilpailukyky 2.0 näin:

”Yrityskulttuuri toimii liimana organisaation eri osien ja eri ihmisten välillä. Yrityskulttuurin pitää olla vahva ja haluttu. Sen pitää myös luoda yhteisön perusta. Yrityksen pitää olla vastaavanlainen yhteisö kuin esimerkiksi Wikipedian yhteisö, joka nopeasti korjaa virheellisiä tai epäasiallisia tietoja. Yrityskulttuuri muodostaa yritysyhteisön itsekurin ja itsesäätelyn perustan. ”

On totta, että asiantuntijuus on tiedon jakamista, eikä sen pihtaamista. Asiantuntijoiden kohtaamat ongelmat ovat niin monimutkaisia, että niiden ratkaisuun tarvitaan laajasti eri alojen asiantuntemusta. Siispä somen työkalut käyttöön ja tietoa jakamaan.

Mutta kuka näinä yt-neuvottelujen, määräaikaisuuksien ja pätkätöiden aikana haluaa tai uskaltaa jakaa omaa osaamistaan kollegalleen? Eikö mieluummin kannattaisi pantata tietoa ja yrittää tehdä itsestään korvaamaton? Projekteissa työskentelevän on aloitettava uuden projektin tai hankkeen haku jo ennen kuin entinen on päättynyt. Ihmiset sitoutuvat oman osaamisensa kehittämiseen,  mutta harvoin työpaikan kehittämiseen. Toisaalta eivät työnantajatkaan juuri sitoudu työntekijöidensä pitämiseen talossa.

Samaan aikaan EK ehdottaa, että työtunteja lisätään, työuria pidennetään ja vapaita vähennetään. Osaamiseen ja luovuuteen perustuvilla aloilla työajan pidentäminen ei tuota tippaakaan enempää.

“Jos luovuutta ja tuottavuutta haluaan lisätä, työnantajien on huolehdittava työssä viihtymisestä, työhyvinvoinnista ja palkitsevasta henkilöstöpolitiikasta”, toteaa johtaja Maria Löfgren Akavasta.

Ratkaisut, joita ehdotetaan tämänhetkisen tilanteen korjaamiseen, ovat vanhanaikaisia ja lyhytnäköisiä. Pöystin kuvaamaa Työpaikka 2.0 on vielä kaukana.

Tiina Rintala-Siira, suunnittelija

Blogikirjoittamisen sietämätön avoimuus

“Menossa on blogirenessassi.”

Suunnilleen näin sanoi digitaalisen median asiantuntija Antti Leino Tiedottajakoulutuksen marraskuisella lähijaksolla. Minun puolimaallikkokorvissani tämä kuulosti mukavalle.

Blogikirjoittamisen uudessa nosteessa blogien tavoitteisiin ja sisältöihin kiinnitetään enemmän huomiota. Ei riitä, että on blogi – siinä pitää olla sisältöä ja sen pitää kuvata kirjoittajan tai kirjoittajaryhmän asiantuntijuutta tai persoonaa.

Jos organisaation blogia kuvattaisiin työpaikkailmoituksen tavoin, muotoilu voisi olla:

“annat  mahdollisimman edustavan, tyylikkään, ajan tasalla tai vähän edellä olevan mutta samalla rennon letkeän, pohdiskelevan kuvan yhteisöstä. Viihdytät ja annat lisäarvoa lukijoillesi. Kaihdat tylsyyttä ja täytät kieliopilliset vaatimukset.”

Ilmoituksen laatija ja lukijat tietävät, ettei kaikkia ehtoja pystytä täyttämään.

Bloggaamisessa suosittu keskeneräisten ajatusten avaaminen ja vapaamuotoinen pohdiskelu ei ole kovin tuttua ainakaan julkishallinnolle, todettiin Sosiaalisen median seminaarisarjan tilaisuudessa 30.11. Valtiovarainministeriön finanssineuvos Katju Holkerin puheenvuoron aikana käytiin mainiota keskustelua ryhmäbloggaamisen haasteista. Se ei ole vain sukupolvikysymys vaan myös laajemmin johtamis- ja organisaatiokulttuurikysymys.

Bloggaamisessa, kuten muuallakin sosiaalisessa mediassa, kyse on urautuneen yksintekemisen kulttuurin murtamisesta ja uusien viestintätapojen opettelussa. Avainsanalistan kärjessä on avoimuus.

Seminaarissa blogikirjoittamisen hyvinä vauhdittajina pidettiin myös järjestelmällisyyttä, ennakkosuunnittelua, johdon kannustusta ja koulutusta. Blogikirjoituksen pitäisi kannustaa vuorovaikutukseen eikä olla (puolitieteellinen) monologi. – Haasteellista suurimmalle osalle työelämän sukupolvista, joita on opetettu tuhertamaan tietonsa ja ajatuksensa ruutupaperille vain opettajan luettavaksi.